Jouluperinteet

 

Rakastan joulua. Ja jouluisia muistoja. Myös joulukoristeitani, jotka tuovat muistoja mieleen. Mitä sain keneltä ja milloin ja ehkä myös miksi. 

Joka joulu en voi laittaa kaikkia koristeita esille. Valikoin silloin jonkun teeman. Tänä vuonna se on tontut ja enkelit. Joulukuusi koristeltiin puna-kultaiseksi.

Joulun lähestyessä ensimmäisenä ripustan keittiön ikkunalle tähden. Aikataulu on aina sama - viikko 43, joka on täällä päin koululaisten syyslomaviikko. Enää meillä ei kotona asu koululaisia - mutta perinne pysyy. 

Seuraavaksi, ensimmäisenä adventtina, laitan keittiöön kynttelikön. Itsenäisyyspäivänä parvekkeen kaiteeseen havukranssin valoineen. Tänä vuonna ihan ensimmäistä kertaa myös pieni tekokuusi kynttilöineen pääsi itsenäisyyspäivän kunniaksi olohuoneeseen. Aion tehdä niin myös ensi vuonna. Oikea kuusi koristellaan aatonaattoiltana.

Joulukuun ensipäivistä eteenpäin kynttilöiden ja muiden koristusten määrä lisääntyy pikkuhiljaa. Keittiöön ja olohuoneeseen vaihdan jouluiset verhot ja pöytäliinat sekä sohvan päälle tyynyihin joulunpunaiset päälliset.

Kuusi saa olla olohuoneessa mielellään loppiaiseen asti - kerran kuusi vietiin ulos vasta Nuutin päivänä, mutta se olikin erikoisen hyvä kuusi, kun ei varissut vielä silloinkaan.

Melkein parasta joulussa on joulun odotus. Mutta ihan parasta on kuitenkin istua joulupöydässä niiden kanssa, jotka ovat sinä vuonna koolla. Niitä, jotka ovat joulupäivinä toisaalla, tavataan ennen tai jälkeen joulun. Paineita ei oteta eikä luoda toisillemme. Joulun rauha laskeutuu mieliin ja sydämiin.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kahta ilman kolmatta

 

Ja tapahtuipa niinä aikoina, että tuli torttujen paistamisen aika. Kaikessa kiireessä kävi niin, että tortut menivät uuniin ilman hillosydäntä. Oli jo torttujen valmistumisen aika käsillä, kun emäntä huomasi erheensä. Äkkiä torttupelti pois uunista, hillot päälle ja takaisin uuniin pariksi minuutiksi.

Tämä oli ensimmäinen.

Samoihin aikoihin osui lahjojen pakentointiurakka. Paperia, paketteja, nauhaa kului ja jälleen oli vuorossa yksi paketti, joka valmiina - mutta oudon kevyenä,  siirtyi paketoitujen kasaan. Ja seuraavan paketoitavan kimppuun... Mitä ihmettä, ostinko sittenkin näitä kaksi, siis toisen samanlaisen kuin äsken paketoin.

Hetkinen! 

Edellisen paketin keveyden syy paljastui. Tyhjää täynnä! Olin paketoinut ilmaa.

Onneksi "jäin kiinni" saman tien!

Tämä oli toinen.

Aatonaatonaattoiltana oli aika väsätä laatikot, jotka valmistuvat perinteemme mukaan. Ks. postaus: Joulun vanha ja uusi

Kaikki oli viittä vaille valmista, kun huomasin kaksi käyttämätöntä kananmunaa pöydällä. Bataatti-porkkanalaatikoista oli jäänyt munat pois. Arvoin hetken vaihtoehtoja, munalla vai ilman - ja eikun soseet takaisin kippoon, munat perään, sekoitus ja takaisin vuokiin.

Tämä oli kolmas.

Ja kolme joulumokaa eli läheltä piti -tilannetta saa luvan riittää.

