Unesta ja nukkumisesta

 

Me Naiset -lehdessä (41/2020) on paljon juttua nukahtamisesta ja nukkumisesta, unista, heräilystä ja heräämisestä. Öiseen, tavallisesti aloitushetkestä lopetusajankohtaan, noin kahdenksan tunnin ajanjaksoon kuuluu nukkujasta riippuen erilaisia jaksoja.

Joku ei nuku ollenkaan. Johanna Elomaa kertoo elämänsä unettomasta jaksosta, jolloin hän ei nukkunut joinaan öinä yhtään. Monesti tulee sanottua väsyneenä, huonosti nukutun yön jälkeen, että en nukkunut sekuntiakaan. Todennäköisesti ja varmasti kuitenkin nukuin, mutta erittäin huonosti - vaipumatta syvään uneen ja näkemättä unia, REM-vaiheeseen pääsemättä. Jutun Johanna sai lopulta diagnoosin: öisin ylivirittyvä aivotoiminta ja vuorokausirytmin kierteisyys. Alun unettomat yöt olivat saaneet aikaan pidemmän päälle aivotoiminnassa muutoksen, joka siis piti Johannan nukkumisyrityksistä huolimatta hereillä. Nykyisin hän on sovittanut elämäänsä nukkumattomuutensa ympärille ja tehnyt muutoksia, jotka ovat auttaneet häntä nukkumaan. 

Toisessa artikkelissa kerrottiin nopeasta nukahtamisesta. Se olikin mielenkiintoinen juttu. Olen itsekin tällainen supernukahtaja. Nukahdan kesken oman ajatukseni, muutamassa minuutissa. Jutun mukaan tämä johtuu pitkäaikaisesta väsymyksestä ja kuormituksesta, jonka tunnistan itsessäni. Aina ei ole ollut näin. Unta on joskus saanut haeskella tunninkin verran. Mutta nykyisin ei tarvitse unta houkutella, vaan uni tulee ja sammuttaa lukulampun nopeammin kuin toivoisin. Olen yrittänyt skarpata tämän asian kanssa ja mennä aikaisemmin nukkumaan siinä onnistumatta. Olen jossakin vaiheessa iltaa (mielestäni liian aikaisessa vaiheessa mennäkseni nukkumaan) hyvin väsynyt, mutta kun sinnittelen ajan ohi, piristyn eikä nukkumaan meno houkuttele yhtään.

Kolmannessa artikkelissa puhutaan unistressistä. Siitä, joka estää nukahtamasta ja herättää aamuyön tunteina pohtimaan kulloinkin pinnalla olevaa huolta tai murhetta. Ruksi tuli tähänkin kohtaan. Monena yönä herään neljän viiden maissa ja joku asia jää pyörimään päähän antamatta unen palata. Jutussa myös kysytään milloin viimeksi heräsin virkeänä, ilman kellon pirinää? No, en muista edes. Joka aamu tuntuu väsyttävän, enemmän tai vähemmän.

Neljäs syy huonoon nukkumiseen ei löydy lehden sivuilta, vaan oman sängyn toiselta puoliskolta. Uko on alkanut heräilemään aamulla ennen kukon laulua, noin viiden maissa saamatta enää unen päästä kiinni. Hän nousee ylös, lähtee kahvinkeittoon ja lehden lukuun ja pitää useimmiten tahattomalla mekkaloinnillaan minutkin hereillä.

Neljättä kohtaa lukuun ottamatta kaikkiin muihin voi löytyä apua vuorokausirytmillä, joka pysyisi kaikkineen suunnilleen samanlaisena viikot läpeensä. Tuntia ennen nukkumaan menoa pitäisi syödä tuhti iltapala, jotta jaksaisi nukkua aamuun asti. Nukkumaan pitäisi mennä suunnilleen samaan aikaan joka ilta ja löytää ensin itseään kuunnellen se aika, kun kroppa ja pääkoppa on otollisessa vireessä nukahtamaan.

Lehdessä oli vielä artikkeleita unen näkemisestä ja nähtyjen unien merkityksistä. Ihminen näkee keskimäärin 26 kertaa vuodessa painajaisia. Painajaisen ja unen yleensäkin muistaa parhaiten, jos siihen herää. Voiko nähdyillä unilla olla meille jotakin kerrottavaa? Artikkelissa mainittu psykologi Anna Riihimäen (haastattelu Kodin Kuvalehdessä) mukaan mikään asia unessa ei ole sattumaa, vaan unien tapahtumat liittyvät elettyyn elämäämme. Unet kumpuavat alitajunnastamme. Painajaiset voivat auttaa meitä selvittämään onko elämässämme kaikki asiat mallillaan. Toisaalta taas unien maailmaan perehtynyt kirjailija ja toimittaja Anna Tommola on Me Naisten haastattelussa sanonut, että uni voi myös olla ihan vain unta, ilman mitään viestiä. Tämä oli helpottavaa kuulla. Omat unet ovat joskus sen verran mielenkiintoisia, että niiden piilomerkityksiä ei olekaan ollut ihan helppo löytää  - eikä sitten siis tarvitsekaan.

