Pihkasalvan ylistys

Tehtiin taas Isännän kanssa pihatöitä tässä eräänä aurinkoisena päivänä. Valmisteltiin pihalampea kohtaamaan kylmempi vuodenaika. 

Keväällähän me asetimme puhdistuksen jälkeen lammen pohjalle verkon, jonka oli määrä pyydystää puista putoavat lehdet ja muut roskat, etteivät ne päätyisi humukseksi eli liejuksi lammen pohjaan ja kivenrakoihin. 

Verkko on samantyyppistä verkkoa kuin marjapensaisiin tarkoitetut rastasverkot. Taitaa vain olla tiheäsilmäisempää. Hyvin on verkko toiminut ja varmaan 99% lehdistä jäi siihen ”saaliiksi” ja vain häviävän pieni osa päätyi lammen pohjaan.

Ensin jouduttiin poistamaan iso osa lammen vedestä uppopumpulla, jotta saimme verkon lehtineen hallitusti pois vedestä. Minun pitkävartiset kumisaappaani on pitänyt romuttaa jo jonkin aikaa sitten. Isäntäkin oli ottanut saappaisiinsa osumaa naulasta kattoremontin purkulautojen nauloja poistaessaan. 

Edellä mainitusta syystä ei kovin syvään veteen voitu mennä kahlaamaan. Onneksi on uppopumppu. 

Jotain ihmeen ötököitä liikkuu näinkin myöhään syksyllä. Työkäsineitä riisuessani huomasin, että joku oli rouhaissut ranteestani mojovan palan. Siinä oli ihan kunnon verinen kuoppa. Äkkiä pesin alueen saippualla ja suihkutin puremajälkeen desinfiointiainetta. Ties mikä lihansyöjäbakteeri vielä pesiytyisi ihoon syntyneeseen kuoppaan. 

Laitoin myös Bacibact-voidetta ja pitkin iltapäivää voitelin ötökänpuremaa pihkasalvalla. Se oli tosin tarkoitettu eläimille. Mutta samapa tuo. Käytin sitä Haukkulin leikkaushaavan hoitoon aikaisemmin tänä syksynä. Pihkasalvaa on apteekissa myytävänä erikseen ihmisille ja eläimille. Mutta ihan samaa ainetta se kuitenkin on, vähän erilaisessa paketissa vaan. Ja katso: purema oli illan aikana melkein jo parantunut kokonaan. 

Jollain nettisivulla luki pihkasalvasta seuraavasti: ”Tehokas, antibakteerinen pihkasalva. Pihkavoide sopii tulehtuneiden ja infektoitumattomien akuuttien ja traumaattisten haavojen, painehaavojen, nirhaumien, ihorikkojen, palovammojen sekä avattujen paiseiden hoitoon. Pihkavoide lievittää myös psoriasiksen oireita. Pihkalla on osoitettu voimakas antimikrobinen ja haavan paranemista edistävä vaikutus. Perinteisesti pihkaa on käytetty Suomessa erilaisten iho-ongelmien hoitoon.”

Haava oli jonkun ötökän töitä sillä perusteella, että sitä kutitti ihan sikana. Pihkasalva lopetti kutinan saman tien. Aion käyttää sitä ensi kesänä hyttysenpuremiin. Eihän se mitään halpaa ole, ainakaan apteekissa. Siellä hyvin pieni tuubi eläimille maksoi n. 12 euroa. ”Ihmisten pihkasalva” on luultavasti kalliimpaa. Luultavasti sitä on saatavilla muualtakin, ainakin pihkasalva.fi myy sitä ja vahvempana versiona. Pihkasta valmistettua voidetta käytti lääkinnässä jo Elias Lönnrot aikoinaan.

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

Ilmansuunnat uusiksi

Ilmansuuntien nimet eivät ole sattumaa. Ne ovat saaneet nykyiset nimensä 1800-luvulla. Ja kukapas muu oli asialla kuin suomen kielen uudistaja Elias Lönnrot.

