Elokuun tähtitaivas

Elokuun illat alkavat pikkuhiljaa hämärtyä ja tähtitaivas tarjoilee taas kohteitaan bongareille.
Loppukesän yötaivaan ehdoton ykköskohde on Joutsenen tähdistö, joka lentää liihottelee avonaisin siivin Linnunratamme maitomaisen vyön yllä. Joutsenen tähdistö on keskiyöllä lähes taivaanlaella, josta syystä se on helppo löytää.

Taivaanlaki tarkoittaa taivaanpallon sitä kohtaa, joka on suoraan havaitsijan yläpuolella. Löytääkseen Joutsenen tähdistön ei siis tarvitse tehdä muuta kuin katsoa kohtisuoraan ylöspäin vaikkapa perjantai-iltana 14.8. klo 23:00. Ensimmäiseksi tähdistöstä erottuu sen kirkkain kohde Deneb, Joutsenen pyrstö, jonka avulla on helppo lähteä havaitsemaan koko Joutsenen ristinmuotoinen tähdistö.


Joutsen löytyy monesta kreikkalaisesta tarustosta. Eräässä niistä kreikkalaisten ylijumala Zeus otti joutsenen muodon vietelläkseen kauniin Ledan. Joutsenen hahmossa Zeus haki turvaa Ledan luota teeskennellessään pakenevansa kotkaa. Kiinalaisessa mytologiassa on tarina rakastavaisista, joista toinen on kuolevainen ja toinen haltiaolento. Heidät erottaa toisistaan Linnunrata, tarussa taivaan poikki kulkeva joki. Rakastavaiset kohtaavat toisensa kerran vuodessa, kun harakat (Joutsenen tähdistö) muodostavat sillan Linnunradan ylle.

Joutsenen tähdistö - Joutsen syöksyy alaspäin, pyrstö (Deneb) pystyssä.

Joutsenen tähdistön kirkkaimman tähden Denebin avulla on helppoa löytää myös kesäkolmio, jonka muodostavat kolme tähteä, Lyyran tähdistön Vega ja Kotkan tähdistön Altair ja Joutsenen Deneb. Kun on löytänyt Denebin taivaanlaelta, löytyy helposti jo aiemmin illalla "syttyneet" tähdet ja kesäkolmio on löydetty. Kesäkolmion kirkkain tähti on Vega, joka on tähtitaivaamme näennäisesti viidenneksi kirkkain tähti.

Joutsenen tähdistö, kesäkolmio ja Perseidien "tulosuunta"

Elokuussa on kätevää bongata planeettoja Kuun avulla.

1./2.8. Lähes täysi Kuu lähellä Jupiteria yöllä (1. ja 2.8. välisenä yönä).
1./2./3.8. Lähes täysi Kuu lähellä Saturnusta yöllä.
8. /9./10.8. Kuu on lähellä Marsia yöllä.
15./16.8. Kuunsirppi lähellä Venusta aamuyöllä.

Heinäkuussa uutisoitiin tähtitaivaallemme ilmaantuneesta komeetta C/2020 F3 NEOWISE:sta. Elokuussa komeetta vaeltaa Bereniken hiukset -tähdistössä, joka löytyy Ison Karhun näkyvimmän osan eli Otavan avulla. Komeetta on yöllä Otavan ja horisontin puolivälissä. Komeetta näkyy vain kiikareilla ja samaan tahtiin,  kun illat pimenevät, komeetta himmenee.

Perseidien tähdenlentoja on luvassa 24.8. saakka. Eniten niitä on nähtävissä 12. - 13.8. välisenä yönä. Parhaimmillaan perseidejä voi nähdä jopa 50 - 70 tunnissa. Perseidit on meteoriparvi, jonka meteorit ovat peräisin Swift-Tuttle -komeetasta. Meteorit näyttävät saapuvan Perseuksen tähdistöstä, josta ne ovat saaneet nimensä.

