Tarinoita lintumaailmasta: Pönttöjuttu

 

Koko talvi ollaan mökillä ruokittu tiaisia. Keväällä on pöntöt putsattu ja huollettu, jotta nämä pikkuystävät, talvikaverit pääsevät pesänlaittoon. On kiva seurata ensin tiaisten kodin valintaa ja sitten valitun pöntön sisustamista. Tiaiset lentävät milloin sammalta ja toisinaan kuivia korsia suussaan. Puoliso on katsottu ja sitten on tiaispariskunta yhdessä asettunut jälkikasvusuunnitelmineen.

Sitten saapuvat muuttajat ja muuttoporukan mukana myös kirjosiepot. Ne tulevat samoin aikein kuin jo aiemmin aloittaneet tiaiset. Puoliso ja pesäkolo pitää hommata. Vaan mitä tekevät kirjosiepot, rontit. Ne eivät halua nähdä vaivaa kodinperustamisen kanssa, vaan haluavat kaiken valmiina. Alkaa hurja taisto, kun kirjosiepot pyrkivät valloittamaan tiaisten jo asuttamat pöntöt. Usein käy niin, että tiaiset joutuvat antamaan periksi ja etsimään uuden pesäkolon. Kirjosieppoa ei haittaa edes se, vaikka munat olisi jo valloitettuun pönttöön pyöräytetty. Kirjosieppo munii omat munansa tiaisen munien päälle. Suututtaahan tämä meitäkin siinä missä tiaisiakin, mutta minkäs teet - luonnon laki.

Tänään puuhastelin omia juttujani pihamaalla, kirjosiepon valloittaman pöntön lähettyvillä. Poikanen kurkisteli suuaukosta ruokaa odotellen ja kun emo sitten lähestyi alkoi pöntön uumenista kuulua vaativa sirinä. Hetkinen - mietin....! Jäin seuraamaan tilannetta. Hoksasin saman tien, että nyt on saanut kirjosieppopariskuntakin häädön pöntöstään ja tilalle on jossain vaiheessa asettunut käenpiikapariskunta. Asukkaiden vaihtuminen toiseen kertaan oli jäänyt meiltä huomaamatta, mutta nyt poikasten kova ja omanlaisensa sirisevä ääni kiinnitti huomioni.

Kerran aikaisemmin on käenpiikapariskunta pesinyt pihapiirissämme, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun samasta pöntöstä tuli häädetyksi kaksi pesimään asettunutta lintupariskuntaa.

Käenpiika on sellainen piiloutuja, että sitä pääsee harvoin näkemään, paitsi jos se päätyy pesimään omaan pihapiiriin. Siksi sekin saa anteeksi röyhkeytensä pesänhankkimistavoissaan. 

Käenpiika on helppo tunnistaa pyrstön poikkiraidoista ja selän tummasta kuviosta

Tiaisten pönttöpuuhista voit lukea tarinan tästä linkistä: Tarinoita lintumaailmasta: Ensiasunto

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat, Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen on kielletty.

Mitä tuuli tuo tullessaan

 

Kevättuuli.

Suomen tuulet ovat suurimmaksi osaksi peräisin länsi-etelä-sektorilta. Useimmiten meillä tuulee lounaasta. Kun tuulee pohjoisesta, sen kyllä tuntee poskillaan, ihan luissa ja ytimissä asti. Voi sitä iloa ja riemua keväällä, kun tuulee ensimmäisen kerran lämpimästi etelästä. Sen nimittäin tuntee myös - lämmin tuuli hyväilee kasvoja. Tuulen mukanaan tuoma ilma on leutoa ja lempeää.

Kevättuuli tuo mukanaan lintujen parvet. Sata- ja tuhatpäiset muuttajat kulkevat myötätuulen mukana. Lähtömaassa ne hyppäävät oikeaan suuntaan menossa olevan tuulijunan kyytiin ja matkaavat kohti kesäkotejaan. 

🎶 "Nyt tuulet nuo viestin jo toivat, 

mä purtehen astua saan.