Hän huomasi maata ristiin rastiin matkustaessaan ja kieltä tutkiessaan, että maan eri seuduilla suunnista käytettiin luontaisesti erilaisia nimityksiä. Turun suunnalla etelää sanottiin mereksi ja Pohjanmaalla meri oli lännen tai luoteen nimitys. 

Lönnrotin käsittelyssä etelä sai nimensä siitä, että se oli katsojan edessä silloin, kun aurinko oli korkeimmillaan. 

Sen vastakkaisella puolella oli suunta, johon aurinko vajosi yöksi, maan ja taivaan pohja eli pohjoinen.

Aurinko iti eli nousi aamulla näkyviin suunnasta, jonka Lönnrot nimesi idäksi.

Idän vastakkainen suunta on länsi, johon aurinko laski matalalle. Lansi oli myös murresana, joka tarkoitti alavaa tai syvää. 

Väli-ilmansuunnat nimettiin samaan tyyliin. Ensimmäinen sarastus eli aamun koi nousi koillisesta.

Monien lintujen muuttosuunta oli kaakko, kuten myös kaakkolinnun eli kaakkurin.

Sana lounainen on tarkoittanut alkujaan päivää ja lounas tarkentui sen vuoksi etelää lähellä olevaksi ilman suunnaksi. 

Aurinko painui horisontin taakse luoteessa. Verbi luoda on tarkoittanut monen muun merkityksensä ohella myös laskemista.

Kuvat: Pixabay

Lähde: Tiede-lehti 4/2019, artikkeli Kaisa Häkkisen, joka on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistosta

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

 

Mitä tapahtuu huhtikuussa

Kevätkiireiden vuoksi tämä postaus on nyt pahasti myöhässä.

Suomen kansan kalenteria 2020 on taas luettu kuten myös Kustaa Vilkunan vuotuista ajantietoa.

Huhtikuun nimi juontaa juurensa - yllätys yllätys - agraariyhteiskuntaan ja sen arkeen. Huhta tarkoittaa havupuukaskea, jota oli huhtikuussa tapana lähteä kaatamaan. Kaskenkaato liittyy alkukantaiseen maanviljelytekniikkaan, jossa metsä hakataan ja puut poltetaan ja siten puuhun sitoutuneet ravinteet päätyvät maaperään tuhkana. Tuhka on ravinteikasta ja niin ollen maaperä ei tarvitse muuta lannoitusta.

Terminen kevät alkaa Suomessa huhtikuussa ja sen lasketaan alkavan silloin, kun päivän keskilämpö pitkäaikaisten säätilastojen mukaan kohoaa plussan puolelle. Terminen kevät alkaa luonnollisesti Turun korkeudella ensimmäiseksi huhtikuun alussa ja Enontekiön korkeudella noin kuukautta myöhemmin. Huhtikuun korkeita lämpötiloja ei ole koskaan pidetty hyvänä asiana, vaan huhtikuun lämmön on ajateltu enteilevän kylmää kesää ja kesäkuuta. Huhtikuussa on useita "merkkipäiviä", joiden säästä on ennustettu tulevan kesän säätä. Näitä ovat erityisesti Yrjön ja Markun päivät.

Yrjön päivä 23.4. on ollut perinteinen karjan laitumelle laskemisen päivä ja sitä edeltävänä yönä on huhuiltu, kolisteltu ja huudeltu metsissä susien karkottamiseksi kauemmas asutuksen läheltä. Markun päivällä on ollut merkitystä tulevan marja- tai viljasadon kannalta. Jos Markun päivän 25.4. vastainen yö on lämmin, on luvassa hyvä marja- tai viljasato riippuen siitä, missä päin maata asiaa tarkastellaan. Pohjoisemmassa Suomessa Erkin päivä 18.5. on ollut merkityksellinen tässä samassa suhteessa. Kylmä Markun päivän vastainen yö taas on tiennyt huonoa marja- tai viljavuotta.

