Ja tapahtuipa niinä aikoina, että tuli torttujen paistamisen aika. Kaikessa kiireessä kävi niin, että tortut menivät uuniin ilman hillosydäntä. Oli jo torttujen valmistumisen aika käsillä, kun emäntä huomasi erheensä. Äkkiä torttupelti pois uunista, hillot päälle ja takaisin uuniin pariksi minuutiksi.
Tämä oli ensimmäinen.
Samoihin aikoihin osui lahjojen pakentointiurakka. Paperia, paketteja, nauhaa kului ja jälleen oli vuorossa yksi paketti, joka valmiina - mutta oudon kevyenä, siirtyi paketoitujen kasaan. Ja seuraavan paketoitavan kimppuun... Mitä ihmettä, ostinko sittenkin näitä kaksi, siis toisen samanlaisen kuin äsken paketoin.
Hetkinen!
Edellisen paketin keveyden syy paljastui. Tyhjää täynnä! Olin paketoinut ilmaa.
Onneksi "jäin kiinni" saman tien!
Tämä oli toinen.
Aatonaatonaattoiltana oli aika väsätä laatikot, jotka valmistuvat perinteemme mukaan. Ks. postaus: Joulun vanha ja uusi
Kaikki oli viittä vaille valmista, kun huomasin kaksi käyttämätöntä kananmunaa pöydällä. Bataatti-porkkanalaatikoista oli jäänyt munat pois. Arvoin hetken vaihtoehtoja, munalla vai ilman - ja eikun soseet takaisin kippoon, munat perään, sekoitus ja takaisin vuokiin.
Tämä oli kolmas.
Ja kolme joulumokaa eli läheltä piti -tilannetta saa luvan riittää.
Uudella tyylillä tehdyistä tortuista tuli melkein parempia kuin "kaikki kerralla uuniin" -tavalla tehdyistä. Ehkä tästä tulee uusi perinne! Jos vaan ensi jouluna muistan 😁
Tänä vuonna kuulin monen toteavan joulukorttien lähettämisen loppuvan postilakon vuoksi. Tuli ikäänkuin ulkopuolinen syy saada mielessä kytenyt lopettaminen aikaiseksi.
Monet ystävistäni ovat lopettaneet joulukorttien lähettämisen jo monta joulua sitten ja ilmoittaneet laittavansa joulukorttirahat hyväntekeväisyyteen. Minä laittelin kortit postiin tänäkin vuonna ja olen jo monena vuonna valinnut korteiksi sellaiset, joiden ostohinnasta osa menee hyväntekeväisyyteen.
Meillä vietettiin aattoa tänä vuonna lapsistamme 1/3 kanssa. Hänkin lähti Tapaninpäivänä reissuun. Joulupäivänä saimme toisen vanhemmista lapsistamme puolisoineen joulupöydän ääreen, mutta Tapanina jaoimme jouluaterian vain anopin ja apen kanssa, vanhat ja vielä vanhemmat.
Hyvä, kun lapset rohkenevat ehdottaa toisenlaisia joulunviettoja ja toteuttaa uudenlaisia kuvioita. Lapsuudenkotiin tullessaan he kuitenkin toivovat niitä omia, yhteisiä perinteitämme, mikä on minusta suloista.
Se taitekohta ja muutos! Se lähti liikkeelle kuopuksen matkatoiveesta. Se olisi sitten hänen ainoa joululahjansa, sovimme (mikä piti lähestulkoon). Siitä innostuneena lähdin ehdottamaan muillekin yhden lahjan periaatetta, joka sai kannatusta ja ehkä salaisen helpotuksen huokauksen. Pakko myöntää, että itse hieman lipsuin kaikista em.päätöksistä ja ostin lapsille hieman yli yksi lahjaa, mutta kukaan ei suuttunut eikä ollut pahoillaan.
Tästä yksi lahja per henkilö -systeemistä tulee uusi käytäntömme. Ostetaan jotakin, mikä on oikeasti tarpeen. Ja minulle yllätyksiä - se on aina yhtä kivaa ja minulle tarpeellista!
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat ja Pixabay Tekstin ja kuvien luvaton kopioiminen on kielletty.
Tonttuovi on auennut jo 12 kertaa ja olette kuulleet suomalaisen ja eurooppalaisen tontun historiasta, elämästä, tavoista ja sen sellaisesta. Jouluaatto on 12 tonttuoven avauksen päässä ja nyt keskitytään aattoon saakka kuulemaan tarinoita ja totuuksia joulutontusta.
