Tanssiva lintu takapihalla

Meidän takapihalla oli viime lauantaina iltahämärässä joku outo möykky, joka vähän liikkuikin. Olin Haukkulin kanssa juuri lähdössä iltapäivälenkille noin klo 15 aikaan, kun huomasin sen. 

Naama kiinni olkkarin ikkunassa seurasin sitä hetken ja totesin, että se on lyhytjalkainen, pullukka lintu, joka kulkee hitaasti ja syö maasta jotain. 

Kun se vähän kääntyi, huomasin, että sillä oli melko pitkä nokka, jolla se kaiveli murkinaa vielä sulasta maasta, jossa oli ohut lumipeite pinnalla. 

Meillä on sen verran iso tontti, että sen takaosasta ja lammen takaa ei hyvin erota tuollaista sokeripussin kokoista otusta. Piti kaivaa äkkiä lintukiikari ja lintukirja esiin ja vähän googlettaakin.

Tunnistimme sen lehtokurpaksi. Sehän on muuttolintu, mutta miksiköhän tämä yksilö on jäänyt porukasta? Onkohan se sairas tai jotenkin loukannut itseään, jolloin siltä on jäänyt muuttomatka väliin? Lehtokurppa talvehtii Länsi- ja Eteläeuroopassa.

Netistä luimme, että jotkut yksilöt jäävät Suomeen talvehtimaan. Toivottavasti ei tule kovin runsasluminen talvi. Lehtokurpan ravintoa kun ovat esimerkiksi kastemadot ja etanat. Niitähän se takapihallakin oli tonkimassa. Netin mukaan se syö siemeniäkin, joten eiköhän se talven yli pärjää. En ole kyllä koskaan kuullut enkä nähnyt, että lehtokurppa olisi ruokaillut jonkun lintulaudalla.

Netistä löytyi paljon muutakin mielenkiintoista. Videoita löytyi myös sen omintakeisesta, suorastaan koomisesta kävelytyylistä, jossa se hytkyttelee menemään eteenpäin ikäänkuin tanssien. Muistan jossain nettikeskustelussa kirjoittajan ihmetelleen, että mitähän sieniä se on syönyt. Googleta:  lehtokurppa kävely ja edelleen video Tanssiva lintu. Sitä ei voi nauramatta katsoa.

Lehtokurppa on aika yleinen lintu. Vanha kansa on antanut sille monenlaisia nimiä: kangaskuikka, kaseslintu, suokurma, suokurppa, suokurvilo, kyntölintu, pitkänjokka ja lehtikurppa.

Kyntölintu nimityksenä voi olla seurausta sen jälkeensä jättämistä jäljistä jos ja kun sillä näkemällämme teholla se kaivelee ja syö maasta matosia ja muita ötököitä. Melkoinen pöllytys oli käynnissä. 

Tänään tätä kirjoitettaessa iltapäivän hämärtyessä odotellaan, tuleeko kurppa takaisin vai löysikö jostain muualta paremman lounaspöydän. Lehtokurppa on muuten tosi huono lentäjä, yksi maailman kehnoimmista. Se lentää vain noin kahdeksan kilometriä tunnissa. Joskus nuorempana minäkin olen juossut kovempaa. 😆

Suomessa ja erityisesti Keski-Euroopassa lehtokurppa on riistalintu, jota metsästetään noin 5000 yksilöä vuodessa. Sen metsästysaika on 20.8.-31.12. välisenä aikana.

Kuva ja lähde: Wikipedia

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

Aina ilmassa

Olet varmasti joskus lentänyt nukkuessasi (unissasi). Mutta oletko nukkunut lentäessäsi? Varmaan sitäkin. Lentämisestä on huolehtinut lentoyhtiö ja sinä olet huolehtinut nukkumisesta. EA on ainoastaan yhden kerran onnistunut nukkumaan lentokoneessa pienen ohikiitävän hetken.

Tervapääsky on tässä sekä ihmistä että monia muita lajitovereitaan etevämpi. Se pystyy nukkumaan lentäessään. Tiedehenkilöt ovat tutkineet tervapääskyjä ja saaneet selville, että ne voivat olla ilmassa yhtäjaksoisesti jopa vuoden kerrallaan. Siinä ajassa on elollisen olennon jo pakko nukkuakin.

