Jo on aikoihin eletty, ajattelin ensin, kun silmiini osui viime sunnuntaina 13.2. juttu Helsingin Sanomista. Jotta ovat sitten suunnittelemassa makeisten ja muiden herkkujen pakkausten kylkeen varoitustarroja tyyliin "Tuote saattaa lihottaa". Tarkoitus lienee hyvä ja saattaa toimiakin, mutta mieleeni tulvii vain ajatuksia holhoavasta otteesta kansalaisiin. Tulee mieleen myös uusavuttomuus samaan tyyliin kuin joistakin ateriapaketeista pyydetään ottamaan muovikääre pois ennen uuniin laittoa tai että mikroaaltouuni ei sovi märän kissan kuivattamiseen. Jälkimmäinen lienee vitsi. Toivottavasti.
Ymmärrän hyvin nämä terveelliseen valintaan ohjaavat Sydänmerkit tuotteissa. Sydänmerkki ilmaantui vuonna 2000, mutta herää kysymys mitkä ovat tulokset, jos nyt pitää tuotteita laputtaa uusin merkein. Tupakka-askeihin tuli jo aikaa sitten varoittavia lauseita hirveiden keuhkosyöpäkuvien kera enkä tiedä ovatko juuri ne saaneet ketään jättämään ostosta tekemättä. Ehkä ovatkin - ja toivottavasti ovat. Alkoholin myynti on vapautunut marketteihin ja Alkostakin saa pullon ottaa ihan itse hyllystä, jos ikää riittää, vaan eipä taida pullosta löytyä varoitusta "Saatat humaltua tai saada rasvamaksan". Ja mitä sitten, jos lukisikin. Alkoholin vaikutukset ja haitat pitäisi olla tiedossa muutenkin.
Kyllä kai valistuksen pitäisi tapahtua jo aikapäivää ennen kuin vasta tarjolle tuodun tuotteen käärepaperista lukien. Kun herkkurasia on jo kädessä ja ajatuksena sisällön suuhun vienti, niin epäilenpä että varoittava teksti jää vaille suurempaa huomioita tai paketin hyllylle palauttavaa toimintaa. Ennemmin kai pitäisi jättää tuollaiset kyseenalaiset lihottavat, hampaita reikiinnyttävät, koukuttavat tuotteet kokonaan tekemättä. Ja jos oikein saivarrellaan, niin mikä tahansa kaupan ruokatuote saattaa lihottaa, jos sitä syö liikaa.
Kuluttajahintojen nosto ohjaa osin ostokäyttäytymistä, mutta tuskin kaikkien kohderyhmiin kuuluvien. Makeisveron, joka Suomessa oli käytössä 1.1.2011 - 1.1.2017, poistuminen aiheutti valtiolle 100 miljoonan euron veromenetyksen vuositasolla. Näkyikö veron voimassaoloaikana kuluttajakäyttäytymisessä selvä muutos, entä mitä tapahtui hinnoille veron poisjäännin jälkeen? Ero taisi olla niin mitätön kuluttajalle, ettei se ole jäänyt mieleen. Makeisia valmistavien ja maahantuovien taskut vain taisivat pullistella lisää veron poistumisen jälkeen.
Onko tämän uudistuksen takana veroeurojen kartuttaminen?
Pitäisikö epäterveellisen ruuan ja herkkujen maksaa terveellistä enemmän? Tämä on nyt tosiaan suunnitteilla. Hintoja ohjattaisiin jatkossa mallilla, jossa terveysverotus nostaisi epäterveellisten elintarvikkeiden hintaa ja nollaveroluokkakin löytyisi, esimerkiksi Sydänmerkki-tuotteet, ja kaikki hedelmät, kasvikset ja marjat.
Terveysveron avulla valtion kassaan kilahtaisi taas lisää verotuloja, kansanterveyden tila mahdollisesti kohenisi ja maksajina olisi elintarviketeollisuus, ainakin siihen saakka kun alkaisivat muuttaa tarjoomaansa terveellisempään suuntaan. Sitten taas keksittäisiin joku muu vero.
Huolenaihe on todellinen, kun jo lapsista osa on ylipainoisia. Mutta tämä idea lihottavien tuotteiden varoittamisesta on hieman kuin kaksiteräinen miekka. Tuodaan herkkuja tarjolle, mutta leimataan ne haitalliseksi. "Osta, jos uskallat - ja pian, mahdollisen veron myötä, maksa itsesi kipeäksi."
Ihan kaikkea on tarjolla liian kanssa. Sokerin lisäksi ruokavaliossamme on liikaa kovia rasvoja ja suolaa. Leikkele-, juusto-, keksi-, virvoitusjuoma-, makeisrivistöt ovat aina vain leveämpiä ja korkeampia ja tuskin on nähtävissä, että valikoima tulisi supistumaan. Kyllä kansa kumminkin ostaa ja vaihtoehtoja pitää olla.
Lähde: Helsingin Sanomat 13.2.2022, Lihottavista herkuista halutaan varoittaa tarroilla -artikkeli / Marjo Valtavaara
Kuva: Pixabay
Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