Aikaisemmat tonttuovitarinat 1 - 12 voit lukea postauksesta:
Joulutonttu ilmaantui Suomen joulunviettoon Norjan ja Ruotsin kautta. Ihan ensimmäisenä Pohjoismaista joulutonttu on esiintynyt Tanskassa 1800-luvun alkupuolella. Joulutontut jakoivat alunperin lahjoja, kun tänä päivänä lahjojen jako on siirtynyt joulupukille. Tontut valmistavat joululahjoja pukin pajassa ja hoitavat tärkeän vakoilutehtävän. Ketkä ovat olleet niin kilttejä, että ansaitsevat aattona oman pakettinsa. Lahjojen jakamisen perinne lienee peräisin suojelupyhimykseltä, Pyhältä Nikolaukselta, joka suomettuneena ja maallistuneena seikkailee jouluelokuvassa nimeltä Joulutarina. Elokuva kertoo joulupukin elämän- ja syntytarinan. Tonttuja ei tässä elokuvassa nähdä, mutta ihana joulutarina se on silti.
14.12.2019
Tänä päivänä tunnetuin tonttu on joulutonttu, jonka esikuvana ovat olleet vanhemmat tontut, kotitontut ja kumppanit. Suomalainen joulutonttu on saanut suurimmat ulkoasunsa vaikutteet Ruotsista. Yksi merkittävimmistä lienee Jenny Nyströmin (1854-1946) kuvittamat joulutarinat ja joulukortit. Nyström teki joulukortteja useita kymmeniä vuosia ja hänen tonttunsa muuttuivat ajan myötä maailman mukana. Korteissa tontut puuhastelevat arkisissa askareissa, ajavat myös autoa ja soittavat lankapuhelimella. Nyströmin tonttumallina on ollut hänen oma isänsä, lappalaisukko. Myös hänen omat lapsensa saivat istua mallin pallilla tonttuaiheille. Yksi tunnetuimmista Nyströmin kuvittamista runoista on ruotsalaisen kirjalija Viktor Rydbergin (1828-1895) kirjoittama Tonttu, jossa tonttu ei vaan saa unta. Runon suomensi Valter Juva vuonna 1906 ja myöhemmin Yrjö Jylhä. Runon sävelsi lauluksi Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi. Runossa ei puhuta lainkaan, että kyseessä olisi juuri joulutonttu, mutta laulu on kuitenkin vakiintunut yhdeksi rakkaimmista joululauluistamme. Tänäkin päivänä joulukorttien joulutontut muistuttavat hyvin paljon juuri Jenny Nyströmin korteissa seikkailevia tonttuja.
15.12.2019
Joulutonttu jäljitteli pitkään muiden tonttujen pukeutumista. Tonttujen asusteet ovat tavallisimmin harmaita, mutta myös vihreitä ja ruskeitakin vaatteita tavataan tonttujen päällä. Joulutontun harmaa asu alkoi punertua luultavimmin amerikanpukin, Santa Clausin vaikutuksesta. Puna-asuinen pukki levisi koko maailman tietoon vuonna 1931, kun Haddon Sundblom (1899-1676) maalasi Coca-Colan tilaamaan joulumainokseen joulupukille punaiset vaatteet valkoisilla turkisreunuksilla. Suomalainen pukki, joka aiemmin oli pukeutunut harmaisiin, vaihtoi asunsa punaisiin toisen maailman sodan jälkeen. Tällöin luultavasti, myös suomalaiset joulutontut alkoivat pukeutua samanväriseen, punaiseen kuosiin. Eikä muoti ole sen koommin muuksi muuttunut.
16.12.2019
Joulutonttu vaikuttaa poikkeavan muusta tonttuporukasta. Joulutontut, toisin kuin muut tontut, liikkuvat aina yhdessä, isonakin joukkona. Joulutonttua pääsee tuskin koskaan näkemään yksin liikkeellä. Siinä missä hyväntahtoinen kotitonttu hoitaa tehtäviään vakavasti ja antaumuksella, joulutontut ilakovat ja kujeilevat. Joulutontut kuvaillaan usein myös lapsellisiksi, usein lapsen hahmoisiksikin, kun taas koti- ja muut tontut nähdään useimmiten vanhan ukon tai akan hahmossa. Kotitonttu ei koskaan suostuisi olemaan kenenkään apulaisena tai palkollisena, kuten joulutontut. Nehän toimivat joulupukin apulaisina sekä lahjanvalmistuspuuhissa sekä ikkunoidemme takana tarkkailutehtävissä.
