Näytetään tekstit, joissa on tunniste mitä koira oppii. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mitä koira oppii. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Kyllä koira puhetta ymmärtää. Ja paljon muutakin.


Kyllä koira puhetta ymmärtää. Jos joku muuta väittää vaikka millaisiin tieteellisiin kokeisiin perustuen, on väärässä. Koiruus ymmärtää paljon sanoja ja kokonaisia lauseita. Ja lukee myös ajatuksia. Niin kuin kaikki koiranomistajat tietävät. 

Meillä on australianterrieri, josta täällä blogissa käytän nimeä Haukkuli. On sillä oikeakin kutsumanimi ja kennelnimi, mutta yksityisyydensuojan vuoksi en paljasta niitä. Ajattelemattomuuttamme ja tietämättömyyttämme annoimme sille kutsumanimeksi saman nimen, joka on esikoistyttären anopin lempinimi. Onneksi hän ei tästä tietääkseni loukkaantunut. Kennelnimi suomeksi käännettynä ja vähän muunneltuna on suurin piirtein Kaiken Rakkautesi Voit Antaa Minulle. Mutta siis Haukkuli on Haukkuli. 

Aurinko paistaa ja elämä hymyilee. Luen sohvalla erään taiteilijan muistelmateosta. Haukkuli on lempipaikallaan sohvan selkänojan päällä, nojaa seinää vasten ja nukkuu. Se vartioi siinä mammaa, ettei hän taas karkaa. Mamma karkailee paljon enemmän kuin Haukkuli, melkein joka päivä. 

Meillä käytetään Valentin Konoselta (yleisurheilija) lainattua sanontaa silloin kun luonto kutsuu ja halutaan ilmoittaa siirtymästä läsnäolijoille. Meillä käydään ”vessalla”. Konosen äidinkieli on ruotsi ja niinpä hän jossain urheilutoimittajan haastattelussa selitti kilpailun aikana käyneensä vessalla. Meillä kun kaikki hyvä otetaan heti hyötykäyttöön sanontoja myöten, niin tämäkin otettiin. Meillä on siitä lähtien käyty vessalla. 

Tämän on Haukkulikin oppinut. Australianterrieri on rotuna vahtikoirien vahtikoira. Yksilöllisiä eroja voi toki aina olla. Se kulkee perässä ihan joka paikkaan. Se tulisi mukaan suihkuun ja saunaankin, mutta ei sitä joka kerta sinne voi viedä. Mökillä joskus saunotaan yhdessä, ettei Haukkulin tarvitse yksinäisenä odotella saunojia. Vessalle se tulisi mukaan myös. Ja tuleekin siivouspäivänä. Parasta huvia ylitse muiden on wc-pöntön peseminen harjalla. Sitä voisi katsella ja siihen vähän osallistuakin vaikka koko päivän. Olemme onnistuneet vuosien mittaan vieroittamaan sen näistä paikoista ja huveista. Jos yöllä herään ja koen tarvetta käydä vessalla, kerron sen kuiskaten Haukkulille. Nukkuvaa koiraahan ei tunnetusti pidä herättää. Säikähdyksen seuraukset voivat olla arvaamattomia. Eläimellä on eläimen vaistot, vaikka se muuten istuisi samassa ruokapöydässä ihmisten kanssa lautanen edessään. 



Haukkulilla on myös erittäin tarkka kuulo, vaikka se näyttäisi olevan unessa. Kaikille potentiaalisille hiippareille tiedoksi, että meidän tontille, rakennuksesta puhumattakaan, ei yksikään sielu astu niin, ettei Haukkuli sitä huomaa paljon ennemmin kuin me muut. Välillä vaikuttaa siltä, että se tunnistaa tutun auton moottorin äänenkin jo kaukaa, vaikka se itse on talossa sisällä. Myös tontin takarajalla kymmenien metrien päässä hiiviskelevät metsäkauriit saavat ansaitsemansa huomion. 

