Näytetään tekstit, joissa on tunniste voiko suruun kuolla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste voiko suruun kuolla. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Sydän voi särkyä monesta syystä


Sydän voi särkyä suurista tunteista, hyvistä tai pahoista. Rakkauslaulujen sanoittajat ovat oikeassa. 

Japanin maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen maaliskuussa vuonna 2011 tuhoalueen lähistöllä sydän- ja aivoinfarktien määrä lisääntyi selvästi normaaliin verrattuna.

Sydämen toiminta on tiiviisti yhteydessä mieleen. Sen toiminta voi häiriintyä, jos ihminen on masentunut. Harvardin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että kuolleisuus lisääntyy selvästi puolison kuoleman jälkeen. Puhutaan myös särkyneen sydämen oireyhtymästä. Sen syntymekanismia ei tunneta tarkasti mutta sen arvellaan johtuvan tiettyjen stressihormonien yhtäkkisestä lisääntymisestä elimistössä ja niiden aiheuttamasta sydänlihasvauriosta. 



Tyypillisin särkyneen sydämen oireyhtymän uhri on iäkäs nainen, jonka puoliso kuolee. Vaihdevuosi-iän jälkeen estrogeenihormonin määrä vähenee ja se ei ole enää suojaamassa sydäntä. Suomessa havaitaan tällaisia sydäninfarktitapauksia yli 200 vuosittain. Myös myönteinen yllätys tai suuri ilonaihe voi syöstä sydämen infarktiin. 

Särkyneen sydämen oireyhtymästä käytetään nimitystä takotsubokardiomyopatia. Nimi tulee siitä, että sydämen vasemman kammion alaosa on sydänlihasvaurion seurauksena muuttanut muotoaan. Normaalisti alaspäin sojottava kärki muuttuu pallomaiseksi ja tasapohjaiseksi ja muistuttaa ulkonäöltään japanilaista ruukkua, takotsuboa.



Uusimpien tutkimusten mukaan järkytyksestä johtuva sydänkohtaus on noin yhdellä kolmasosalla potilaista. Toisen kolmanneksen sydänkohtaus johtuu jostain fyysisestä syystä, esimerkiksi liiallisesta fyysisestä rasituksesta tai jostakin sairaudesta. Lopuilta ei selkeää syytä löydy, mutta taustalla saattaa olla pitkäkestoinen henkinen kuormitus, stressi.

Lancet-lehdessä julkaistiin vuonna 2017 Harvardin yliopiston tutkimus, jossa kerrottiin, että jatkuvasta stressistä kärsivien ihmisten elimistö on jatkuvassa taistele tai pakene-tilassa. Sen seurauksena verisuoniin kehittyy tulehdusreaktio, minkä tiedetään edistävän sydäninfarktien ja aivohalvausten kehittymistä.

 


Stressi voi olla yhtä suuri riskitekijä sydämelle ja aivoille kuin tupakointi ja korkea verenpaine. Se voi lisätä myös sydämen rytmihäiriöitä ja sydänperäisiä äkkikuolemia. 

Myös masennuksella ja sydänsairauksilla on yhteys toisiinsa. Valtimotauteja sairastavilla esiintyy masennusta kaksi kertaa tavanomaista enemmän. Sydäninfarktipotilaista 40 prosenttia kärsii masennuksesta. Erään tutkimuksen mukaan sydänkohtauspotilaan kuolemanriski on kolminkertainen, jos potilas kärsii masennuksesta. Ja masennuksesta kärsiville kehittyy useammin sydän- ja verisuonisairaus.



On mahdollista, että edellä mainittujen sairauksien taustalla on yhteinen biologinen mekanismi. Infektiot, tupakointi, alkoholin käyttö, liikkumattomuus ja stressi lisäävät tiettyjä tulehdusproteiineja elimistössä.



Meilahden sairaalan rekistereiden mukaan takotsuboa on aiheutunut muun muassa seuraavista syistä: läheisen ihmisen kuolema, tieto vakavasta sairaudesta, väkivallan uhka, kolariin joutuminen, talon palaminen, riita, muuttostressi, työpaikan vaihto, henkilökohtaiset yt-neuvottelut, jännittäminen, pettymys, raskas fyysinen ponnistelu, raju turistiripuli, migreeni, epilepsiakohtaus, pitkittynyt flunssa, saunominen, putoaminen kylmään veteen. 

Lähde: Tiede-lehti nro 3/2020.

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.