Kantti vs. puntti

Onko mielestäsi yläkanttiin vai alakanttiin arvioitu, että kyllä suomen kieli on maailman paras kieli? Muun muassa sen sanamuotojen, etuliitteiden, kuvailuun taipuvien sanankäänteiden ja sanojen monimerkityksellisyyksien ansioista. Kyllä en vaihtaisi suomen kieltä englantiin enkä venäjään saati kiinaan. Enkä mihinkään. Omalta kantiltani katsottuna.

Suomalaisella on kanttia puhua suomea maailmallakin, vaikka toiselta kantilta katsottuna kantti saattaa pettääkin. Suomen kieli kun ei mene muunkieliselle kuulijalle perille, vaikka sitä koittaisi puhua englanniksi murtaen tai lisäämällä volyymia. Onpa jollain ollut kanttia vääntää englantia suomalaisittain. Kaikkia tapoja olen kuullut yritettävän ja maanmiehen tai -naisen kantilta katsottuna se voi saattaa meidät kansakuntana noloon asemaan. Puhutaan vaan rohkeasti sitä ulkomaan kieltä ja yritetään ääntää - kyllä kantti sen kestää.

Vierailin tässä taannoin sellaisella kantti kertaa kantti kokoisella näkötornilla. Kyllä piti varovaisesti askeltaa, melkein menin kengän kantilla pohjia säästellen. Näkötornin mitoitus oli tehty pinta-alaltaan hieman alakanttiin, mutta kiikarointiaukko oli vastaavasti ihan yläkantissa. Kyllä siinä meinasi lyhyeltä naisihmiseltä mennä kantti, kun piti varpasillaan kurkkia maisemia. 

”Kollaa kestää”, mutta kestääkö kantti. Tutiseeko puntti ja kestääkö puntin kantti. Puntilla käynti kerran viikossa ei taida riittää eikä sen myötä kasva ainakaan kantti. Kanttia kysyy käydä puntilla useammin, mutta siihen voi auttaa kukkakaupasta saatava puntti punaisia tulppaaneja. Kotiväki kiittää ja tulee katsoneeksi puntilla käyntiä vähän eri kantilta.

Näin syyspimeillä on hyvä varata ainakin puntillinen tulitikkuja, on sitten kanttia raapaista vaikka useampikin kynttilä tulille. Raapaisupinta on sitten siinä askin kapeammalla kantilla. On asioita, joita ei tule arvioida alakanttiin ja yksi on hyödykkeiden riittävyys. Puntti paperia ja puntti päälle, niin ei tuuli vie mennessään. Puntin pituudesta ei myöskään kannata tinkiä, pysyy nilkka lämpimänä ja on kanttia lähteä ulos säiden viilentyessäkin.

Vai mitä sanoisi tähän Valtosen Puntti?  Onko kanttia vastata.

Kuva: Pixabay

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Englanti vs. kiina

Melkein siihen asti, kun Aku Ankka saapui Suomeen 1950-luvulla, opiskelivat suomalaiset nuoret oppikoulussa saksaa ja ruotsia. Sotien jälkeen englanti oli jo tullut oppiaineeksi, mutta vasta pikkuhiljaa englannin suosio nousi. Elviksen maailmansuosion alkaessa 1950-luvulla, oli kuitenkin laulun sanojen mukana jo paljon helpompi hyräillä ja varsinkin ymmärtää niiden sydämiä särkevä rakkaudellinen sanoma Suomeenkin saapunutta uutuusjuoma Coca-Colaa litkien. Englanti oli saapunut Suomeen oppiaineena, mutta myös erilaisten tuotemerkkien muodossa.

Tuosta alkaen on englanti ujuttautunut oman kielemme lomaan. Useimmat opiskelevat englantia pitkänä kielenä ja katukuvammekin on muuttunut kielellisesti aina vain englantilaisempaan suuntaan. Tuotemerkkejä lanseerataan englanninkielisinä. Koska näin tehden se antaa alitajuisen kuvan paremmasta tuotteesta. Englannin kieli on tehnyt vallankaappauksen ajatuksissamme ja kulttuurissamme.

Englannista puhutaan usein maailmankielenä. Maailmassa on tällä hetkellä 7,8 miljardia ihmistä, joista noin 1,2 miljardia puhuu englantia. Maailmassa on siis yli 6,5 miljardia ihmistä, jotka eivät puhu englantia. Näistä 1,12 miljardia puhuu mandariinikiinaa. Melkein yhtä moni siis puhuu kiinaa kuin englantia.

Kiinan kielen asema on vahvistumassa. On ennusteita, joissa arvioidaan että kiinan kieli voisi nousta valta-asemaa pitävän englannin rinnalle tai sen yli. Olisiko siis viisautta vaihtaa ruotsin opiskelu kiinan opiskeluun.

Voisiko kiinan kieli koskaan taipua siihen, mitä englanti on tehnyt rantautuessaan osaksi puhekieltämme, mainontaa, kulttuuria. Ainakin siihen on hyvin pitkä matka, jos se edes koskaan tulisi onnistumaan. 

On vaikea kuvitella tapailevansa kiinan kielisen laulun sanoja korvakuulolta tai nähdä katukuvassa kiinankielisiä mainontaan liittyviä tuotemerkkejä tai iskulauseita.

Kiinan hallintotavan pitäisi luultavasti muuttua demokraattisempaan suuntaan, jotta se mahdollistaisi brändien ja mielikuvamarkkinoiden syntymisen. Kulttuurin syntyminen tuotteen ympärille vaatii luovaa ajattelutapaa, johon Kiinassa ei ole välttämättä mahdollisuuksia. