Äänimaisemilla pyritään muokkaamaan ihmisten ostokäyttäytymistä muuallakin. Ei ole sattumaa, että tavarataloissa on rauhallinen ja miellyttävä äänimaisema. Asiakas viihtyy paremmin ja viettää enemmän aikaa hiljaisen musiikin soidessa kuin äänekkään musiikin soidessa.
Sama toimii myös ravintolassa. Musiikin kuuntelu lisää syömisen ja juomisen määrää. Myös musiikin tempo vaikuttaa asiaan. Musiikilla on suora vaikutus siihen tahtiin, jolla leuat jauhavat.
Rauhallisella musiikilla asiakas pureskelee ruokaansa hitaammin. Makuelämyksiä voidaan hienosäätää erilaisilla soittimilla ja niiden harmonialla. Poikkihuilun kimeä ääni korostaa ruoan happamuuta ja kontrabasso karvasta makua.
Juustojen mikrobitkin kuuntelevat ja vaikuttuvat musiikista. Bernin taideyliopistossa Sveitsissä on tutkittu asiaa kuten myös Suomessa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteistyönä.
Bernissä soitettiin erilaisia kypsytysmusiikkeja puulaatikoissa kypsyville juustoille. Osa sai kuunnella hevimusiikkia, toiset hiphoppia ja osa sai kypsyä täydessä hiljaisuudessa.
Puolen vuoden kuluttua lopputulokset arvioitiin makuraadin toimesta. Hiphoppia kuunnellut juusto tuoksui ja maistui voimakkaimmin. Suomalaisen tutkimuksen tulokset eivät ole vielä valmiit.
Tarkoitus on selvittää, onko musiikin ääniaalloilla merkitystä mikrobien kasvuun ja edelleen juustojen makuun. Idea ei ole ihan huuhaata, sillä tiedetään, että mikrobit reagoivat äänienergiaan ja taajuuden värähtelyihin.
Lähde: Tiede-lehti, nro 1/2020. Artikkeli: Jukka Ruukki
Kuvat: Pixabay
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.



