Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuhannen päreiksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuhannen päreiksi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 9. kesäkuuta 2020

Tuhannen päreiksi


Uko yllätti kesälahjalla. Pamautti pöytään päreet ja minulla meinasi mennä pulla väärään rööriin ennenkuin hoksasin, että vallan mainiot käyttöesineet hän olikin tuonut.

Mäntyisen, siloisen,
laudeliinan puisen.

Kuuklasin tietysti lisätietoa tästä pepunpäreestä ja löytyi uutinen jos toinenkin. Idean äidit ja tuotekehittelyn tulokset ylittivät Ylen uutiskynnyksen vajaa 10 vuotta sitten: Vituke, Jormake ja Pyllyke

Totta se on, että ennen muovitettua paperista tai kankaista peflettiä, on istuinalusta tehty männyn päreestä. Muotoiltu emännän takaliston kokoon ja muotoon nähden sopivaksi. Perimätieto kertoo, että laiskempi isäntä laittoi rengin asialle, josta heti herää mieleen kysymys: "Mistä se renki emännän S:n tai XL:n tiesi?"

Mäntypuinen vituke on ollut ilmeisen tikkuinen, koska lempeimmät isännät ovat kiskoneet emännän löylyjä varten alusen pehmeämmästä haapapuusta. Tuon ajan deluxe lienee sitten ollut santelipuinen lärpäke. Sehän on tuontipuuta! Ruåtsalaiset tässäkin asiassa laittoivat keekoilun vieläkin paremmaksi ja heidän fröökkynänsä saivat löylytellä omenapuisella vitukkeella istuskellen.

Sanonta "Tuhannen p..un päreiksi" on syntynyt siitä, kun miehet ovat arvioineet puiden kokoa ja riittävyyttä eri käyttötarkoituksiin. Tuhanteen vitukkeeseen riittävä puu on ollut ilmeisen suuri.

Nykyisinkin, kun jokin hajoaa ihan täysin, säpäleiksi, sopii siihen sanoa "Meni tuhannen päreiksi." Kaikki varmasti ymmärtävät mitä tapahtui. Yhtä hyvin sopii käyttää samaan tilanteeseen sanontaa tuusan nuuskaksi, jossa tuusan sana on lainaus ruotsin tusen (tuhat) -sanasta. Kun tavara menee tuhanteen osaan, on se melkoisen osissa. Ja jos männystä revitään tuhat vituketta, ei taida samasta puusta saunaklapeja enää irrota.

No, miten toimi Vituke ja Jormake? Aika kivasti. Kun kuumaan löylyyn mennessään polttaville lauteille laittaa viileän Vitukkeen lauteen ja pyllyn väliin, ei tarvitse pelätä peräsimen polttamista. Käytön jälkeen huuhtaisu kuumalla vedellä ja jätetään pystasennossa lauteille kuivumaan. Kun käyttöikä on ohi, voi päreen polttaa saunan uunissa.

Lopuksi vielä asiaan liittyvä vanha suomalainen hokema (K18)

"Painu pois pershenki,
tule vilpoinen vituke,
painimeksi p..un päälle,
rohtimeksi raon etehen."

Lähde: Kotimaisten kielten keskus, www.rykkeri.fi

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.