Kaamoksesta puheen ollen

Nouseehan täällä eteläisessä Suomessa aurinko sentään vähäksi aikaa, joten voikohan näillä leveyksillä edes puhua mistään kaamoksesta. Nyt siitä taas kirjoitellaan lehdissä ja varsinkin siihen liittyvästä kaamosmasennuksesta. Vireystaso vajoaa pohjamutiin monella marraskuun ja tammikuun välisenä aikana, kun päivä on lyhyimmillään. Masennustilastojen mukaan joka kymmenes masennusdiagnoosi liittyy kaamokseen. 

Kaamosmasennuksesta on kyse, kun pimeimpinä talvikuukausina henkilöllä alkaa toistuvasti masennustila. Oireet muistuttavat tavallista masennusta ja voimistuvat usein iltapäivisin: surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon puute. Oireet toistuvat joka vuosi samaan aikaan. 

Yleisempiä kaamoksen aiheuttamia oireita ovat väsymys, liikaunisuus, makeannälkä ja lihominen. Nämä oireet ovat suomalaisilla äärimmäisen yleisiä. 

Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kirkasvalolamppu on tehokas ja paras yksittäinen hoito kaamosoireisiin ja kaamosmasennukseen. Tutkimusten mukaan kirkasvalohoito parantaa kaamosmasennuksen neljällä viidestä ja auttaa suurimmalla osalla kaamosoireisiin.

Joillekin ihmisryhmille tai väärin käytettynä kirkasvalohoidosta voi olla haittaakin. Siitä voi tulla päänsärkyä, levottomuutta ja pahoinvointia. Valoa ei pidä tuijottaa suoraan päin, vaan sen tulee olla näkökentässä epäsuorasti. Sen on todettu tehoavan parhaiten viitenä kertana viikossa käytettynä aamuisin kello 5-9 välillä. Sekä valon että sen käyttäjän tulisi pysyä suht koht paikallaan, ettei valo tunnu esimerkiksi tärisevältä, mikä voi aiheuttaa päänsärkyä tai jopa migreeniä. Ehkä ei siis ole hyvä idea tuijottaa kirkasvalolamppuun samalla kun polkee kuntopyörää.

 

Kirkasvalohoidon vaikutukset ilmenevät noin viikon käytön jälkeen ja kaikille ne eivät välttämättä tuo toivottua tulosta. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien tulisi käyttää kirkasvalolamppua harkiten. Siitä kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa ennen sen aloittamista.

Kaamosoireita voi hoitaa myös säännöllisellä liikunnalla 2-3 kertaa viikossa 45 - 60 minuutin ajan. Liikunnan helpottava vaikutus ilmenee noin neljän viikon "käytön" jälkeen.

Lähde: Etelä-Suomen Sanomat 13.11.2021

Kuva: Pixabay ja Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä

Hallitse stressiä

Stressistä, tuosta työssäkäyvän tai muuten kovia kokeneen ihmisen kroonisesta "taudista" sekä sen hallitsemisesta on kirjoitettu kasoittain kirjoja ennen tätäkin.

Aika monia teoksia on vuosien mittaan tullut luettuakin ja joistakin niistä en ole tullut niinsanotusti hullua hurskaammaksi. Syystä, että ne on usein kirjoitettu niin kapulakielellä ja tieteellisiä termejä käyttäen, että on maallikkoa alkanut tympäisemään jo ensimmäisellä sivulla. Lisäksi niissä on minun makuuni liian hanakasti tarjottu stressin torjuntaan jotakin mindfulnessiä, jota kerran olen kokeillut ja havainnut, että ei ole EAn juttu. No, ehkä kokemukseen vaikuttivat epäedulliset olosuhteet silloin ja kokemus jäi muutenkin ehkä vähän ohuenlaiseksi.

Mutta tämä kirja. Tämä on toisenlainen tässä sarjassa. Se on kirjoitettu helppotajuisesti ja maanläheisesti. No, loppujen lopuksi siinä en nähnyt kovinkaan paljon uutta eikä ihmeellistä tietoa aikaisempaan verrattuna. Tavallaan se toimii hyvänä vertaistukena ja uskon vahvistajana siinä, että en olekaan yksin enkä väärässä joissakin asioissa. Jotkut asiat ovat olleet vain huonoa tuuria, mikä on johtanut stressiin ja loppuunpalamiseen.

Kuten monet muutkin vaikeudet, myös stressin alkujuuret ovat muun muassa lapsen varhaisten kehitysvuosien olosuhteissa. Varhainen kiintymyssuhde ja sen toimivuus tai toimimattomuus tai peräti lapsen kaltoinkohtelu vaikuttavat aikuisiällä siihen, miten ihminen reagoi kaikkeen eteen tulevaan. Tämä oli kirjan ydinsanoma, joka toistuu useaan kertaan. Ja tämänhän me olemme tienneetkin. Tokihan stressinsietokykyyn muutkin asiat vaikuttavat. Kuten esimerkiksi henkilö geeniperimä ja temperamentti.

Enemmän kuin omaa varhaislapsuuttani, kirjaa lukiessani pohdin enemmänkin sitä, onnistuinko äitinä tarpeeksi hyvin varhaisessa kiintymyssuhteessa omiin lapsiini. Toivottavasti. Siihen ei kukaan osaa vastata. Ehkä sekin on turhaa stressaamista, kun kukaan meistä ei ole täydellinen.

Aion varata tämän kirjan uudelleen, kun olen sen ensin palauttanut kirjastoon. Nyt se piti ahmia vähän kiireellä, kun palautuspäivä häämöttää jo ja se on jo varattu seuraavalle lukijalle. Luen sen uudelleen tarkemmin ajatuksen kanssa.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat / kirjan etu- ja takakansi.
Ei kaupallista yhteistyötä.
Kuvien ja tekstin kopoiminen ja muu käyttäinen ilman lupaa on kielletty.
Blogin ja postauksen linkkejä saa jakaa.