torstai 12. marraskuuta 2020

Mummon elämää: tupakka, viina ja villit henkilöt?




Rötväsikö mummosi tupakan ja viinan kanssa jo nuorena? Ja vietti muutenkin epäterveellistä elämää ahmien läskiä ja
 sokeria? Vai näkikö hän kenties nälkää syystä tai toisesta? Nämä ovat voineet vaikuttaa sinunkin terveysongelmiisi. 

Sikiöajan heikolla ravitsemuksella on todettu yhteys myöhempiin sydänsairauksiin, kolesteroliongelmiin, sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, elimistön tulehdusvasteen hillitsemiseen ja kasvun säätelyyn. Sikiö aloittaa jo kohdussa sopeutumisen tulevaan ympäristöönsä. Se saa istukan kautta viestejä, jotka auttavat valmistautumaan niihin oloihin, joihin se tulee syntymään. Tästä on hyötyä silloin, jos nälänhätä jatkuu syntymän jälkeenkin. Mutta jos ruokaa onkin yllin kyllin syntymän jälkeen, nälänhätään sikiöaikana valmistautunut elimistö joutuu ongelmiin.

Tunnettu esimerkki tästä on Hollannista, jossa oli nälänhätää talvella 1944-1945 saksalaisjoukkojen estettyä ruoan viennin Hollantiin. Nälkätalven aikana raskaana olleiden naisten lapsilla esiintyi myöhemmin normaalia enemmän terveysongelmia. Samansuuntaisia havaintoja on tehty Leningradin vuosien 1941-1944 piirityksen ja Kiinan vuosien 1959-1961 suuren nälähädän jälkivaikutuksista. Vastaavia tutkimustuloksia on saatu myös Suomessa. Muillakin ympäristötekijöillä on vastaavanlaisia vaikutuksia. Homemyrkyillä, ilmansaasteilla ja tupakansavulla on havaittu olevan vaikutuksia perimän toimintaan. 

Ja miksi juuri mummo? Jos odottava äiti tupakoi, nikotiinin vaikutukset ulottuvat sikiöön ja edelleen sen kehittymässä oleviin sukusoluihin, mikä voi vaikuttaa aikanaan lapsenlapsenkin terveydentilaan. Tällä tavalla muun muassa syövän kasvua edistävät geenit pääsevät ilmentymään tavanomaista helpommin. Odottavat äidit käyttivät alkoholia ja tupakoivat tietämättöminä päihteiden vaikutuksista omaan ja sikiön terveyteen aina 1900-luvun puoliväliin asti. Vasta talidomidi-katastrofi 1960-luvulla muutti käsityksiä. Raskauspahoinvointiin yleisesti Suomessakin käytetty lääke aiheutti sikiöille vaikeita kehityshäiriöitä.

Tupakointi ja muut ympäristötekijät vaikuttavat miehenkin sukusoluihin ja sitä kautta tulevaan lapseen, mutta ei enää hänen sukusoluihinsa. Koska isäni tupakoi ja siten altistuin lapsena passiiviselle tupakoinnille sekä äitini kohdussa että sen ulkopuolella, on se voinut vaikuttaa omiin kehittymässä oleviin sukusoluihini ja sitä kautta vaikutus saattaa ulottua omiinkin lapsiini.

Tupakoitsijalla nikotiini voi vaikuttaa perimän toimintaan vielä 30 vuotta tupakoinnin lopettamisen jälkeenkin.


Nämä epigeneettiset tekijät voivat heijastua myös psyykkiseen terveyteen. Rotanpoikasilla ja rottaemoilla tehdyillä tutkimuksilla on todettu, että emon huolenpidon puute on heikentänyt poikasten stressinsietokykyä. Yhdysvaltalaistutkijat ovat tehneet samansuuntaisia havaintoja myös ihmisillä. On vertailtu terveitä pulloruokinnassa olleita vauvoja rintaruokittuihin ja havaittu, että viiden kuukauden iässä jälkimmäisillä oli vähemmän huonoja muutoksia stressinsietoon liittyvissä geeneissä. 

Alkaa näyttää yhä vahvemmin siltä, että elämän aikana kertyvät kokemukset muokkaavat perimän toimintaa ja jotkin muutokset saattavat periytyä jälkeläiselle. 

Epigeneettisten tekijöiden vaikutusta sairastuvuuteen tutkitaan syöpien lisäksi myös Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa, reumassa, astmassa ja riippuvuussairauksissa. Lasta odottavien äitien on toivottu jo pitkään kiinnittävän huomiotaan terveyskäyttäytymiseensä. Myös lasta toivovien miesten kannattaisi tehdä niin. 

Ohessa linkki aikaisempaan postaukseemme, jossa kerrotaan tupakoinnin haitoista.

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/10/tupakointi-tappaa.html

Ja toinen linkki aikaisempaan postaukseemme, jossa kerrotaan naapurin mummosta 1960-luvulta 1990-luvulle. 

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/06/mummo-lapsuudenkodin-naapurista.html

Lähde: Tiede-lehti, nro 12/2020

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.


 

15 kommenttia:

  1. Asiallinen postaus, nyt on saatu uutisissa lukea ja kuulla nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä. 🤔
    Mihin ollaan menossa.
    Itselläni on lapsuudessa ollut kaikkea mahdollista on isän juomista, lyömistä, avioeroa.
    Kummallista kun minusta tuli sellainen ihminen ketä haluaa suojella omia lapsiaan ja kasvatettiin ne niin että oli turvallinen ja rakastava koti. Eli juurikin päinvastoin mitä itse on joutunut kokemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Onneksi oma lapsuuden kasvuympäristö ei vaikuttanut geeneissäsi ainakaan sillä tavoin haitallisesti, että olisit jatkanut samaa. Lapsuuden kokemukset voivat tuon artikkelin mukaan olla vaikuttamassa omaan terveyteesi. Toivottavasti ei.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Olipa mummollasi ankarat olosuhteet, huh huh. Eikä ole loppujen lopuksi pitkäkään aika siitä, kun mummosi on ollut 19v.

      Poista
  3. Minulla on sama kuin sinulla altistuin tupakalle kohdussa ja kasvuympäristössä. Molemmat vanhemmat polttivat ja söivät tuhtia, rasvaista ruokaa, läskisoossia ja läskikäristystä. Isä ei juonut, äiti joi myöhemmin itsensä hautaan. Lähtökohtani olivat melko huonot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Minun äitini ei onneksi itse tupakoinut, mutta isä tupakoi. Ja kuoli myöhemmin keuhkoahtaumatautiin, vaikka oli lopettanut jo 30v aikaisemmin. Passiivinen tupakointihan on melkein sama asia kuin tupakoisi itse.

      Poista
  4. Vielä yks asia, äitini sairasti parkison tautia 8vuotta, aikoinaan miehet poltti tupakkaa sisällä, eli äitini joutui olemaan sisätiloissa kymmeniä vuosia, jossa isäni poltti tupakka jopa sängyssäkin ennen nukkumaan menoa, sitä savua me lapset myös hengitettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. juu kyllä oassiivinen tupakointi on melkein sama kuin tupakoisi itse ja silläkin voi saada itselleen keuhkoahtaumataudin. Toivottavasti me säästymme siltä kuitenkin!

      Poista
  5. Kuule en nyt ymmärtänyt mitä tarkoitit kun kirjoitit että "Eikä ole loppujen lopuksi pitkäkään aika siitä, kun mummosi on ollut 19v."

    Niin mun äiti oli 19v.kun odotti minua, mummonihan olisi jo yli 100 vuotias.
    Kirjoitinko epäselvästi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Itse olin epäselvä tässä, pahoittelut. Tarkoitin sitä, että mummosi on elänyt noin vaatimattomissa oloissa ja kun vertaa tähän yltäkylläisyyteen, missä nyt ryvetään, niin kaikki se muutos on tapahtunut meidän yhteiskunnassamme todella nopeassa tahdissa. Yhtä vaatimattomissa ja vielä karummissakin oloissa eletään vielä ja aina vaan joissakin köyhissä maissa, joissa ihmisasutusta ja kulttuuria on ollut paljon paljon kauemmin kuin meillä. Onhan yli sata vuotta sinällään hurjan pitkä aika, tietenkin.

      Poista
  6. Juu kiitos, ei tässä mitään.Venäjän-karjala muutenkin oli köyhää, ja se on sitä vieläkin, ja kaksi kertaa mummo joutui perheensä kanssa lähtemään kodista sotaa pakoon Tohmajärvelle, sieltä sitten kolille, kotiin ei enää ollut paluuta, jos olette kuulleet aira samuliinin tarinaa hyrsylän mutkasta joka on siellä karjalassa myös, niin ihmeellinen selviytymis tarina hänelläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Olen lukenut Aira Samulinin eämäntarinan, se taitaa olla ihan omassa kirjakaapissani. Ihailen Airaa kovasti. Olen myös köynyt siellä hänen "uudessa# Hyrsylänmutkassaan vierailulla. Aira oli siellä itse esittelemässä talojaan (vanha sekä uusi) ja tarjosi pullakahvit. Kaateli itse kahvia meille. Alakerrassa oli aivan ihana nukkenäyttely ja uudemmassa talossa kuntosali ja pieni uima-allas. Uudempi talo oli ihanasti suunniteltu juuri Airaa varten eikä niinkään jälleenmyyntiä ajatellen.

      Poista
  7. Minä olen myös käynyt parikin kertaa Airan hyrsylän mutkassa, silloin siellä oli miina äkkijyrkän tekemät isot metalliset lehmät, on kai ne vieläkin, valtavan perinnön jättää jälkipolville, tai mihin testamentin on tehnyt.

    VastaaPoista
  8. Hyvin valaiseva kirjoitus, kiitos.

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!