Käytiin Haukkulin kanssa iltapäivälenkillä. Sade alkoi suunnilleen yhtä aikaa, kun astuimme ovesta ulos. Niin ollen vähän kastuttiin. Koiraa se ei niinkään haittaa, mutta kun minut on tehty sokerista, niin minua se vähän haittasi.
Matkan varrella kohtasimme ohimennen naapurin koirakaverin isännän ja isoveljen, jotka alkavat muistuttaa toisiaan aina vaan enemmän, mitä aikuisemmaksi poika varttuu. Ovat nyt jo kuin kaksi marjaa, jos miehistä niin voi sanoa.
Mutta näimme Haukkulin kanssa VÄSTÄRÄKIN. Ei ehkä ensimmäinen näillä kulmilla, mutta lämpötilaan nähden aika varhain se oli liikkeellä. Västäräkistä vähäsen. Vai miten se nyt oli. Tuntuu juuri nyt kyllä siltä, että paljon on vielä kesään aikaa.
Kuva: Pixabay