Uudella tyylillä tehdyistä tortuista tuli melkein parempia kuin "kaikki kerralla uuniin" -tavalla tehdyistä. Ehkä tästä tulee uusi perinne! Jos vaan ensi jouluna muistan 😁

Hyvää aatonaattoa kaikille lukijoillemme 🎄

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kun tortut saivat punaisen sydämen

Pitihän sitä kokeilla - uutta torttutäytettä nimittäin. Etsiskelin kaupan hillohyllyiltä puuroon ja luonnonjogurttiin käyttämäämme Kuningas-hilloa, kun silmiini osui kettukarkkipussista tuttu kuva. Kyseessähän on siis oikeammin Pihlaja-karkit ja nyt sitä saa myös soseena tai miksi sitä nyt kutsuisi. Ja voihan tätä sosetta tietysti käyttää muuhunkin kuin torttuihin.

Ostin sitten saman tien myös torttutaikinalevyjä pakasteena. Niin malttamaton olin, että maistoin Pihlaja-sosetta pikkulusikallisen verran ennen tortunpaistohetkeä. Kylläpä on makeaa! Mutta mauttoman torttutaikinan kanssa pitääkin olla makua.

Kun ostin tämän Pihlaja-purkin, kassarouva tiesi kertoa, että joku hänen työkaverinsa oli viime joulun alla laittanut torttuihinsa oikeita Pihlaja-karkkeja, mutta kokeilu ei kuulemma ollut oikein onnistunut. Samalla totesimme melkein yhteen ääneen, että ensi vuonna saakin varmasti ostaa Dumle-täytettä. Sillä tänä vuonna on kyseisen kaupan paistopisteellä irtomyynnissä Dumle-torttuja. Olen tietysti niitä jo maistanut ja hyvältä Dumle-torttukin maistuu.

Uuniin menossa!

Uunista tulleet!

Kokeilin taannoin torttuja myös Vihreä kuula -täytteellä ja kirjoittelin siitä postauksen:

Kun tortut saivat vihreän sydämen

Kahden hengen arvosteluraatimme maisteli Pihlaja-torttuja ja päätyi lopputulokseen: jatkoon! Hauska juttu kävi maistelussa, kun arvuuttelin Ukolta mitä on tortun täytteenä. Luumua, hän vastasi. No, ei lähelläkään... Värikin on aivan eri, mutta sitähän Uko ei värisokeana voinutkaan huomata.

Lopuksi täytyy todeta, että edelleen tortut maistuvat parhailta omassa suussani perinteisen luumumarmeladi- tai omena-kanelisosesydämen kanssa.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kun tortut saivat vihreän sydämen

Muutaman vuoden takainen jouluhitti oli laittaa joulutortun sydämeksi puolikas Vihreä kuula -marmeladi. Kokeilin ja totesin, että liian makeaa ja outo suutuntuma. Palasin luumuun ja muihin täytteisiin torttuineni.

Tänä vuonna yhytin kaupan hyllyltä Vihreä kuula -marmeladia. Nappasin purkin saman tien. Mietin nimittäin, että mahdollinen hittituote saattaa loppuakin, jos ei toimi nopeasti.

Koitti sitten päivä, jolloin odotin vieraaksi ystävääni, jonka kanssa puheemme kääntyy heti tankeroenglanniksi. Voit lukea aiheesta lisää tästä: Tiina mai frend <3

Kahden naisen maisteluraatimme totesi Vihreä kuula -tortuista yhteen ääneen, että jatkoon menee. Mutta silti - edelleen - parhailta Vihreät kuulat maistuvat ihan sellaisenaan.

Lue lisää Vihreistä kuulista ja muista Vihreä kuula -maisteluista:

Klassikkomakuja: Vihreitä kuulia

Kun Vihreät kuulat saivat suklaakuorrutteen

 

Miten sinä tarjoilet joulutortut? 

Tomusokerilla vai ilman?

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.