Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansalaisopisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansalaisopisto. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. elokuuta 2024

Kädentaitoja oppimaan


Tänä aamuna sain päähäni etsiä netistä paikallisen kansalaisopiston kurssivalikoimasta erästä kädentaitoja parantavaa kurssia. Olisiko siellä edes sellaista vai pitääkö etsiä jostain muualta. Jos olisi, niin taidot auttaisivat eräässä toisessa asiassa, no, ehkä sitä voisi sanoa harrastukseksi. Ainakin, jos sen veisi nykyistä pidemmälle.

Ehkä kyseinen sivusto ei ole parhaimmillaan kännykän näytöllä tai jotain. Etsinnän seurauksena päädyin johtopäätökseen, että pitäisikö tässä vielä vanhoilla päivillään mennä ensin jollekin nettihakukurssille. Kävi nimittäin niin, että sivuston hausta ruksasin paikkakunnan, lyhytkurssit ja kädentaidot. Ja mikä oli hakutulos? IRLANTILAISEN KANSANMUSIIKIN SOITTOTYYLIT. Ja muuta vastaavaa.

Anteeksi kaikille irlantilaisille ja irlantilaisen musiikin ystäville. Mutta en tiennytkään, että irlantilaisessa kansanmusiikissa on useampia soittotyylejä. Tai sitten olen kuullut vain sitä yhtä viulunvingutusta, jonka tahtiin riverdance -tanssijat hyppelehtivät. Eikä se tanssikaan kovin kummoiselta näytä minun silmääni.

Joskus vuosia sitten Dublinissa käydessäni törmättiin erään pubin ovesta sisään katsomaan juuri sitä riverdancea. Musiikki ja muu mekastus kuului kadulle asti. Paikka oli ihan tupaten täynnä ja lämpötila noin 40 astetta. Lavalla koikkelehti iso joukko nuoria, hyväkuntoisen näköisiä tanssijoita. Laji on Irlannissa ilmeisen suosittu, mutta ei kyllä uponnut meihin. Mutta tulipahan nähtyä sitä itseänsä ihan aidossa ympäristössä. Aina pitää varoa jäljitelmiä.

Tämmöisiä aamuajatuksia tällä kertaa. Pitänee jatkaa alkuperäisen suunnitelman toteuttamista.

Tämän on tarkoitus olla huumoripostaus eikä kenenkään tule pahoittaa tästä mieltään.

Kuvien ja tekstin osittainenkin käyttö ilman tekijän lupaa on kielletty.

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä

sunnuntai 20. marraskuuta 2022

Mummosta ballerinaksi


Muutama päivä sitten tulin mummoksi ja jo sitä ennen aloitin uuden harrastuksen. Läksin kansalaisopiston aikuisbalettiin. Piti lähteä balettiin, kun ei siitä twerkkaukseen lähdöstä tullut silloin aikanaan valmista päätöstä. 😂

Koko ajatus tuntui aluksi hyvinkin koomiselta, kun ensi kerran sain tietää, että koko aikuisbalettia on olemassakaan. Mutta sitten mietin asiaa tarkemmin ja huomasin paikallisen kansalaisopiston ohjelmasta, että sieltä löytyy kurssi nimeltään Aikuisbaletti, aivan alkeet, 5 kertaa.Tätähän pitää päästä kokeilemaan. 



Kurssille mahtuisi kymmenen osallistujaa, mutta jostain syystä osalle ilmoittautuneista on ilmaantunut muuta tekemistä ja meitä on kurssilla vain viisi, joista yksi on mies. Ai niin, eihän nykyään saa sanoa edes ääneen, onko joku mies tai nainen tai muun sukupuolinen. On vain henkilöitä.

Pari-kolme heistä on tanssinut balettia aikaisemminkin, ehkä lapsena, tai harrastanut jotain muuta tanssiliikuntaa. Minä en ole harrastanut muuta kuin lavatansseja ja niihin liittyen olemme Isännän kanssa käyneet pari lavatanssikurssia. Mutta se on taas kokonaan toinen juttu. 



Aikuisbaletista etsin ja löydän parempaa tasapainon hallintaa ja jalkojen lihaksiin vahvistusta. Ja todellakin, jo kahden kerran jälkeen olen saanut huomata, miten heiveröisessä kunnossa esimerkiksi nilkkojen lihakset ovat! Siitä huolimatta, että pyöräilen ja käyn kuntosalilla. 

Mutta tässä lajissa on taas eri lihakset käytössä, ainakin osittain. Silti kuntosaliliikunnastakin on ollut hyötyä tähän tarkoitukseen. Baletti on uskomattoman raskasta. Se näyttää tosi kevyeltä hyppelehtimiseltä, mutta on ihan muuta. Ainakin tällä elopainolla.



On mukava huomata, että vanhanakin oppii vielä jotain uutta ja liikkeitä jää lihasmuistiin. Jotkut liikkeet tuntuvat ekalla kerralla tosi vaikeilta, vaikka ovat yksinkertaisia perusliikkeitä. Mutta toisella kerralla sujuu jo paremmin.

Kotona balettia on vaikea harjoitella, koska ei ole opettajaa esimerkkinä, jota seurata, eikä niitä liikkeitä ja varsinkaan niiden nimiä voi muistaa. Ja pitikö kädet missäkin liikkeessä olla ylhäällä vai alhaalla ja missä vaiheessa niitä ojennetaan mihinkäkin suuntaan. 



Niin ja kerrotaan vielä, että ei minulla ole minkäänlaisia balettitossuja kärkitossuista puhumattakaan. Eikä sellaista tyllihametta. Se olisikin ollut tapaus, kun olisin mennyt tyllihameessa ja kärkitossuissa heti ensimmäiselle tunnille. 

Sellaiset aikuisten jarrusukat ajattelin kyllä hankkia, koska lattia on liian liukas tavallisille puuvillasukille. Ja paljain jaloin ei oikeastaan kiinnosta tuollaisessa julkisessa tilassa olla.

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.