Helsingin metrojuna sukeltaa välillä maan alle. Ahtaanpaikan kammoiselle matkustajalle tulee epämiellyttävä olo ja korvatkin saattaa humahtaa hetkeksi lukkoon.
Maan allakaan ei tarvitse olla yksin, sillä siellä on avointa louhittua tilaa noin 10 miljoonaa kuutiometriä, eli saman verran tilavuutta kuin yli 31 000:ssa tavallisen kokoisessa (n. 120m2) omakotitalossa. Tai sadassa eduskunnan päärakennuksessa.
Pääkaupunkiseudun alta löytyy muun muassa lähes 500 yksittäistä maanalaista tilaa, teknisiä tunneleita 220 kilometriä, raakavesitunneleita 24 kilometriä ja yhteiskäyttötunneleita 60 kilometriä.
Vanhin maanalainen rakennus on Helsingin Energian Alppilan lämpölaitos 1950-luvulta. Suomenlinnaan valmistui tunneli vuonna 1981, jolla saari liitettiin kaupungin kaukolämpö- ja viemäriverkkoon.
Suurimmat yksittäiset maanalaiset tilankäyttäjät ovat Viikinmäen jäteveden puhdistamo ja Mustikkamaan lämpölaitos.
Keskustan huoltotunneli yltää Ruoholahdesta Kampin ja Kluuvin kautta Kaisaniemeen. Matkan varrella on muun muassa Kansalliskirjaston varasto, jossa on 95 hyllykilometriä kirjoja ja muita julkaisuja. Espoon Otaniemessä on elokuva-arkiston varasto ja Kivihaassa SPR:n verivarasto.
Maanalaisia pysäköintiluolia on lukuisia ja niistä osaa voidaan tarvittaessa käyttää väestönsuojina. Pysäköintitiloissa pystyy siirtymään maan alla tilasta toiseen. Sen verran suuntavaistoton ja ahtaanpaikan kammoinen olen, että en ole sitä uskaltanut vielä kokeilla. Silloin harvoin kun käyn itse autolla niillä kulmilla, ajan Kluuvista sisään ja tasan samasta ovesta ulos. Samoin teen Kampissa. Kamala painajainen olisi eksyä johonkin maanalaiseen tunneliin, vaikka siellä olisi kuusisataa opastetta ja kylttiä. Kävelen sitten maan pinnalla enemmän tai ajan metrolla tai sporalla. Sitähän ei pidä sanoa ratikaksi. Maalaisuus paljastuu jos niin tekee. Paljastuu se kyllä muutenkin.
Ateneumin alle suunnitellaan taideaarteiden varastoa. Ja lisäksi on salaisia tiloja, mistä ei kansalle kerrota. Ainakin tekniikkaa on paljon: paloilmaisimia, sprinklereitä, savunpoistojärjestelmiä, ilmastointiputkia, mobiili- ja viranomaisverkon antenneja, valvontakameroita ja nopeusvalvontakameroita.
Helsinki on ainoa kaupunki maailmassa, missä on maanalainen yleiskaava. Yleiskaava määrittelee kaikki maanalaiset toiminnot. Näin tehokas rakentaminen maan alle on ollut mahdollista, koska paikalla on kova ja pinnassa oleva peruskallio. Suomessa on kaivosteollisuuden ansiosta paljon kalliorakentamisen osaamista. Kylmän sodan paineet ja varautuminen tulevaisuuden mahdollisiin kriiseihin on antanut aihetta käyttää maanalaisia tiloja hyväksi.
Lähde: Tekniikan Maailma-lehti 17.2.2021 /Jukka Nortion artikkeli.
Kuvat: Pixabay.
Ei kaupallista yhteistyötä
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