Näin lehdessä jutun tervapääskyistä ja kiinnostuinkin tutkimaan aihetta lisää. Tervapääsky ei ole nimestään huolimatta pääskynen ollenkaan, vaan kuuluu kiitäjälintujen eli kirskulintujen lahkoon, johon kuuluvat myös kolibrit. Tervapääskyn levinneisyysaluetta on lähes koko Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja suuri osa Aasiaa. Suomessa tervapääskyä tavataan koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Talvehtimaan lintu lentää Etelä-Afrikkaan.

Mielenkiintoisinta linnussa on se, että se on pitkäikäinen lintu ja elää lähes koko elämänsä ajan ilmassa. Linnut syövät, nukkuvat ja parittelevat ilmassa. Vain pesimisen ajaksi ne tulevat ilmasta pois ja pesät rakennetaan puunkoloihin, linnunpönttöihin ja rakennuksiin. Munia on vähän, niiden hautomisaika on pitkä ja poikaset kehittyvät hitaasti. Ne saattavat pysyä pesässä jopa melkein kaksi kuukautta, jos kesä on kylmä ja sateinen. Silloin emo voi jättää pesän vähäksi aikaa ja poikaset vaipuvat horrostilaan moneksi päiväksi säästääkseen energiaa.

Jatkuva ilmassa oleminen ei ole välttämättömyys, ne voivat levähtää myös puissa, rakennusten syvennyksissä tai mastoissa. Mutta maahan ne eivät voi laskeutua. Niillä on niin lyhyet jalat ja pitkät siivet, etteivät ne pääsisi maasta takaisin lentoon, mikä tarkoittaisi varmaa kuolemaa. Linnun tieteellinen nimi tarkoittaakin "ilman jalkoja".

Miten ne voivat nukkua ilmassa? Linnuilla on ilmeisesti kyky nukkua vain toisella aivopuoliskolla kerrallaan. Ne pitävät toisen silmän kiinni nukkuessaan. Linnuilla on oikeassa silmässään maan magneettikenttää aistiva elin, jonka avulla ne suunnistavat muuttomatkoillaan. Saharan yli lentäessään on ainakin osan porukasta pidettävä oikeaa silmää auki, etteivät ala kiertämään ympyrää hiekka-aavikon yllä.

Muutkin linnut, esimerkiksi pöllöt, nukkuvat vain toisella aivopuoliskollaan. Linnuilla on jaloissaan erityinen jänne, joka saa ne pysymään puun oksalla nukkumisesta huolimatta. Se toimii ilmeisesti samaan tapaan kuin hevosten ja lehmien jalkojen jänteet, jotka mahdollistavat niille kevyen nukkumisen seisaaltaan. REM-uneen päästäkseen niidenkin täytyy voida nukkua makuullaan.

Varsinkin hevosella ja varmaankin myös nautaeläimellä tämä kyky on evoluutiossa kehittynýt sen vuoksi, että ne ovat saaliseläimiä. Liian uneliaat lajitoverit ovat joutuneet pedon suuhun ja seisaaltaan nukkumaan oppineet ovat päässeet pakenemaan petoa nopeammin. Kaikkihan me tiedämme, miten vaivalloisen näköistä sekä hevosen että lehmän ylösnouseminen makuuasennosta on ja varmasti se kuluttaakin paljon energiaa ja aikaa.

Koska ihminen ei ole saaliseläin, se ei tule oppimaan seisaallaan nukkumista ainakaan toistaiseksi, vaikka se noin muuten hyödyllinen taito olisikin. Voisi ottaa pienet tupluurit vaikka bussikatoksessa tai kaupan kassajonossa. Taas jaksaisi panostaa kaikkensa päivän haasteisiin. Elokuvissa ja teatterissa nukkuminenhan jo osataan. Poliitikoilta onnistuu myös kokouksissa nukkuminen ja on joskus nähty telkkarissakin, miten istuvan presidentin pää on "pilkkinyt" eturivin istumapaikalla. Toivottavasti työelämän vaatimukset eivät kuitenkaan kehittyisi ihan niin koviksi, että työläisparan pitäisi oppia nukkumaan pystyasennossa.

Kuva: vaasa.fi
Kuvien ja tekstin kopioiminen ilman lupaa on kielletty.
Blogin ja postauksen linkkejä saa jakaa.