Mittamiehenä

Terassi alkutekijöissään.

Uko on joskus leikkisästi lausahtanut, että mökki ja sen pihapiiri on orjatyölaitos. Aina noissa väittämissä on pieni totuuden jyvänen mukana. Joka kesä pukkaa pientä tai isompaa projektia. Täksi kesäksi kaksikin. Piti viimeistellä loman aikana huvimaja, mutta siellä oli ne harmaasiepot vuokralaisina. Se homma etenee nyt pikkuhiljaa kesäviikonloppuina. Ei puutu paljon, syksyllä pääsee jo huvimajailemaan ja ihailemaan elokuisia iltoja ilman hyttyshyökkäyksiä.

Aloitettiin sitten terassin teko. Sille on tarvetta rinnetontilla, kun tasaista maata pöytäryhmälle ei tontilta löydy. Tuossakin terassille valikoituneessa paikassa tulee reilun neljän metrin matkalla päästä päähän pudotusta melkein 80 cm, vaikka silmämääräisesti paikka on "ihan tasainen".

Orjatyöläisenä toimi Uko ja minä mittamiehenä. Vai pitäisikö sitten ajan tapojen mukaan olla mittahenkilö? Minusta mittamestari sopisi vielä paremmin.

Yhtä kaikki - urakka käynnistyi tarvittavan puutavaran määrän kartoittamisella. Ja sen me laskimme yhdessä. Tehtiin sitten retki paikkakunnan sahalle ja köröteltiin takaisin lautojen ja lankkujen kanssa. Se onkin sahalla tarkkaa, mitä pyytää, koska sitä saa mitä tilaa. Voitte viisastua tässä asiassa alla olevan määritelmän avulla:

Rima
Paksuus ja leveys alle 75 mm. Sahapinta.

Lauta
Paksuus enintään 38 mm, leveys vähintään 75 mm.

Soiro 
Paksuus yli 38 mm ja enintään 75 mm, leveys 75-175 mm.

Lankku
Paksuus yli 38 mm mutta alle 100 mm, leveys yli 75 mm.

Parru
Sekä paksuus että leveys vähintään 75 mm.

Lankut tulevat yllä olevassa kuvassa näkyviin juoksuihin, joiden päälle terassin pinnaksi laudat.
Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole niin helppoa tee se itse -tekijöille ilman suurta kokemusta. Ja ilman piirustuksia. Alkumetreillä tehdyt mittavirheet kertautuvat rakennelman edetessä ja siksi ensimmäiset mittaukset ovat kaikkein tärkeimmät. Mittamestari siis avuksi.

Ensimmäiseksi piti mitata betonijalkojen linjat suoriksi linjanarun avulla ja sitten niiden korkeudet stemmaamaan keskenään. Jalkoja on yhteensä 20. Piti mitata pitkällä vatupassilla suoraan ja ristiin ja ylös ja alas. Sitten samat mittaukset, kun juoksut oli paikoillaan. Puu on puuta ja vaikka sahaus on priimaa, niin kaadettu puukin elää vielä omaa elämäänsä eli kaartuu ja kiertää, vaikka säilytettiinkin kunnolla taapeloituna. Höylällä ja kattohuovan paloilla selvittiin ja vatupassi näytti suoraa mitattuna ristiin ja rastiin.

Terassilaudat Uko lätki menemään vauhdilla. Ne olivat valmiiksi määrämittaisia ja minä mittamestarina olin timpurinkynällä merkinnyt terassiruuvien paikat linjaan ja tarkasti 2,5 sentin päähän laudan reunoista. Mikä oli ruuvatessa, kun oli ruuvien paikat valmiiksi mitattu. Terassin kanteen meni yhteensä 340 ruuvia.

Sitten olikin terassin teon toiseksi haastavin vaihe pohjatöiden jälkeen. Kehikon rakentaminen terassin reunoihin, kun maapohja on alaspäin viettävä. Mutta tästäkin selvittiin piirulleen js kertayrityksellä mallikkaan ja tarkan mittaustyön ansiosta. Tästä mittaustyön vaiheesta sain erityiset kiitokset.

Sitten olikin jäljellä enää portaat, kahdelle sivulle ja kulmassa yhdistyvät. Tämän toteutimme youtuben ohjeella: Terassin portaat Ja taas onnistuttiin, kun mitat stemmasivat.

Kyllähän Uko on terassin päätetekijä, mutta ei koskaan sovi unohtaa taustavoimia. Tässä tapauksessa mittamestaria. Titteli, josta en hevillä luovu.