17.12.2019
Jäitkö lapsena koskaan jouluna ilman joululahjoja uhkailuiden johdosta. "Jos et ole kiltisti, tonttu kertoo pukille, etkä saa lahjoja tai pukki tuo risuja". Joulukuun alkupuolelta lähtien tällä uhkauksella teetätetään lapsilla edelleenkin pientä askaretta ja saadaan joku pieni kitinä talttumaan. Kun tontusta alkoi muodostua joulutonttu, se muuttui huomattavasti edeltäjiään kiltimmäksi. Vaikka joulutonttua käytetään uhkailuun ja kiristelyyn, se kumminkin vie joulupukille viestiä kilteistä lapsista ja kuusen alusta pullottelee joka joulu lahjapaketeista. Kotitonttu taas saattaa suututettuna ja väärinkohdeltuna polttaa koko talon tai saunan taikka häiriköidä talonväkeä uuvuksiin asti. Suomalainen joulutonttu alkoi yleistyä 1800-luvun loppupuolella kaupungistumisen myötä, jolloin joulun vietosta tuli varsinkin porvarisperheiden juhla lahjoineen. Joulutonttujen esiinmarssia vahvisti voimakkaasti kuvakirjat, kortit ja juhlat, joissa tontut esiintyivät keskeisissä rooleissa. Kansakoulun joulujuhlissa lahjoja jakavat tontut alkoivat olla tuttu näky 1900-luvulle saavuttaessa.
Näetkö tontun varjoa? En minäkään.
18.12.2019
Suomalaisen perimätiedon mukaan joulutontuilla ei ole napaa eivätkä ne jätä jälkeensä varjoa - tiedätkö miksi? Siksi, koska tontut ovat syntyneet ruusuntuhkasta, unelmakuteesta, naavajauhosta, kuusenkerppusista, rakkaudesta, ilosta ja riemusta. Joulutontut hiippailevat hiljaa hissukseen, mutta jos olet tarkkana, voit haistaa vienon tuoksun, joka on sekoitus havua, steariinia, neilikkaa ja siirappia. Jos olet tarkkaakin tarkempi, huomaat kyllä tontun käynnin - ne levittävät ympärilleen hyvänolon tunnetta ja kodikkuutta. No, toki ikkunaruudussakin voit nähdä pieniä jälkiä nenänpäistä ja lumihangella pikkuruisia jalanjälkiä. Tonttulakista on voinut jäädä pensaanoksaan kiinni pieni haiven punaista huopaa. Näet kyllä, kun tonttu on vieraillut. Mutta se vaatii oikeanlaista joulutonttuasennetta!
Joulutontuista on kirjoitettu kivoja joululauluja vaikka kuinka paljon. Muistatko nämä:
🎶 Arvaas kuinka tonttu-ukko 🎵 Hei tonttu-ukot hyppikää 🎶 Käy tonttuja hiljaa kymmenen 🎵 Nisse-polkka 🎶 Sinivuorten yö 🎵 Tonttu 🎶 Tonttujen joulukiireet 🎵 Tonttujen joulupolkka 🎶 Tonttujen jouluyö 🎵 Tonttuparaati 🎶 Tonttu Torvinen 🎵 Tontut ja keijut 🎶
Mutta oletkos kuullut tällaista Anni Swanin kirjoittamaa joulurunoa:
"Tontut pyörivät ja hyörivät heillä kiire mahdoton,
sillä ihan kohta jouluaatto taas jo kerran on,
kilke ja kalke kaikuu pukin pajasta yötä päivää näin,
rientää itse joulupukkikin jo tuolta tänne päin.
Tovin katselee pukki tuimanakin tonttujaan,
jaellen sinne tänne määräyksiään ja ohjeitaan,
lahjavuoret kasvavat jo ihan kohta kattoon asti,
onpa kohta vedettävänä porolla taas aikamoinen lasti.
Mutta kas, kun aatto saa niin kaikki valmista on juuri,
rauha ja odottava hiljaisuus on Korvatunturilla suuri,
ja kun tähdet taivahalla kirkkaimpana leimahtaa,
niin joulupukki tonttuinensa taas matkaan saa."
20.12.2019
Joulupukki ja tontut asuvat Korvatunturilla, senhän tietävät kaikki. Mutta milloin tämä tuli ilmi ja miten ja miksi? Tarton rauhassa vuonna 1920 Korvatunturin laelle pystytettiin rajapyykki, josta suorana viivana kohti Kalastajasaarentoa kulki uusi itärajamme. Tuolloin Petsamo saatiin maamme rajojen sisäpuolelle. Tämän johdosta Korvatunturi tuli kaikille tutuksi.Yleisradion lastentunnilla vuonna 1927 Markus-setä (Markus Rautio) kertoi kuulijoille, että Korvatunturilla asustaa Joulupukki tonttuineen. Tapahtuiko tuolloin v. 1927 muutto Korvatunturille vai paljastuiko tuo asuinpaikka - sitä ei tarina kerro. Korvatunturi on siitä erikoinen, että verrattuna muihin tuntureihin, sen huiput ovat terävät ja ne näyttävätkin kaukaa katsottuna ketun korvilta. Sopii mainiosti tonttujen asuinpaikaksi, tunturikin kuulee korvillaan viestit kaikilta maailman lapsilta. Tunturin korviin kantautuu kylläkin myös kaikki turhat kiukuttelut ja natinat. Korvatunturi on ihan oikeasti siis olemassa ja se sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla, Savukoskella, Urho Kekkosen kansallispuistossa. Tunturi on 486 metriä korkea. Korvatunturin koordinaatit ovat: 68°04′25″N, 029°18′55″E.