Markun päivästä alkaen on odotettavissa käen kukuntaa. Vanhan sanonnan mukaan "Markku käelle kielen antaa". Terveisiä vaan naapurin Markulle, joka on äskettäin liittynyt blogimme lukijakuntaan.

Aprillipäivä on kautta maailman ollut iloisen pilanteon päivä. Suomessa aprillipäivä ei ole vielä kovin vanha perinne. Täällä on sen sijaan hyväuskoisia ja varsinkin lapsia "uunotettu" ympäri vuoden ja enimmäkseen erilaisiin työnteon vaiheisiin liittyen. Tällä on ollut oma tärkeä merkityksensä lasten kasvatuksessa. On tarkoituksella yritetty kehittää lasten ja muiden keskenkasvuisten arvostelukykyä ja vähentää herkkäuskoisuutta lähettämällä hakemaan naapurista lainaksi vaikkapa tarhavinkkeliä, uuninlestiä, makkaranlukkoa tai muita olemattomia esineitä. Aprillipäivänä on lähetetty lapsia ostamaan apteekista muun muassa lapikkaannousua, maantien jytyä, äkkinäistä uloslähtöä tai villakoiran siemeniä.

Muistan itsekin tulleeni lapsena uunotetuksi. Isä lähetti minut kysymään äidiltä, että missä hänen äitiyspuseronsa on. Siis isän äitiyspusero? Itse en yhtään ymmärtänyt minkälaisesta esineestä mahtaa olla kysymys. Äiti varmaan luuli, että olin keksinyt omasta päästäni koko jutun. Varmaan keskenään hirnuivat minulle myöhemmin.

Ilosta ja huvituksista kirjoittaa Elias Lönnrot Talonpojan koti-lääkäri -kirjassaan vuodelta 1839:

"Kauniit ilot, leikit ja huvitukset ovat rasitusten jälestä virvoittavaisia. Kohtuullisesti nautittuna ne kartuttavat sekä ruumiin että mielen hyvää, panevat veren ja muut ruumiin nesteet paremmin liikkeelle. Töistä päästyään sopii siis itse kunkin ilahutella itseänsä ja toimittaa muillenki, erittäin lapsille ja nuorelle kansalle syyttömiä huvituksia. Itsekullaki iällä on omat huvituksensa. Hypyt, tanssit, moninaiset kisat ja leikit, kiekan ja pallon nakkelot, lymyset, hiipat j.n.e. ovat kyllä syyttömiä ja somia huvituksia nuorukaisille, jos vaan katsotaan, ettei mitään tapaturmasta vahinkoa sattuisi ja ettei niitä ylenmäärin pitkitetä tahi ettei mitään tarpeellista työtä niiltä viivytetä. Joka yhä huvituksia etsii, niillen tulee ikäväksi huvitukseksi eikä heistä ole viimmen minkän ilon nautitsiata."

Tänä vuonna on sattuneesta syystä tapahtumakalenterin kaikki messu- ja festivaalitapahtumat peruttu.

Huhtikuussa aikaisemmin tapahtunutta:

8.4.1812 Helsinki julistettiin Suomen pääkaupungiksi
9.4.1557 piispa Mikael Agricola kuoli
17.4.1733 juopottelulle laitettiin sakkorangaistus. Teho jäi vähäiseksi.
19.4.1614 Turun linna paloi
22.4.1715 oli niin täydellinen auringonpimennys, että tähdet näkyivät keskellä päivää
29.4.1828 Elias Lönnrot lähti ensimmäiselle runonkeruumatkalleen

Lähteet: Suomen kansan kalenteri 2020, Kustaa Vilkunan vuotuinen ajantieto, Wikipedia.
Kuvat: Erikoiset asiantuntijat /edellä mainitut teokset sekä Pixabay.
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Blogin linkkiä saa jakaa.