Kun laineiden laulelot soivat,

käyn merta mä samoamaan." 🎶

Tämä vanha skotlantilainen merimieslaulu, jonka on suomentanut Maija Konttinen (1873-1949) oli yksi lempilaulujani pikkukoululaisena. Mietinkin nyt, minkä viestin tuulet toivat merimiehille, josta he sitten tiesivät, että on aika lähteä. Oliko tuuli kenties kääntynyt puhaltamaan etelästä ja toi mukanaan jotakin tuttuja tuoksuja vai jotain muuta.

Kevättuuli tuo Suomeenkin lintujen lisäksi myös perhosia. Esimerkiksi amiraaliperhonen kuuluu muuttaviin perhosiin. Tosin - yksi perhonen tekee elämässään vain yhden matkan. Joko etelästä Suomeen tai täältä etelään. Jotkut perhoset tuuli vain tempaa mukaansa ja kuljettaa ne milloin minnekin. Tunnetuin muuttoperhonen on Amerikan ja Meksikon välillä vaeltava monarkkiperhonen.

Kevättuuli tuoksuu erityiseltä. Tuulen nostattama sulavan lumen ja sen alta paljastuvan mullan tuoksu on ihan omanlaisensa. Siinä on jotakin kirpeää ja mehevää yhtä aikaa.

Kevättuuli saa luvan riepotella hiuksia. Ei suututa yhtään, vaikka se vie hupun päästä ihan kuin leikillään. Kevättuulen nostattamat pienet hiekkapyörteet, jotka kuljettavat mukanaan ruskeita nahistuneita puiden lehtiä on yksi keväinen ilmiö.

Iki-ihanaa Kaj Chydeniuksen säveltämää ja Kaarina Helakisan sanoittamaa Lounatuulen laulua on ihan varmasti innoittanut juuri kevättuuli.

Kuuntele vaikka itse: Lounatuulen laulu

Aiemmin kirjoittelin talvituulesta:

Mitä tunnen kun tuulee?

Lähde: Luontoportin verkkolehti

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Syyskuun tähtitaivas

Syyskuu tarjoilee tähtitaivaan näkymiä aina vain aiemmin illalla. Syyspäivän tasaus on tänä vuonna 22.9. jolloin Aurinko siirtyy eteläiselle pallonpuoliskolle ja Maa lähenee radallaan Aurinkoa. Tasauspäivänä valoisan ja pimeän aika ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkät.

Lue vuoden takainen juttu syyspäiväntasauksesta: Pysy vaan kallellaan, Maa

Syyskuussa voit yrittää hakeutua pimeään paikkaan bongaamaan Linnunrataa, jonka himmeä valovyö leikkaa taivaan koillisesta lounaaseen. Lähiseudullasi olevia hyviä pimeitä bongauspaikkoja voit kurkata tästä linkistä: Taivaanvahti

Planeetoista helposti paljain silmin nähtävät Mars ja Venus näkyvät aamutaivaalla, Mars etelässä ja Venus idässä. Iltataivaalla etelästä matalalta horisontista löytyvät Saturnus ja Jupiter.

Syksystä joulukuun alkuun tähtitaivas on samassa asennossa pimeän tullessa. Tähtitaivaan asento muuttuu kiertyessään näennäisesti taivaannavan ympäri, mutta pimeä tulee aina vain aikaisemmin.

Syyskuu on hyvää aikaa bongata Kuun maatamoa. Otollisin aika on ennen ja jälkeen uusikuuta (17.9.), jolloin Kuun sirppi on pienimmillään. Tällöin Kuusta katsottuna Maa näkyy täysimaana ja Maan ilmakehästä heijastuva valo valaisee Kuun pimeän puolen, Maan oman varjon. Voit siis nähdä Maan varjon Kuun pinnalla. Tämän ilmiön nähdessään ei ehkä ole tullut ajatelleeksi mistä on kyse ja miten se syntyy. Kuun sirpin lisäksi näkyy siis Kuun loppuosa himmeänä, ehkä hieman punertavana. Kannattaa yrittää tsiikailla maatamoa.

Öiseen aikaan voi myös yrittää kuulostella yömuuttajalintuja äänten perusteella. Kaksi kolmasosaa noin 250 muuttavasta lintulajista on yömuuttajia. Yksi selkein vain yöllä muuttava lintulaji ovat rastaat. Arktiset hanhet muuttavat myös Etelä-Suomen yli öiseen aikaan. Petolinnut taasen muuttavat lähes kaikki päivällä. Yömuutto tapahtuu tähtitaivaan asennon ja maapallon magneettikentän avulla.