Kuva: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Ei kaupallista yhteistyötä K-Raudan kanssa.

Tunaroiden vai taidolla

Tee se itse -miehet ja -naiset ovat oma lajinsa. Alalajeina huippuunsa kehittyneet yksilöt ja sitten ne, joiden olisi vain pitänyt keskittyä soittamaan oikeaan numeroon puhelinluettelon keltaisilta sivuilta.

Herra paratkoon sitä perhettä, joka tällaisen omasta mielestään kätevän nikkarimiehen taloon asettuu asumaan henkensä kaupalla. Siellä on vedetty mutulla koolingit yläkerran lattiaan ja saatu aikaiseksi jännittävä keinuefekti. Sähköt on vedetty “niinkuin ne aina on vedetty” - siinä mitään sähkäriä tarvita. Vedeneristyksen virkaa ajaa muovimatto, joka pitää kosteuden ylä- ja alapuolella takuuvarmasti. Hormi on muurattu suoralla linjalla suoraan tulisijasta taivaalle ja piipunhattu on vielä tekeytymässä. Lämmöt karkaavat taivaan tuuliin samaan tahtiin kun puupino hupenee pökköä pesään lykätessä. Tasamaatontilla seisovaan taloon jäi salaojat kaivamatta ja viemäröinti hoituu rengaskaivoon, jonka imeytyskenttänä toimii kuution verran lekasoraa. Kyllä ei ennenkään mitään sen kummempaa tarvittu.

No mikäpäs siinä. Kyllähän se kesällä menettelee, mutta talvipakkasilla on parasta laittaa lapsoset mummolaan lämpenemään ja kevättä odottelemaan.

Talonrakennusta pienemmissäkin, mutta ammattitaitoa vaativissa puuhissa kannattaa luottaa ammattilaisen apuun.

Älä koskaa terapoi itseäsi tai kaveriasi tai lääkitse toisen henkilön reseptilääkkeillä.

Älä koskaan yritä tehdä itsellesi tai kaverillesi lävistystä, reikiä korvarenkaille tai tatuointia.

Älä parturoi omia tai kaverisi hiuksia (otsatukan lyhennys sallitaan) tai tee kotipermanenttia.

Älä poista itseltäsi tai keneltäkään luomia tai rasvapatteja.
Tässä vain muutamia ammattilaisen haltuun jätettäviä tehtäviä.

Se on nähty, kun tunaroi tatuoinnin kanssa, kun englannin kielen opinnot olivat jumiutuneet alakoulun puolella. Tatuointiin tuli kirjoitusvirhe. Tässä tapauksessa tatuoija oli vain oman alansa taituri, ei kieliasiantuntija. Ole siinä sitten, kun keho huutaa kielioppivirhettä kaikelle kansalle:

 ”There Were Is Will, There Is a Road”

Vanha juttu jo ja tatuointikin mustattu mieltä pahoittamasta.

Eräs koulukaverini onnistui hutiloimaan oman otsatukan parturoinnin. Otsis meni vinoon ja lyheni toisen ja kolmannen ja ties monennenko suoristusyrityksen perään. Lopputuloksena oli päälakeen asti kynitty otsatukka ja siinähän se sojotti pystyssa koko syyslukukauden.

Kerran sain kutsun mennä katsomaan kaverin puolison tekemää kylpyhuoneremonttia. Kylppärin ovella seistessäni tuli mieleen, että olin käsittänyt väärin ja tullut katsomaan Ennen-tilannetta ja remontti vasta käynnistyy. Mutta näin oli, että remontti oli tehty ja vaikeaahan se oli sitten kehuskella avaruushässäkän näköistä suihkukaappia ja itse väsättyjä kaapistoja. Laatat oli entiset, saumat oli vain siistitty saumatussin kanssa.

Mutta ei se taitavakaan Tee se itse -mies mikään autuaaksi tekevä juttu ole. 

Muistan joskus kuulleeni Tee se itse -miehen vaimon harmittelevan ettei koskaan saa mitään uutta, kun mies kätevänä käsistään korjaa aina kaiken. Jopa vaimon vaatteet. Voi naisparkaa. Siinä jää shoppailun ilot kokematta. Joku voisi ajatella, että onpa vaimo kiittämätön. Säästöä kertyy, kun aina voi korjata, paikata ja parsia. Mutta miettikääpä vain omalle kohdalle.


Kuvat: Pixabay