Suosittelen kokeilemaan tähdenlentobongailua mikäli sää suosii. Tarvitset vain riittävän pimeän paikan, aurinkotuolin ja makuupussin. Aion itse bongailla tänäkin vuonna ja houkutella jonkun asiasta kiinnostuneen viereiselle aurinkotuolille.


Lähteet: Alison Davies - Tähtitaivaan tarinoita, Tähdet ja Avaruus -lehti 5/2020, Ursa.fi

Kuvat: Erikoisen Asiantuntijan ottamat kuvat em. julkaisuista

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Kesän tähtitaivas

Kesällä taivas on niin vaalea ympäri vuorokauden, että tähtiä on vähän nähtävissä. Eteläisessä Suomessa joitakin tähtiä saattaa nähdä, mutta pohjoisessa tähdet ovat piilossa tiirailijoilta. Koko kevään kirkkaana iltataivaalla loistanut Venus katoaa meidän näkökulmastamme Auringon taakse kesäkuun ajaksi ja palaa heinäkuussa aamutaivalle, aamutähdeksi.

Aurinko ei laske Utsjoella 16.5. alkaen aina 27.7. saakka horisontin alapuolelle tämän yöttömäksi yöksikin kutsutun ajanjakson ajan. Auringon lasku määritellään niin, että Auringon yläreunakin laskee horisontin eli taivaanrannan alapuolelle. Yötön yö johtuu Maan kallistuskulmasta Aurinkoon nähden. Pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan Aurinkoon päin ja silloin Suomessa on kesä.

Kesällä Aurinko paistaa Suomessa korkealta, keskipäivällä melkein keskitaivaalta. Kuu vastaavasti pysyttelee matalalla. Talvella sijainnit vaihtavat paikkaa, Kuu loimottelee korkealla, mutta Aurinko ei  keskitalven päivinä nouse kovinkaan korkealle. Siksi se ei meitä pohjoisen ihmisiä paljon lämmitä, kun säteet tavoittavat meidät niin viistosti. Ja tämänkin asian takana on Maan kallistuskulma.

Kesäkuun kuudes päivä on tarjolla Kuun puolivarjopimennys. Se on syvimmillään klo 22:55 ja näytös on ohi klo 00:04. Jos sitä ylipäätään pääsee näkemään. Kuu kun on kovin matalalla, mutta tästä syystä, jos se onnistuu näkemään, se näyttäytynee hohtavan punaisena.

Planeetoista Merkuriuksen voi kesäkuun alkupäivinä löytää luoteesta, Auringon laskun suunnasta, Kaksosten tähdistöstä. Sen voisi hyvällä tuurilla nähdä selkeänä alkuyönä. Sanotaan, että itse Johannes Kepler (1571-1630), saksalainen tähtitieteilijä joka laati teorioita planeettojen liikkeistä, ei olisi onnistunut koskaan näkemään Merkuriusta. Liekö huhu totta!

Kesätaivaan hyvä bongauskohde Etelä-Suomessa on etelätaivaalta helposti löytyvä kärjellään seisova Kesäkolmio.  Kesäkolmio muodostuu kolmen eri tähdistön tähdistä, jotka "syttyvät" tähdistöjensä ensimmäisinä: Lyyran tähdistön Vegasta, Kotkan Altairista ja Joutsenen Denebistä. Tällaista eri tähdistöjen tähtien muodostelmaa kutsutaan asterismiksi. Kesäkolmion Vega on Suomessa näkyvistä tähdistä öisen tähtitaivaan kolmanneksi kirkkain Siriuksen ja Arcturuksen jälkeen.

Muita mielenkiintoisia kesätaivaan bongauskohteita ovat erilaiset ilmiöt, kuten valaisevat yöpilvet, erilaiset myrskyilmiöt, sateenkaaret, sivuauringot. Erilaisista pilvistä erikoisimpia ja harvinaisimpia lienevät vyörypilvet sekä mammatuspilvet. Mutta näistä kuulette lisää tuonnempana.

Kuva: Pixabay

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.