Paskat pikkujouluideat

Me Erikoiset Asiantuntijat olemme vuosien varrelta keräilleet talteen pikkujouluideoita sekä keksineet itse muutaman lisää. Tarina ei kerro, mitkä näistä on aikaisemmin toteutettu vai onko mitkään.

 

Mutta kuten tiedetään, uusi joulu on jo pian ovella ja pikkujouluissa sattuu ja tapahtuu, varsinkin niissä kuuluisissa firman pikkujouluissa. Ja jos ei tarpeeksi tapahdu, niin lisätään puolet itse. Tai jos tapahtui liikaa, niin koitetaan osa unohtaa. 

Yhtä kaikki - jos ilta meinaa mennä tylsän puolelle, tässä muutama hiuksia nostattava idea. Suunnittelun ja valmistautumisen voi aloittaa jo nyt. Tai sitten napata viime hetken vinkit tästä. Torillahan on vielä se kuuluisa kuusikin. Tip tappia vaan sinnekin!

Pystytetään torille teltta, jossa tehdään ilmaiseksi juhlakampauksia (lainausmerkeissä) muille pikkujouluihin menijöille. Peiliä ei ole käytettävissä, sori siitä. 

Mennään paikalliseen yökerhoon ja lahjoitetaan ehkäisyvälineitä kaikille alle 25-vuotiaan näköisille.. 

Mennään torille tekemään vaalityötä. Perustetaan väliaikaisesti uusi puolue (joka on käytännössä voimassa vain sen illan), mietitään hyvä nimi ja vaaliohjelma. Esimerkiksi "Vapaat radikaalit", joille käy kaikki, ihan kaikki. 

Alkuiltaan joku paikallisen raittiusyhdistyksen edustaja huutosaarnaamaan viinan pirusta. Loppuillasta voidaan tehdä hiivatonta leipää sekä laktoosittomia, gluteenittomia ja sokerittomia joulutorttuja marttakerhon kanssa. Juomina hanavettä ja piimää. Hurjimmat voivat juoda kahvia (omat kahvit mukaan).

Karaokeen laulamaan "Aikuinen nainen" ja Frederikin biisejä. Esim. "Olen kolmekymppinen". Huom! Ikuisen porttikiellon pikkujouluun saa laulamalla Dannya tai Kaija Koota, tuulikoneella. 

Jouluisena ohjelmanumerona piirileikkejä kuusen ympärillä niin, että kiihdytetään vauhtia ja vaihdetaan suuntaa täydessä vauhdissa. Kaikki jotka kaatuvat, joutuvat pois piiristä. Joka kaataa kuusen, saa lähteä kotiinsa. Voittaja saa esittää lopuksi soolona haluamansa jouluisen laulun.

Kilpaillaan siitä, kuka saa nopeimmin kuusen syttymään. Sytkärit tulevat järjestävän seuran puolesta, koska yhdenvertaisuus. Vaihtoehtoisesti kohteena voisi olla torilla kekkaloivan joulupukkioletetun parta. 

Jouluinen arvauskilpailu. Kuka arvaa kuka lähtee kenenkin kanssa ja minne ja mitä tekemään. Ja kuka jää juhlapaikalle siivoamaan.

Jouluinen muistipeli. Kuka muistaa viime pikkujouluista, että kuka lähti kenenkin kanssa ja minne. Ja kuka jäi taas siivoamaan niinkuin aina.

Piilotetaan valkoviinipullojen sekaan pulloja, jotka on täytetty pissalla (tai ylivuotisella simalla). Vain harvat tietävät, mitkä pullot on kyseessä.  Ensin mainitut menee loppuillasta ihan täydestä. Tähän sisältyy terveysriskejä, mutta kyllä vaarallisempiakin myrkkyjä on tänä päivänä liikkeellä. 

Jouluinen juomapeli. Juodaan terästettyä glögiä, kun on ensin kaivettu rusinat ja mantelit pois seasta. Juodaan glögillä maustettua terästysjuomaa. Juodaan ihan  mitä sattuu löytymään ja niin paljon kuin huvittaa. Esimerkiksi kodin putkimiestä. Voi itselläkin alkaa viemäri vetämään. Kaadetaan lopuksi rusinat ja mantelit vieruskaverin paidan kaula-aukosta sisään. 

Etsi, löydä ja maista -peli. Etsitään sokkona ja ilman käsiä rusinoita ja manteleita vieruskaverin paidan alta. Tunnustellaan makuelämyksiä. Kuvaillaan mahdollisimman tarkasti tuoksu- ja makutuntemuksia. 

Askarrellaan vessapaperirullista shottilasit. Yhdestä rullasta saa kaksi, talouspaperirullasta jopa neljä. Sisäpuoli  kunnostetaan nestetiiviiksi kontaktimuovilla. Pohjana toimii oma käsi.  Ta-daa, valmista tuli. Huom! Tyhjät lasit energiajätteeseen. 

Illan viimeinen: viritetään piikkimatto poliisiaseman lähelle, johon maija ajaa, kun lähtee seuraavalle keikalle. Tämän avulla voi järjestyä lämmin yöpymispaikka läheltä loppuillaksi/-aamuksi. Kun ei kuitenkaan ole enää rahaa taksiin. Tämä on loppupelissä kaikista hintavin vaihtoehto, mutta saadaanpahan jatkaa iltaa seuraavaan päivään ja ehkä vielä jonkun aikaa sen jälkeenkin, kun mietitään kuka mitä häh?

