Veteen se on mentävä...

 

...ei lukemalla uimaan opi, sanoi joku viisas taannoin.

Uusien taitojen oppiminen tässä iässä (50+) vaatii kärsivällisyyttä. Tai paljon kahvia ja tupakkaa, jos kessuttelisin. Ei mene enää oppi kovaan kalloon niinkuin nuorempana. Kun ei meinaa oikein muistaakaan opituksi luulemaansa.

Mutta näin vain me Erikoiset Asiantuntijat kuljemme rohkeasti tulta päin. Nymma aloitti uuden lajin parissa ja kertoikin siitä muutama päivä sitten postauksessa: 

Mummosta ballerinaksi

Olemme molemmat uhmanneet kaikkia luonnonlakeja ja kokeilleet monenmoista uutta resepteistä lavatansseihin ja lasinmaalauksesta ploggaamiseen. 

Kyllä tekee pääkopalle hyvää opetella uusia taitoja ja pyyhkiä samalla pölyjä käyttämättömistä aivosopukoista. Siinä joutuu hyppäämään pois omalta mukavuusalueeltaan, kun huomaa, ettei uusi juttu olekaan niin yksinkertainen oppia. Mutta kuinka palkitsevaa se onnistuminen sitten onkaan.

Minun uuden "lajikokeilun" loppusuora jo häämöttää ja palaan aiheeseen, kun homma on valmis.

Oletko sinä opetellut aikuisiällä jonkun ihan uuden taidon?

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Maailman siivouspäivä

Lauantaina 18.9.2021 oli Maailman siivouspäivä. Netistä löytyi asiasta seuraavanlaista tietoa:

"Maailman siivouspäivä sai alkunsa vuonna 2008, kun joukko virolaisia kokoontui ensimmäisen kerran yhteen pitääkseen huolta maastaan keräämällä roskia ympäristöstään. Viiden tunnin aikana yli 50 000 ihmistä keräsi yhteensä 10 000 tonnia jätettä. Vuodesta 2018 saakka alkaen päivä on ollut maailmanlaajuisesti vietetty tapahtuma,  Maailman siivouspäivä, joka on kerännyt yhteen lähes 20 miljoonaa ihmistä yli 100 eri maasta pitämään huolta yhteisestä planeetastamme. Maailman siivouspäivää vietetään myös tänä vuonna 18. syyskuuta.

Maailman siivouspäivä on kansalaisten järjestämä liike, jonka tavoitteena on puhdistaa planeettamme yhdessä päivässä. Sen visiona on kestävä maailma, joka ylläpitää sosiaalista hyvinvointia ja keskittyy samalla luonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Liike on saanut miljoonat ihmiset mukaan valtakunnallisiin siivouskampanjoihin sekä aloitteisiin jätteiden ja roskaamisen nollatoleranssin puolesta. Kampanja haluaa myös lisätä ympäristötietoisuutta ja ympäristövastuullisuutta sekä osoittaa, että meidän kaikkien tulisi pyrkiä samaan päämäärään - tekemään maasta, kodistamme, puhtaampi ja kauniimpi paikka meille kaikille."

Siivouspäiviä on ollut muistaakseni keväisinkin. Ja silloinhan lumen alta paljastuu kaikki, mitä talven aikana on roskattu. Tästä aiheesta olemme aikaisemminkin postanneet. Vanhoja postauksia selatessa tämähän vaikuttaa olevan ihan lempiaiheemme! Olen joskus pitänyt "omia" siivouspäiviä ja kerännyt lähimaastosta roskia koiralenkillä tai itsekseni. Paikallinen asukasyhdistys on hankkinut seudun ilmoitustaululle kahdet roskapihdit, joista toiset on näköjään unohtuneet jäädä käyttäjältä palauttamatta. Siivouspäivänä järjestetään erilaisia kirppistapahtumia ympäri maata, esimerkiksi peräkonttikirppiksiä. Niissä en ole koskaan tykännyt käydä jostain syystä. Ehkä siksi, kun myyjä siinä edessä koko ajan toiveikkaana odottaa, että tulisi kauppoja, eikä asiakas voi omassa rauhassa hypistellä tuotteita.

Kaupunkipihat ja niiden rytökasat

Ei niin tavallista siivousta

Roskaamisesta ja siivoamisesta

Bloggaajasta ploggaajaksi

Älä osta mitään tarpeetonta -vuosi

Roskapussiepisodi kolmessa näytöksessä

Noin muuten tykkään käydä kirppiksillä joskus vaan katselemassa ja joskus etsimässä jotain tiettyä asiaa, yleensä astioita tai liinavaatteita. Aika suuri osa meidän ruoanvalmistusastioista onkin hankittu kirppikseltä. Paitsi ne kymmenet Tupperware-tötsät, joita on varmaan jokaisella kaapit täynnä eikä ole koskaan käytetty tai vain harvoin. T-kutsuilla ollessa joku kulho tai härpätin saadaan vaikuttamaan ihan ehdottoman välttämättömältä ja kutsuvieras ihmettelemään, että miten sitä onkaan ennen tullut toimeen ilman tuollaista. 

