Miksi koira on muutakin kuin ihmisen paras ystävä

Koira on ensimmäinen eläin, jonka ihminen on kesyttänyt kotieläimekseen. Suomessa koira on yleisin kotieläin, kissa tulee toisena. Koko Euroopan mittakaavassa asetelma on toisin päin. Koirat ovat olleet viime aikoina paljon esillä mediassa. Muun muassa Norjan maanvyöryn pelastustöissä koirat ovat olleet apuna. Korona-aikana koirien suosio lemmikkeinä on kasvanut huikeasti ja moni perhe on päätynyt unelmoimaan omasta koirasta.

Kesyyntymisen alkuaikoina koiraa on käytetty vahtina ja jätteensyöjänä. Pohjoisessa koiraa on käytetty vetoapuna. Karjankasvatuksessa koiraa on käytetty laumojen paimentajana. Metsästyksessä koira on pitkään ollut korvaamaton apu. Nykyäänkin koiria käytetään näihin samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, hypo-, vartio- sekä pelastuskoiria. Koiran tarkka hajuaisti on käytössä monissa tehtävissä. Erityisesti ihmisen kanssa kasvatetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla.

Uudempia tehtäviä ovat muun muassa kaverikoirana, terapiakoirana ja lukukoirana toimiminen. Eläinten seurasta terapian osana on tullut jo vakiintunut tapa. Eläin on koettu hyödylliseksi kuntoutuksessa lähes riippumatta siitä mikä sairaus tai vamma on kyseessä. Eläimiä käytetään kuntoutuksessa muun muassa jos asiakkaalla on neuropsykiatrisia häiriöitä tai psykiatrisia sairauksia. Eläinten apu on tarpeen niinikään puheterapiassa, autististen lasten sosiaalisten taitojen ja kommunikointikyvyn parantamisessa, kehitysvammaisten lasten ja aikuisten  kuntoutuksessa sekä saattohoitopotilaiden ilahduttamisessa. Myös hevonen on yleinen terapiaeläin, samoin kana, alpakka ja lammas. Koira kykenee lukemaan ihmistä. Se pystyy erottamaan ihmisen kasvokuvista iloiset, vihaiset ja neutraalit ilmeet. Muutkin koiraeläimet, kuten sudet, käyttävät sosiaaliseen yhteydenpitoon katsekontaktia.

Kaikki koiranomistajat tietävät, miten hyvä vaikutus koiralla on ihmisen psyykeen. Huonokin päivä voi olla täysin pelastettu, kun kotiin tullessa on vastassa riemusta ratkeamaisillaan oleva karvakuono, joka säntäilee jälleennäkemisen ilosta huoneesta toiseen. Eläimen ei kuitenkaan tarvitse olla oma tai edes tuttu voidakseen tuottaa mielihyvää. Vieraankin koiran koskettaminen voi lisätä mielihyvähormoni oksitosiinin tuotantoa. Koira on pehmeä ja lämmin. Sen ruumiinlämpö on korkeampi kuin ihmisen. 

Olin aikaisemmin luullut, että koiran älykkyys on suoraan verrannollinen koiran kokoon. Että isot koirat automaattisesti ovat pieniä älykkäämpiä. Näin asia ei suinkaan ole. Tosin omat ja tutut koirat ovat olleet pieniä tai enintään keskikokoisia, joten ei ole oikein vertailupohjaa. Jospa isot koirat ovat sitten vieläkin älykkäämpiä kuin pienet. 

Haukkuli on ainakin uskomattoman älykäs ja oppivainen. Tosin se oppii, muistaa ja tottelee vain sellaista mitä se itse haluaa ja mikä sitä kiinnostaa. Sitä ei ole helppo jymäyttää. Välillä tuntuu, että se osaa lukea ajatuksia ennen kuin ne ovat edes syntyneet. Rotuna (australianterrieri) se on myös tunnettu siitä, että se alkaa hyvin helposti pomottamaan ihmistä, jos ei pidä varaansa. Tämä rotu ei siis ole kaikista kuuliaisin ja helpoiten opetettavissa. 

Haukkuli on todellinen seurakoira ja työkoira, kulkee perässä joka paikkaan ja haluaa olla kaikessa mukana. Television luonto-ohjelmia se katselee mielellään ja aktivoituu heti, kun ruudussa näkyy mitä tahansa karvaturreja tai nelijalkaisia. Karvainen matokin luonto-ohjelmassa oli äskettäin hurjan kiinnostava. Sille piti murista ja käydä välillä mammalta kysymässä, että pitääkö olla huolissaan? Koirat ja hevoset kiinnostavat eniten. Myös linnut miellyttävät sitä, mutta hyönteisistä ja perhosista se ei piittaa. Iltauutiset se myös katselee ja kuuntelee mielellään. Sanan ”uutiset” ja ”kattomaan” sen tunnistaa. Ja paljon muita sanoja. Kun sanon, että mennään kattomaan uutiset, niin jo mennään juoksujalkaa sohvalle ja vähän murahdellaan mennessään. 

Erityisesti se terävöityy, kun se kuulee sanan ”työ”. Rotu on ollut aikanaan käytössä Australian  maatiloilla pitämässä pieniä jyrsijöitä aisoissa. Se on siis oikeasti työkoirarotu. 

Lähde: Tiede-lehti, nro 07/2020, Wikipedia

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.