Kohonnut riski

 

Nina Lykke: Kohonnut riski

Ratkiriemukasta ja oivaltavaa tekstiä. Tarina, joka voisi kertoa melkein kenestä tahansa keski-ikäisestä pariskunnasta iloineen ja ongelmineen. 

Pariskunnan, Elinin ja Akselin tarinaan linkittyvät heidän vanhempansa ja lapsensa. Elämään kuuluu työkavereita ja ystäviä, tympääntymistä työhön ja arkeen. Mukaan kuvioihin liittyy Björn,  Elinin entinen poikaystävä vuosien takaa. Voisiko ulkopuolinen suhde olla avain kaikkeen.

Aksel on hurahtanut urheiluun ja Elinillä on taasen kultakalamaljan kokoinen viinilasi. "Yksi lasillinen viiniä sallitaan!" Yhtäkkiä Elin tajuaa, ettei hän tarvitse enää lasillistaan. Riippuvuuden kohde on vaihtunut viinistä Björniin.

Elin on yleislääkäri, joka kokee turhautumista työssään ja purkaa paineitaan vaiteliaalle Tuurelle, joka kuuntelee auliisti. Moni solmu aukeaakin Tuurelle tarinoidessa. Niinkuin tiedetään, asioista täytyy puhua ja juuri tästä syystä jokainen meistä tarvitsisikin ainakin yhden Tuuren. 

Luin aiemmin tämän norjalaisen Nina Lykken romaanin, josta kirjoitin jo postauksen:

Ei, ei ja vielä kerran ei

Molemmissa kirjoissa on vähän samanlaisia teemoja. Päähenkilö pohtii ihmissuhteita, elämän merkitystä ja odotuksia. Pidin kirjan kaunistelemattomasta suorasta puheesta niistä asioista, joihin lukijana löysin helposti yhtymäkohtia. Huumori on älykästä ja tummasävyistä. Myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin viitataan hienosti huumorin keinoin.

Toivon, että Nina Lykkeltä ilmestyy pian uutta luettavaa. Suosittelen tätä kirjaa erityisesti keski-ikäisille, koska tietyt asiat voi tunnistaa vain ne koettuaan 😂 Myös riski monenmoisiin asioihin kohoaa iän myötä!

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Ei, ei ja vielä kerran ei

Nina Lykken romaani Ei, ei ja vielä kerran ei

Kirjan päähenkilöt Ingrid ja Jan ovat tehneet parhaansa kahden jo aikuisen poikansa kanssa. Kun lapsiaan on paaponut ja hellinyt, joutuu huomaamaan, että olisi pitänytkin olla vaativampi ja tiukempi. Aikuiset pojat elävät kuin kunnon elätit, maksamatta mistään mitään ja osallistumatta mihinkään muuhun kuin syömimiseen ja passattavana olemiseen

Ingrid on tehnyt parhaansa puolisona, äitinä, tyttärenä, työntekijänä. Asioilla on paikkansa, aikansa ja määräänsä. Kun päivittäinen tai viikottainen rutiini on hoidettu alta pois, voi teroittaa kynän seuraavaa ruksia varten.

Toisaalla elää Hanne, joka ei osaa asettua. Kukaan eikä mikään kelpaa. Syitä ja tekosyitä löytyy tarpeeseen ja sen taltuttamiseen. Asunnot ja miehet vaihtuvat - aina löytyy jotain vikaa. Tulee hetki, kun Hanne tajuaa, että aika alkaa käydä vähiin - monellakin tapaa.

Sitten käy niin, että urautunut Jan ja umpihangessa kulkeva Hanne kohtaavat. Kaikella on tarkoituksensa, sanotaan. Myös kohtaamisilla. Kun Jan myöhemmin kertoo Ingridille Hannesta, takertuu Ingrid rutiineihin kuin pelastusköyteen ja samalla tajuaa, että kaikkeen muuhun hän olisi ollut varautunut, paitsi tähän.

Ei Ingridkään ole pulmunen eikä Hanne pääse irti totutusta toimintatavastaan. Hän pohtii tykönään mitä oikein elämältään ja ihmissuhteiltaan haluaa. Jan on ihan yhtä sekaisin.

Kirjassa on hyviä toteamuksia. Muun muassa: "Kun suhde alkaa avioerosta, se usein myös päättyy siihen." Kirjan teemoja kuvailee hyvin sanonnat: "Kun pettää kerran, pettää toistekin" ja "Luu jää vetäjän käteen" tai vähän uudempi, käytössä jo hieman kulahtanut: "Mitäs läksit".

Kirjan teemat ovat lopulta hyvin arkipäiväisiä, mutta ne saavat syvyyttä päähenkilöiden pohdinnoista. Huumoriakaan ei ole unohdettu, se on varsin mustaa - mutta sopii hyvin kirjan osin lakoniseen tyyliin. Niin totta, niin ennalta-arvattavaa. Lukija riemuitsee, kun pääsee toteamaan: "Arvasin! tai jopa: "Tiesin!"

Onko kirjassa voittajia? Tai elämässä ylipäätään? Ainakin ne, jotka valitsevat jonkun tien, jota kulkevat ja vain tarvittaessa muuttavat suuntaa - eivät hetken mielijohteesta, näennäisestä kyllästymisestä tai pinnallisista tarkoitusperistä. Jotka tyytyyvät hyvään ja vastaavat elämän kiinnekohdille useimmiten kyllä.

Häviäjäksi voisi laskea ne, jotka haluavat kaiken, eivätkä lopulta saa mitään. Kun he hamutessaan kaikkea, eivät tartu kiinni mihinkään.

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.