Tavallisia toistuvia uniaiheita ovat alastomuus, hampaiden menettäminen, seksuaaliset unet, putoaminen, koetilanne, lentäminen ja rahan tai arvoesineiden katoaminen. Meillä Erikoisilla Asiantuntijoilla on aiheeltaan sama toistuva painajaisuni: oman kodin myyminen ja jonkun erikoisen asunnon ostaminen tilalle. Näistä postasimmekin viime vuoden puolella:

Asuntokauppapainajainen

Unelmien erikoiset talokaupat

Uniasiat mietityttävät meitä, lue toinenkin äskettäinen postauksemme asian tiimoilta: Unta palloon!

 

Miten sinä nukut? Mitä vinkkejä sinulla on parempaan nukkumiseen?

 

Kuvat: Pixabay

Lähde: Me Naiset 41/2020

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Unta palloon!

Uni on ihmisen elämän parasta aikaa. Todellista laatuaikaa. Se on yhtä tärkeää kuin syöminen, juominen ja liikkuminen. Rotilla tehdyillä kokeilla saatiin tulokseksi, että rem-unen estäminen neljän viikon ajalta johti eläinten kuolemaan. Luultavasti niiden vastustuskyky romahti ja suolistobakteerit pääsivät elimistössä valloilleen.

Ihmisen aivot kehittyvät ensimmäisen kahden vuoden aikana voimakkaasti juuri nukkuessa. Vauvaa ei saisi herättää kesken unien. Kahden ja puolen vuoden iässä on käännekohta. Sen jälkeen nukkumisen tarkoituksena on vain ylläpitää aivojen toimintakuntoa, ei enää rakentaa niitä. Ylläpidon tarkoitus on korjata pieniä vaurioita ja puhdistaa aivoja päivän aikana kertyneistä kuona-aineista.

Ihmisen unen tarve ei ole muuttunut miksikään sitten luolahenkilöaikojen. Silloin käytiin nukkumaan auringon laskiessa ja herättiin auringon noustessa. Stressin aiheet olivat silloin toisenlaiset. Piti olla varuillaan, ettei tullut peto ja syönyt suihinsa. Taistele tai pakene -reaktioon piti olla valmius. No, jokapäiväinen leipä piti silloinkin hommata jostain ja saattoi se olla vähän työläämmän urakan takana kuin nykyisin. 

Suomessa nukutaan vähemmän kesäaikana, kun valoa on enemmän ja siten melatoniinin eritys on heikompaa. Kesän aikana tapahtuu eniten ja tuhoisimpia liikenneonnettomuuksia johtuen juuri unen vähäisyydestä, vaikka ajokelit ovat huomattavasti paremmat kuin talviaikaan. Unen puutteella on ollut vaikutusta myös Excon Valdez -öljytankkerin karilleajoon maaliskuussa vuonna 1989 Alaskan rannikolla ja avaruussukkula Challengerin tuhoon tammikuussa 1986.

Krooninen unenpuute kerryttää haitallista viskeraalirasvaa sisäelinten ympärille ja sillä on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin, dementiaan, diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, metaboliseen oireyhtymään ja jopa syöpiin. Stressin pahenemisesta ja uupumisesta puhumattakaan. 

Unihygieniasta ja terveellisistä elämäntavoista puhutaan aina uniongelmien yhteydessä, eikä suotta. 

Pimennetty ja hiljainen huone, mukava sänky, puhtaat lakanat, sopiva ravitsemustilanne, sopivasti liikuntaa, ei liian raskasta liikuntaa, ei liikaa kahvia iltapäivällä ja illalla, ei alkoholia, nukkumaan meno ja herääminen aina samaan aikaan, ei liikaa sinistä valoa illalla, huolet kirjattuna paperille jne jne. 

Kaiken tuon kun pystyisikin joka päivä toteuttamaan. Yrityksistä huolimatta se uni ei aina tule jos vaikka herää aamuyöllä klo 4 ja alkaa odottamaan aamua ja vilkuilemaan kelloa. Ja miettimään keskeneräisiä työasioita. 

En itse silti lähtisi valoa sytyttämään ja kirjaa lukemaan. Silloinhan varsinkin aivot virkistyy valon vaikutuksesta ja melatoniinin tuotanto lakkaa. Käyn tarvittaessa vain ”nenän puuteroimassa” pimeässä vessassa, juon lasillisen kylmää vettä ja teen rauhoittavia hengitysharjoituksia. Tarvittaessa otan särkylääkettä kipuihin. Jostain luin, että kannattaa pitää silmiä auki ja yrittää olla nukahtamatta. Siihen kun tylsistyy, niin uni tulee. Tätä en ole vielä kokeillutkaan.

Ohessa linkki Anna-lehden artikkeliin, jonka linkki löytyy toisesta blogista. http://www.arcticsensitivity.fi/

https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/sympatikotoniassa-keho-kay-jatkuvasti-ylikierroksilla-5-keinoa-rauhoittaa-yliaktiivinen-hermosto

Lähde: Tiede-lehti nro 10/2020, Suomen Kuvalehti nro 39. Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvien ja tekstin käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

Mahdolliset kommentit pyydetään kirjoittamaan alla olevaan kenttään, jotta ne ovat kaikkien lukijoiden nähtävillä.