Mikä ihana viisaus otsikon lauseeseen sisältyykään.
Löysin tekstin aikanaan jääkaappimagneetista, jonka ostin ja joka on ja pysyy paikallaan muistuttamassa, että meillä on mahdollisuus päättää miten suhtaudumme asioihin.
Lakeja, asetuksia ja sovittuja sääntöjä sekä annettuja lupauksia meidän tulee noudattaa. Mutta muuten voi nyöriä löysentää ja pipon kireyttä venyttää. Unohdetaan musta-valkoinen ajattelu ja annetaan joko taille mahdollisuus. Se helpottaa!
On asioita, joita pidetään tosina, väitetään tosiksi ja uskotaan tosiksi. Keskityn tässä pohdissani kristittyjen jumalaan. Joka on olemassa uskomme varassa, koska tieteellistä, varmaa todistusta hänestä ei ole. Näin ajattelen.
Meillä ihmisillä on käsityksiä maailmankaikkeuden synnystä. On ollut iät ja ajat ja totuus muuttuu koko ajan tiedon lisääntyessä. Meidän tavallisten ihmisten on helppo hyväksyä muuttuva tieto tieteenaloilla, koska niitä voidaan todistaa. Jumalakäsitystä pidetään muuttumattomana ja siihen kajoamista paheksuttavana. Niin, pysyvä on hyvä ja turvallinen, mutta onko se käsitys edes tosi? Haittaako, jos se ei ole tosi? Olen jo jonkin aikaa kallistunut uskomaan, että uskonnot ja jumalat ovat syntyneet ihmisen tarpeeseen noudattaa sääntöjä. Lait ja asetukset omiin tarpeisiin ja uskonnot omiinsa. En silti sano varmaa eitä jumalallekaan, koska en tiedä. En vain usko, ehkä.
Olen kallistunut ajatukseen, että se mitä jumalaksi kutsutaan, on meissä kaikissa. Se kokonaisuus, joka moraalista ja opituista ja annetuista asioista muodostuu. Käsitys hyvästä ja pahasta. Miten kohtelememme muita ihmisiä ja itseämme. Miten toimimme. Miten ylipäätään elämme. Mikä ohjaa toimiamme.
Tämä ajatus on minulle paljon enemmän järkeenkäypä, kuin yksi jumala, koska uskontoja ja jumalia on kuitenkin uskojemme mukaisesti useita. Mikä niistä on se oikea, omammeko vain? Jos taas jumala on olemassa, miksei monta jumalaa?
Ihmisen aivot ovat perusrakenteeltaan kaikilla ihmisillä koko lailla samanlaiset. Syntyessämme mielemme on vapaa ja puhtoinen. Syntymähetkestä eteenpäin meidän mieltämme ja aivoituksiamme täytetään kielellä, sanoilla, lauseilla, säännöillä, ohjeilla, määräyksillä, uskomuksilla, kansanperimällä, tarinoilla, historialla, tavoilla, menetelmillä, totuuksilla, valheilla, tieteellä, taiteella, jumalalla. Onko näistä edellä mainituista joku, joka ei kuulu joukkoon? Moni saattaa vastata jumalan.
Miksi ihmisen pitää suhtautua niin jyrkästi uskonasiaan. Miksi pitää vastata kyllä tai ei kysymykseen, uskotko jumalaan. Itse vastasin ennen hanakammin, että uskon, nykyisin vastaan mieluummin, että ehkä en. En voi kieltääkään, kun en tiedä.
Ihminen, uskoessaan orjallisesti totuutena pitämäänsä asiaan, sulkee muiden mahdollisuuksien ovia ja kapeuttaa katsontokantaansa. Se on oppivan ja tutkivan, oivaltavan ja muutoksille valmiin ihmismielen vastaista.
Kuva: Erikoiset Asiantuntijat
Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