21.12.2019
Tultaessa 1900-luvulle joulunviettomme alkoi saada monenlaista kuorrutetta. Jos jonkilanlaisia koristeteita alkoi ilmaantua koteihin ja kuusenoksille. Joulutontut seikkailivat kirjojen sivuilla ja korteissa. Tunnetuimpia suomalaisia joulutonttujen piirtäjiä oli Rudolf Koivu (1890-1946), jonka tonttukuvat tänäkin päivänä koristavat aika-ajoin joulukorttejamme. Martta Wendelinin (1893-1986) tonttupiirrokset koristivat usean vuosikymmenen ajan sekä joulukortteja että joulupostimerkkejä. Molempien taiteilijoiden joulukorttityyliä voisi kuvata kansallisromanttiseksi ja lempeän kotoisaksi. Se on varmasti yksi syy, miksi joulutonttu on heidänkin vaikutuksestaan saanut sympaattisen hahmon muodon.
22.12.2019
Meillä ihmisillä on nykyisin tapana joulun alla heittäytyä tonttuilemaan. Lapset ja aikuiset pukevat tonttulakin päähänsä ja innostuvat juhlimaan tonttujen iloiseen tapaan. Aikuisten pikkujouluissakin usein puetaan tonttulakki päähän ja työpaikoilla saatetaan viettää joulunaluspäivät punaisiin pukeutuneena. Näin tontut ovat sujahtaneet mukaan monenlaisiin jouluperinteisiin. Mutta tiedätkö, milloin ensimmäinen tonttuleikki leikittiin 12 lapsen voimin? Se tapahtui vuonna 1881 Helsingin ylioppilastalolla. Tonttutyttösten joukossa olivat tuolloin Aino Järnefelt, myöhemmin kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen vaimo ja Helmi Krohn, joka myöhemmin kirjailijanurallaan kirjoitti kymmeniä teoksia, mm. muistelmia, elämäkertoja sekä satuja ja tarinoita lapsille, joista tunnetuimpia ovat mukaellen suomennetut Hipsuvarvas-hiiren seikkailuihin perustuvat kirjat. Liekö saduissa ollut mukana yhtään tonttutarinaa?
23.12.2019
Suomalainen tonttu on lennähtänyt lukijoiden tietoisuuteen ympäri maailmaa kirjojen muodossa. Mauri Kunnaksen Suomalainen tonttukirja oli jättimenestys ilmestyessään vuonna 1979. Siitä otettiinkin lukuisia painoksia ja kirja löytyy varmasti monesta perheestä tänäkin päivänä. Kunnakselta on ilmestynyt tämän jälkeen useita muitakin kirjoja, joissa tontut seikkailevat. Muun muassa vuonna 1981 julkaistiin Joulupukki-kirja ja vuonna 1995 Joulupukki ja noitarumpu -kirja. Jälkimmäisestä tehtiin elokuva vuonna 1996 ja julkaisupäivä tuolloin oli 24.12. Kunnaksen tontut ovat jo vuosia seikkailleet myös joulukorteissa ja Erikoinen Asiantuntija sai tänänkin vuonna kaksi hänen piirtämästään kuvasta tehtyä korttia. Varsinkin lentokonekortissa Kunnakselle tyypilliseen tapaan kuvassa sattuu ja tapahtuu monenmoista.
Mauri Kunnaksen kuvittamat joulukortit
24.12.2019
Muistetaan kattaa tontuille puurolautanen, niin he huolehtivat kodeistamme, pihoistamme, elinpiireistämme, lemmikeistämme ensi vuonnakin. Eikä saunota niin myöhään, että tonttu joutuu turhaan vartomaan omaa vuoroaan. Ole tarkkana, niin voit tuntea raikkaan talvi-ilman tuulahduksen poskellasi ja kanelin tuoksun nenässäsi - tonttuhan se siinä vain mennä vilahtaa ohitsesi.
Hyvää joulua!
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat Kuvien ja tekstin luvaton kopiointi on kielletty. Lähteet: Heikki Saure: Tonttu TARUA & TOTTA Rien Poortvliet - Wil Huygen: Suuri Tonttukirja Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto Wikipedia
