Ilmansuunnat uusiksi

Ilmansuuntien nimet eivät ole sattumaa. Ne ovat saaneet nykyiset nimensä 1800-luvulla. Ja kukapas muu oli asialla kuin suomen kielen uudistaja Elias Lönnrot.

Hän huomasi maata ristiin rastiin matkustaessaan ja kieltä tutkiessaan, että maan eri seuduilla suunnista käytettiin luontaisesti erilaisia nimityksiä. Turun suunnalla etelää sanottiin mereksi ja Pohjanmaalla meri oli lännen tai luoteen nimitys. 

Lönnrotin käsittelyssä etelä sai nimensä siitä, että se oli katsojan edessä silloin, kun aurinko oli korkeimmillaan. 

Sen vastakkaisella puolella oli suunta, johon aurinko vajosi yöksi, maan ja taivaan pohja eli pohjoinen.

Aurinko iti eli nousi aamulla näkyviin suunnasta, jonka Lönnrot nimesi idäksi.

Idän vastakkainen suunta on länsi, johon aurinko laski matalalle. Lansi oli myös murresana, joka tarkoitti alavaa tai syvää. 

Väli-ilmansuunnat nimettiin samaan tyyliin. Ensimmäinen sarastus eli aamun koi nousi koillisesta.

Monien lintujen muuttosuunta oli kaakko, kuten myös kaakkolinnun eli kaakkurin.

Sana lounainen on tarkoittanut alkujaan päivää ja lounas tarkentui sen vuoksi etelää lähellä olevaksi ilman suunnaksi. 

Aurinko painui horisontin taakse luoteessa. Verbi luoda on tarkoittanut monen muun merkityksensä ohella myös laskemista.

Kuvat: Pixabay

Lähde: Tiede-lehti 4/2019, artikkeli Kaisa Häkkisen, joka on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistosta

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

 

Ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!

Lauantaina 14.9. iltapäivällä eteläisen Suomen yli lensi tuhansien kurkien muodostamia kurkiauroja. Satuin vilkaisemaan Flightradar-sovellusta samaan aikaan ja huomasin, että ainakin yksi Finnairin kotimaan lento teki poikkeuksen normaalilta reitiltään. Tämän se teki ilmeisesti näiden lintujen vuoksi, koska se oli jo alle 3000 metrissä ja pian laskeutumassa määränpäähänsä.

Vähän aikaisemmin oltiin Haukkulin kanssa iltapäivälenkillä ja seurasimme kuinka satojen kurkien parvi pyöriskeli taivaalla ikään kuin odottaen jotain. Haukkulikin on aina ollut kiinnostunut linnuista, vaikkei varsinainen lintukoira olekaan. 

Nytte mökkeilee noin 40 kilometrin päässä kodistamme ja hän oli myös havainnut kurkiaurat mökkinsä pihamaalla seisoskellessaan. Linnuilla oli siis isommatkin kokoontumisajot. Tämä ”meidän” parvi oli nimittäin varmasti eri parvi kuin Nytten mökkipihallaan näkemä. Tuskin ne olisivat yhtäkkiä lentäneet 40 km pohjoisen suuntaan. Molemmat liikutuimme lintuparvia katsellessamme.

Sitähän me sitten jäimme pohtimaan, että ovat ne muuttolinnut vaan melkoisen sosiaalista porukkaa ja loistavia suunnistajia. Lähinnä ihmetyttää se, MISTÄ ne voivat TIETÄÄ, MILLOIN pitää lähteä muuttomatkalle. Ja miten kymmenien kilometrien päässä toisistaan olevat parvet voivat tietää, että juuri tänään ne kaveritkin olisivat lähdössä? Ehkä ne ovat vaan todenneet sään ja tuulet sopiviksi ja alla mainitut Wikipedian ”ehdot” ovat täyttyneet. Ja osasivat lähteä jo lauantaina, eikä vasta sunnuntaina, kun vettä tuli kuin palokunnan letkusta. 

Ei ihminen ole ainoa jäsen luomakunnan omituisten otusten kerhossa. Eläimet jonkun verran ymmärtävät ihmisten kieltä, mutta ihminenpä ei ymmärrä eläinten kieltä. Mutta eläimet ymmärtävät toinen toistensa kieltä. Takapihamme metsikössä koko päivän metelöineet varikset olivat sen hetken hiljaa, kun kurkiaurat lensivät ylitse ja pitivät omaa mekkalaansa. Sitten ne taas jatkoivat omaa älämölöään. 

https://youtu.be/0N0-9VwSEjA

Wikipedia: Linnut ovat sopeutuneet maapallon vuodenaikojen rytmiin jo miljoonien vuosien ajan, ja niille on kehittynyt omalaatuinen muuttoa säätelevä mekanismi, jonka toimintaa ei vielä täysin tunneta. Tärkeimpiä muuton käynnistäviä tekijöitä ovat valon määrä, ravinnon määrän ja laadun muutos, lämpötilan muutos ja sulkasadon ja lisääntymiskierron päättyminen. Nämä tekijät saavat aikaan muutoksia linnun fysiologiassa. Sisäinen muuttovire on erityisen tärkeä tropiikissa talvehtivilla hyönteissyöjälinnuilla, sillä esimerkiksi säätilalla ja ravinnon määrällä ei näyttäisi siellä olevan juurikaan merkitystä.

Kuvat: Pixabay

Ohessa linkki postaukseemme, jossa oli kyse edellä mainitusta Flightradar-sovelluksesta:

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/09/sisainen-lennonjohtaja-calling.html