No niin, siis pötkötämme sohvalla ja tunnen tarvetta pistäytyä kodin ”kaikkein pyhimmässä”. Kerron taas kuiskaten nukkuvalle Haukkulille, että aion käydä vessalla. Haukkuli raottaa vähän toista silmäänsä. Varmuuden vuoksi toistan sanomani uudelleen. Se nostaa vähän päätään, ilme kertoo, että ”Joo joo, kuulin jo.” Ja silmät menevät takaisin kiinni ja tuhina jatkuu. Jos en sanoisi mitään ja nousisin vain sohvalta, Haukkuli pinkoisi perääni satavarmasti. Nyt hyöty on molemminpuolinen. Se saa jatkaa uniaan ja minä käydä vessalla niin, ettei ole karvainen valvontakomissio kintereillä ja oven takana toimituksen ajan istumassa. Mutta sitten ei pidä käydä muualla kuin vessalla. Ei esimerkiksi jääkaapilla juustorasialla. Jos näin käy, sopimus raukeaa välittömästi.

Eikä tämä suinkaan ole ainoa sana. Katsoimme ulkomaista tv-sarjaa ja kommentoin tapahtumia Isännälle, että: ”Ja taas mennään autolla jonnekin.” Haukkuli havahtui viereltäni kysyvä ilme naamallaan, että: ”Mennään autolla?” Silitin sitä ja sanoin, että: ”Telkkarissa mennään autolla, nuku sinä vaan.” Ja se jatkoi alkuillan tirsojaan kaikessa rauhassa. 

Olohuoneen ikkunasta on näkymä tontin perälle ja rajan toisella puolella on pieni puiston suikale, joka toimii metsäkauriiden läpikulkupaikkana. Monesti on käynyt niin, että Haukkuli nukkuu sohvalla silmät kiinni ja yhtäkkiä ryntää ikkunaan. Ja katso: tontin perällä seisoksii tai juoksee metsäkauris tai muutama. Aina Haukkulilla ei ole edes suoraa näköyhteyttä sohvalta sinne. Välillä on käynyt niin, että on katsottu samalla telkkaria ja Haukkuli on silti havainnut paikallaan seisovan metsäkauriin tontin päässä. Ikkunasta on siihen paikkaan matkaa noin 50 metriä. Sillä täytyy olla joku ylimääräinen vaisto. Tänne olkkariin saakka se ei voi kuulla eikä haistaa metsäkauriiden liikkeitä.



Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 



perjantai 22. tammikuuta 2021

Miksi koira on muutakin kuin ihmisen paras ystävä


Koira on ensimmäinen eläin, jonka ihminen on kesyttänyt kotieläimekseen. Suomessa koira on yleisin kotieläin, kissa tulee toisena. Koko Euroopan mittakaavassa asetelma on toisin päin. Koirat ovat olleet viime aikoina paljon esillä mediassa. Muun muassa Norjan maanvyöryn pelastustöissä koirat ovat olleet apuna. Korona-aikana koirien suosio lemmikkeinä on kasvanut huikeasti ja moni perhe on päätynyt unelmoimaan omasta koirasta.

Kesyyntymisen alkuaikoina koiraa on käytetty vahtina ja jätteensyöjänä. Pohjoisessa koiraa on käytetty vetoapuna. Karjankasvatuksessa koiraa on käytetty laumojen paimentajana. Metsästyksessä koira on pitkään ollut korvaamaton apu. Nykyäänkin koiria käytetään näihin samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-opas-hypo-, vartio- sekä pelastuskoiria. Koiran tarkka hajuaisti on käytössä monissa tehtävissä. Erityisesti ihmisen kanssa kasvatetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla.