No suuri osa niistä on tosi käyttökelpoisia ja suurin osa meidänkin T-kipoista on koko ajan käytössä. Niitäkin saa muuten ostettua kirpputoreilta. Melkein uusina tai ihan uusina, eikä maksa kuin murto-osan siitä, minkä kutsuilta uutena ostetut. Anteeksi kaikki T-ware myyjät! Uutta tai vähän käytettyä tavaraa päätynee kirppiksille usein kuolinpesistä. Olen ostanut melkein kaikki nyt käytössä olevat lakanat ja tyynyliinat kirppikseltä. Ja havainnut, että jotkut varmaankin ompelevat lakanoita ja tyynyliinoja varta vasten ja kirppikselle lahjoittamista varten. Ne ovat parhaita. Kun tietää, että joku on nähnyt vaivan ja ihan omin käsin ommellut ne. 

Meidän siivouspäivä tänä vuonna oli päivän teemapäivää myöhässä ja siivottiin itsekkäästi vain oma autotalli, jota käytetään lämpimänä varastona. On siellä joskus autoakin pidetty, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Auton (nasta)renkaat ovat syöneet lattiaa. Tytärten rippi- ja lakkiaisjuhlissa autotalli viritettiin juhlakäyttöön siten, että tyhjennettiin se ylimääräisestä tavarasta ja peitettiin seinillä olevat hyllyt mansikkaharsoilla. Lattialle mattoja ja hyvä väliaikainen juhlatila kahvittelua varten oli valmis. Viimeiset tällaiset kahvittelut olivat yli kymmenen vuotta sitten ja sen jälkeen ei autotallia ole aktiivisesti siivottu, vaan satunnaisesti heitetty jotain turhaa pois. Roskaa ja pölyä oli myös ehtinyt kertyä niin paljon, että varsi-imurille oli käyttöä. 

Tämänkertainen siivous alkoi, kun kesäkalusteille piti raivata tilaa talvisäilytystä varten. Homma lähti vähän lapasesta ja käytiin kaikki hyllyt läpi ja roskiin lähti rojua, jota ei voisi viedä kirppiksellekään. Sen sijaan löytyi kaikenlaista mukavaa. Tytärten vanhoja piirustuksia ja askarteluja, lampaantaljan pala, joka on ollut kauan hukassa. Käytän sitä talvisin autossa peffan alla. Lyhyen ajomatkan vuoksi ei kannata auton penkinlämmitystä laittaa päälle. Lukuisa määrä erilaisia mattoja oli hyllyillä vähän siellä sun täällä, kun niitä oli aina tungettu sinne mihin kulloinkin sattui mahtumaan.

Autotalliin ei viedä koskaan likaisia mattoja, vaan melkein kaikki olivat pesun jäljiltä ja osa vielä pesulan pussissakin. Niitä ei raaski viedä kirppikselle, kun ei ikinä tiedä, miten sitä saa päähänsä rymsteerata kämppää uudestaan ja sitten voi taas tarvita tietyn kokoista tai -väristä mattoa. Autotalli on hyvä säilytyspaikka kaikille lämmintä säilytystilaa tarvitseville laitteille, esimerkiksi ruohonleikkurille. Aikaisemmassa postauksessa mainitut lammessa käytettävät pumput säilytetään myös täällä saavissa, jossa oleva vesi ei saa jäätyä..

Ja saatiin aikaiseksi tyhjääkin hyllytilaa. Sitä ei ole koskaan liikaa. Sinne kyllä ajan oloon löytyy täytettä, siitä on elävä esimerkki koko autotalli. Alussa se tosiaan toimi autotallina, mutta sittemmin päätettiin ottaa se varastokäyttöön. Talvet ovat harvoin niin kylmiä, etteivät autot lähtisi ulkoa käyntiin, vielä kun käyttää lohkolämmitintä ja sisätilan lämmitintä. 

Isäntä sai ostettua jostain edullisesti metallisia, tukevia varastohyllyjä, jotka asennettiin molemmille sivuseinille. Päädyssä on pari vanhaa kirjahyllyä, joissa säilytetään jotain auton hoitoon tarvittavia aineita tai muita kemikaaleja, jotka saattavat vähän haista, niin ovat lasioven takana hyvässä tallessa. 

Autotallin takanurkassa on myös huushollin toinen jääkaappi-pakastin, joka siirrettiin aikanaan keittiöstä autotalliin siksi, että saatiin keittiöön lisää kaappitilaa. Muun muassa niille T-ware-tötsille. Jääkaappi-pakastin on koko ajan käytössä ja siellä on tietysti sellaista tavaraa, jota ei ihan joka päivä käytetä. Joulun ja muiden juhlien aikaan se on hyvä lisä säilyttää enemmän tilaa vieviä herkkuja. 

