Kaamoksesta puheen ollen

Nouseehan täällä eteläisessä Suomessa aurinko sentään vähäksi aikaa, joten voikohan näillä leveyksillä edes puhua mistään kaamoksesta. Nyt siitä taas kirjoitellaan lehdissä ja varsinkin siihen liittyvästä kaamosmasennuksesta. Vireystaso vajoaa pohjamutiin monella marraskuun ja tammikuun välisenä aikana, kun päivä on lyhyimmillään. Masennustilastojen mukaan joka kymmenes masennusdiagnoosi liittyy kaamokseen. 

Kaamosmasennuksesta on kyse, kun pimeimpinä talvikuukausina henkilöllä alkaa toistuvasti masennustila. Oireet muistuttavat tavallista masennusta ja voimistuvat usein iltapäivisin: surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon puute. Oireet toistuvat joka vuosi samaan aikaan. 

Yleisempiä kaamoksen aiheuttamia oireita ovat väsymys, liikaunisuus, makeannälkä ja lihominen. Nämä oireet ovat suomalaisilla äärimmäisen yleisiä. 

Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kirkasvalolamppu on tehokas ja paras yksittäinen hoito kaamosoireisiin ja kaamosmasennukseen. Tutkimusten mukaan kirkasvalohoito parantaa kaamosmasennuksen neljällä viidestä ja auttaa suurimmalla osalla kaamosoireisiin.

Joillekin ihmisryhmille tai väärin käytettynä kirkasvalohoidosta voi olla haittaakin. Siitä voi tulla päänsärkyä, levottomuutta ja pahoinvointia. Valoa ei pidä tuijottaa suoraan päin, vaan sen tulee olla näkökentässä epäsuorasti. Sen on todettu tehoavan parhaiten viitenä kertana viikossa käytettynä aamuisin kello 5-9 välillä. Sekä valon että sen käyttäjän tulisi pysyä suht koht paikallaan, ettei valo tunnu esimerkiksi tärisevältä, mikä voi aiheuttaa päänsärkyä tai jopa migreeniä. Ehkä ei siis ole hyvä idea tuijottaa kirkasvalolamppuun samalla kun polkee kuntopyörää.

 

Kirkasvalohoidon vaikutukset ilmenevät noin viikon käytön jälkeen ja kaikille ne eivät välttämättä tuo toivottua tulosta. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien tulisi käyttää kirkasvalolamppua harkiten. Siitä kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa ennen sen aloittamista.

Kaamosoireita voi hoitaa myös säännöllisellä liikunnalla 2-3 kertaa viikossa 45 - 60 minuutin ajan. Liikunnan helpottava vaikutus ilmenee noin neljän viikon "käytön" jälkeen.

Lähde: Etelä-Suomen Sanomat 13.11.2021

Kuva: Pixabay ja Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä

Loppuupahan se kellojen kääntely

Kellojen kääntelystä ollaan EUn alueella onneksi luopumassa vuonna 2021. Se on viisautta. Mokomasta saatu hyöty on kaikkien näiden vuosien aikana ollutkin aika vähäistä. EU-maat saavat itse valita, siirtyvätkö kesä- vai talviaikaan. Parempi olisi, kun kaikki siirtyisivät joko kesä- tai talviaikaan eli  normaaliaikaan. Muutenhan Euroopassa olisivat kaikki aikavyöhykkeet ihan sekaisin.

Psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori Timo Partonen THL:lta kertoo, että normaaliin aikaan siirtyessä sisäisten kellojemme ei tarvitse kiriä tuntia kiinni. Pysyvä normaaliaika olisi parempi myös kesällä, niin illat eivät olisi niin valoisia. Myös kaamosoireilu voisi pahentua pysyvässä kesäajassa.

Joka viides aikuinen saa runsaita kaamosoireita. Kaamosoireilevilla on sisäisen kellon toiminnassa jätätysoireita ja voi se aiheuttaa uniongelmia. Näihin oireisiin pitäisi auttaa valon tankkaaminen aamulla ja liikunta iltapäivällä. Kirkasvalohoidon ottaminen aamuisin 30 minuutista tuntiin vähintään viitenä aamuna viikossa kello 5 ja 10 välillä pitäisi auttaa. Toinen tärkeä keino on liikunnan lisääminen. Sykettä nostavaa ja hengästyttävää liikuntaa tulisi harrastaa 2-3 kertaa viikossa vajaan tunnin verran kerrallaan.

Kuvassa Erikoisen Asiantuntijan kirkasvalohoitolaite.
Kuvat: Pixabay, Erikoiset Asiantuntijat