Uudempia tehtäviä ovat muun muassa kaverikoirana, terapiakoirana ja lukukoirana toimiminen. Eläinten seurasta terapian osana on tullut jo vakiintunut tapa. Eläin on koettu hyödylliseksi kuntoutuksessa lähes riippumatta siitä mikä sairaus tai vamma on kyseessä. Eläimiä käytetään kuntoutuksessa muun muassa jos asiakkaalla on neuropsykiatrisia häiriöitä tai psykiatrisia sairauksia. Eläinten apu on tarpeen niinikään puheterapiassa, autististen lasten sosiaalisten taitojen ja kommunikointikyvyn parantamisessa, kehitysvammaisten lasten ja aikuisten  kuntoutuksessa sekä saattohoitopotilaiden ilahduttamisessa. Myös hevonen on yleinen terapiaeläin, samoin kana, alpakka ja lammas. Koira kykenee lukemaan ihmistä. Se pystyy erottamaan ihmisen kasvokuvista iloiset, vihaiset ja neutraalit ilmeet. Muutkin koiraeläimet, kuten sudet, käyttävät sosiaaliseen yhteydenpitoon katsekontaktia.

Kaikki koiranomistajat tietävät, miten hyvä vaikutus koiralla on ihmisen psyykeen. Huonokin päivä voi olla täysin pelastettu, kun kotiin tullessa on vastassa riemusta ratkeamaisillaan oleva karvakuono, joka säntäilee jälleennäkemisen ilosta huoneesta toiseen. Eläimen ei kuitenkaan tarvitse olla oma tai edes tuttu voidakseen tuottaa mielihyvää. Vieraankin koiran koskettaminen voi lisätä mielihyvähormoni oksitosiinin tuotantoa. Koira on pehmeä ja lämmin. Sen ruumiinlämpö on korkeampi kuin ihmisen. 



Olin aikaisemmin luullut, että koiran älykkyys on suoraan verrannollinen koiran kokoon. Että isot koirat automaattisesti ovat pieniä älykkäämpiä. Näin asia ei suinkaan ole. Tosin omat ja tutut koirat ovat olleet pieniä tai enintään keskikokoisia, joten ei ole oikein vertailupohjaa. Jospa isot koirat ovat sitten vieläkin älykkäämpiä kuin pienet. 

Haukkuli on ainakin uskomattoman älykäs ja oppivainen. Tosin se oppii, muistaa ja tottelee vain sellaista mitä se itse haluaa ja mikä sitä kiinnostaa. Sitä ei ole helppo jymäyttää. Välillä tuntuu, että se osaa lukea ajatuksia ennen kuin ne ovat edes syntyneet. Rotuna (australianterrieri) se on myös tunnettu siitä, että se alkaa hyvin helposti pomottamaan ihmistä, jos ei pidä varaansa. Tämä rotu ei siis ole kaikista kuuliaisin ja helpoiten opetettavissa. 

Haukkuli on todellinen seurakoira ja työkoira, kulkee perässä joka paikkaan ja haluaa olla kaikessa mukana. Television luonto-ohjelmia se katselee mielellään ja aktivoituu heti, kun ruudussa näkyy mitä tahansa karvaturreja tai nelijalkaisia. Karvainen matokin luonto-ohjelmassa oli äskettäin hurjan kiinnostava. Sille piti murista ja käydä välillä mammalta kysymässä, että pitääkö olla huolissaan? Koirat ja hevoset kiinnostavat eniten. Myös linnut miellyttävät sitä, mutta hyönteisistä ja perhosista se ei piittaa. Iltauutiset se myös katselee ja kuuntelee mielellään. Sanan ”uutiset” ja ”kattomaan” sen tunnistaa. Ja paljon muita sanoja. Kun sanon, että mennään kattomaan uutiset, niin jo mennään juoksujalkaa sohvalle ja vähän murahdellaan mennessään. 

Erityisesti se terävöityy, kun se kuulee sanan ”työ”. Rotu on ollut aikanaan käytössä Australian  maatiloilla pitämässä pieniä jyrsijöitä aisoissa. Se on siis oikeasti työkoirarotu. 

Lähde: Tiede-lehti, nro 07/2020, Wikipedia

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.