Kuvat Pixabay ja Erikoiset Asiantuntijat. 

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

Lähde: visitestonia.com

Bloggaajasta ploggaajaksi, Erikoisia lajikokeiluja, osa II

Päästämme teidät heti uteliaisuuden tuskasta. Kokeilimme PLOGGAAMISTA. Sana tulee ruotsin kielen sanasta plocka upp (poimia) ja englannin kielen sanasta jogging (hölkätä). Juoksu/kävelylenkille voi siis yhdistää poimimista. Tässä tapauksessa siihen yhdistetään roskien poimimista asuin- tms. alueen kadunvierustoilta, poluilta ja lähimetsistä. Ja roskiahan riittää. Siitä hyvä "apaja", että sen huomattuaan ei tarvitse heti rientää takaisin metsään astian kanssa. Niin täytyy tehdä silloin, jos löytää hyvän apajan jotain parempia metsän antimia. Plogattavat roskat eivät sieltä häviä parempiin pusseihin. Ja jos häviää, niin hyvä on.

Erikoiset Asiantuntijat toteuttivat tämän jo pitkään aiotun lenkin. Joka-aamuinen koiralenkki uusiksi ilman koiraa ja vähän paremmin varustautuneena. Pari roskapussia ja kertakäyttöhanskaa taskussa ja yksi pienempi pussi ihan yhtä tiettyä roskaa varten. Siitä on kuva jutun viimeisenä. VAROITUS: Kyseinen kuva voi järkyttää herkimpiä lukijoita.

Ploggaaminen oli erittäin avartava kokemus ja lisäsi tietoisuutta siitä, mitä kaikkea kanssaihmisemme liikkuessaan puuhaavat. Joku näillä kulmilla näyttää nauttivan kulkiessaan mielellään Actimel-merkkistä jugurttia. Joku toinen taas hörppii luomukuohukermaa. Onpa jonkun kohdalla tapahtunut ihmeparantuminenkin kesken kävelylenkin. Metsäpolun laidasta nimittäin löytyi pitkä pätkä käytettyä ideal-sidettä. Kyllähän niistä liikunnan terveysvaikutuksista paljon puhutaan. Pitäiskö soittaa Pekka Puskalle tai paikalliseen sote-yhtymään?

Ei ole varmaankaan vaikea arvata, mitä roskaa löytyi ja kerättiin kappalemääräisesti ylivoimaisesti eniten? Menin laskuissa sekaisin jo ekan 100 metrin aikana. Kyllä, tupakantumppeja! Niitä oli kymmenittäin. Lisäksi löytyi viisi tyhjää tupakka-askia, joissa oli vielä muovit ympärillä.

Koirankakkojakin oli, mutta ei keskellä väylää ja niitä oli huomattavasti vähemmän, ehkä puolisen tusinaa. Koirankakka sentään maatuu, mutta tupakantumpit eivät. Lisäksi jälkimmäiset sisältävät mikromuovia, joka päätyy vesistöihin ja sitä kautta ihmiseen. Koirankakkojen keräämättä jättämistä ei voi mitenkään puolustaa. Keräämme aina omamme. Nyt tuli kerättyä yksi "vieras" kakkendaali naapuritontin kohdalta. Voi olla, että jatkan toisten koirankakkojen keräämistä, jotta koiriin kohdistuva viha ei saisi kasvualustaa ainakaan näillä seuduilla.

Toisen keräsin vähän kauempaa ja toivon, että se oli koiran, vaikka koosta voisi päätellä, että se saattoi hyvin olla jopa ihmisen. Toivottavasti se oli sen naapurustomme ison, vanhan saksanpaimenkoiran, jonka omistaja juoksuttaa sitä lenkillä pyörän vieressä tai perässä. Olen nähnyt.

Ja saamieni tietojen mukaan koiraparka joutuu tekemään tarpeensa juostessaan. En ole sitä nähnyt. Jos tämä tuotos olisi sen kyseisen koiran, niin olisi ainakin kerran saanut lykätä rauhassa ilman, että tarvii juosta samalla.

Tulipas hyvä mieli ploggaamisesta ja oli hyvää liikuntaa. Ei pelkkää kävelemistä, vaan välillä piti kumarrella ja kyykkiä. Kiivetä alas ojan pohjalle ja taas ylös. Parhaimmat saaliit tulivat metsäisiltä väleiltä, syvistä ojista ja bussipysäkkien ympäriltä. Ohikulkijat ehkä pitivät kylähulluna tai luulivat pullonkerääjäksi. Ihan sama. Ensin mainittu ei olisikaan mitään uutta. Pullonkerääjä näillä kulmilla onkin jo ennestään.

Vastaus Facebookissa julkaistuun Erikoiseen kesäkisaan nro 5:

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 31.8.1978/669

10§

Tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä.

.... tontinomistajalle kuuluu enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. ( 15.7.2005/547)

9§

Kadun puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä, kuten kadulle kerääntyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä.

Kuvat: Pixabay ja EAt