Lue myös juttumme muuttolinnuista: Ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa.

Revontulia on mahdollisuus nähdä syyspäivän tasauksen aikaan, vaikka juuri nyt Aurinko ei ole aktiivisimmillaan revontulien näkymisen kannalta.

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!

Lauantaina 14.9. iltapäivällä eteläisen Suomen yli lensi tuhansien kurkien muodostamia kurkiauroja. Satuin vilkaisemaan Flightradar-sovellusta samaan aikaan ja huomasin, että ainakin yksi Finnairin kotimaan lento teki poikkeuksen normaalilta reitiltään. Tämän se teki ilmeisesti näiden lintujen vuoksi, koska se oli jo alle 3000 metrissä ja pian laskeutumassa määränpäähänsä.

Vähän aikaisemmin oltiin Haukkulin kanssa iltapäivälenkillä ja seurasimme kuinka satojen kurkien parvi pyöriskeli taivaalla ikään kuin odottaen jotain. Haukkulikin on aina ollut kiinnostunut linnuista, vaikkei varsinainen lintukoira olekaan. 

Nytte mökkeilee noin 40 kilometrin päässä kodistamme ja hän oli myös havainnut kurkiaurat mökkinsä pihamaalla seisoskellessaan. Linnuilla oli siis isommatkin kokoontumisajot. Tämä ”meidän” parvi oli nimittäin varmasti eri parvi kuin Nytten mökkipihallaan näkemä. Tuskin ne olisivat yhtäkkiä lentäneet 40 km pohjoisen suuntaan. Molemmat liikutuimme lintuparvia katsellessamme.

Sitähän me sitten jäimme pohtimaan, että ovat ne muuttolinnut vaan melkoisen sosiaalista porukkaa ja loistavia suunnistajia. Lähinnä ihmetyttää se, MISTÄ ne voivat TIETÄÄ, MILLOIN pitää lähteä muuttomatkalle. Ja miten kymmenien kilometrien päässä toisistaan olevat parvet voivat tietää, että juuri tänään ne kaveritkin olisivat lähdössä? Ehkä ne ovat vaan todenneet sään ja tuulet sopiviksi ja alla mainitut Wikipedian ”ehdot” ovat täyttyneet. Ja osasivat lähteä jo lauantaina, eikä vasta sunnuntaina, kun vettä tuli kuin palokunnan letkusta. 

Ei ihminen ole ainoa jäsen luomakunnan omituisten otusten kerhossa. Eläimet jonkun verran ymmärtävät ihmisten kieltä, mutta ihminenpä ei ymmärrä eläinten kieltä. Mutta eläimet ymmärtävät toinen toistensa kieltä. Takapihamme metsikössä koko päivän metelöineet varikset olivat sen hetken hiljaa, kun kurkiaurat lensivät ylitse ja pitivät omaa mekkalaansa. Sitten ne taas jatkoivat omaa älämölöään. 

https://youtu.be/0N0-9VwSEjA

Wikipedia: Linnut ovat sopeutuneet maapallon vuodenaikojen rytmiin jo miljoonien vuosien ajan, ja niille on kehittynyt omalaatuinen muuttoa säätelevä mekanismi, jonka toimintaa ei vielä täysin tunneta. Tärkeimpiä muuton käynnistäviä tekijöitä ovat valon määrä, ravinnon määrän ja laadun muutos, lämpötilan muutos ja sulkasadon ja lisääntymiskierron päättyminen. Nämä tekijät saavat aikaan muutoksia linnun fysiologiassa. Sisäinen muuttovire on erityisen tärkeä tropiikissa talvehtivilla hyönteissyöjälinnuilla, sillä esimerkiksi säätilalla ja ravinnon määrällä ei näyttäisi siellä olevan juurikaan merkitystä.

Kuvat: Pixabay

Ohessa linkki postaukseemme, jossa oli kyse edellä mainitusta Flightradar-sovelluksesta:

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/09/sisainen-lennonjohtaja-calling.html