Kuvat: Pixabay ja Pinterest

Kuvien ja tekstin kopioiminen tai muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

Ojentaisitko joulumäntysi

Joulupuu on rakennettu jo monessa kodissa ja pian rakennetaan niissä, joissa ei vielä ole. Rakentaa-verbin merkitys on alunperin ollut laajempi kuin nykyään. Se on tarkoittanut erilaista kuntoon panemista, valmistamista ja muuta tekemistä. Kirjallisuudessa on rakennettu atriaa tai lääkevoidetta. Rakentaminen on voinut olla pellon tai nahan muokkaamista, avioliiton solmimista tai kankaan kuteille panemista. Myös poron voi rakentaa ahkion eteen Lapissa. Joulupuun rakentaminen joululaulussa tarkoittaa siis muutakin joulun valmistelua kuin pelkkää kuusen koristelemista. Rakentaa on germaaninen lainasana, joka on tarkoittanut ojentamista, pystyttämistä tai suoristamista.

Miksi juuri kuusi eikä esimerkiksi mänty, kuten Kanadassa? Suomalainen joulupuuperinne saattaa olla kotoisin Saksasta, jossa joulukuusi yleistyi protestanttisessa Pohjois-Saksassa jo 1500-luvun lopulla. Latvialaisten mielestä joulukuusiperinne on peräisin heiltä ja virolaiset omivat perinteen myös mielellään omakseen. Heidän mielestään ensimmäinen joulukuusi oli Tallinnassa jo vuonna 1441.

Katolisen kirkon joulun tunnus on seimi ja Pietarinkirkon eteen onkin pystytetty ensimmäinen joulukuusi vasta vuonna 1982. Ei kuusiperinne kovin vanha ole Suomessakaan. Se on saanut alkunsa 1920-luvulla Jyväskylän seminaarista, jossa pidettiin joulun alla kuusijuhlia ja josta tapa levisi ympäri Suomea sieltä valmistuneiden opettajien mukana.

Jo ennen sitä oli tapana laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, mutta ei sisätiloihin vaan ulos. Pitäisiköhän ensi juhannuksena laittaakin ovenpieliin juhannuskoivujen sijasta juhannuskuusia ? 

Kuusen kasvaminen joulupuumittaan kestää 10-15 vuotta. Tänä jouluna joulukuusen hinta on noin 30-50 euroa. Suomessa on noin 350 joulukuusen kasvattajaa. Yksi heistä on ruskolainen Varsinais-Suomen Yrittäjälehteen haastateltu Sulo Koskinen, jolla on noin 25000 joulukuusta kasvamassa viiden hehtaarin alueella. Joka joulu hän myy noin 400-500 kuusta. Viljeltäviä joulupuita leikataan säännöllisesti kauniin muodon aikaansaamiseksi. Koskinen kertoo, että joulukuusien kasvattaminen on hänelle lähinnä vain harrastus. Niitä pitäisi kasvattaa noin sadalla hehtaarilla, jotta toiminta olisi kannattavaa.

Enin osa koteihin hankittavista kuusista lienee kuitenkin peräisin metsistä, joista ne on katkaistu metsänhoidollisin perustein. Runko voi olla vähän käyrä tai latva haaroittunut. Niistä ei ole sahapuiksi. Pieniä kuusia kaadetaan paljon myös sähkölinjojen alta, jossa ne sijaintinsa vuoksi olisivat joka tapauksessa tuhoon tuomittuja. Meille joulukuusi on hankittu jo parinkymmenen vuoden ajan eräältä suunnistusseuralta. Kuusien tuotto menee suoraan urheiluseuran junioritoiminnan hyväksi ja metsänomistajat tuskin ovat veloittaneet kuusistaan mitään.

Kotiin ostettu joulukuusi kestää pitempään, kun se hoidetaan oikealla tavalla. Kuusi pitää sulattaa hitaasti viileässä paikassa, esimerkiksi autotallissa. Jos runko on jäässä ja kuusi tuodaan liian äkkiä lämpimään, ei runko ehdi sulaa, kun neulaset ovat jo vailla vettä ja jäinen runko ei pysty sitä neulasille toimittamaan. Silloin neulaset alkavat pian karista. Jos autotallia tai muuta viileää tilaa ei ole joulukuusen sulatteluun, sitä voi myös suihkuttaa kylmällä vedellä kylpyhuoneessa. Ennen kuusenjalkaan asettamista puun tyvestä pitää sahata parin sentin pätkä pois, jotta saadaan uusi, tuore imupinta. Samalla tavalla kuin leikkokukillekin tehdään. Leikkokukille uusi imupinta pitää tehdä vinoon ja terävällä veitsellä, ei saksilla, koska sakset puristavat varren helposti halki. 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat, Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvin ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

Lähteet: 

- Tiede-lehti nro 14/2020 Marjo-Riitta Saloniemi, kulttuurintutkija, museonjohtaja sekä Kaisa Häkkinen, suomen kielen emeritaprofessori

- Wikipedia

- Varsinais-Suomen Yrittäjälehti 10.12.2020

- Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto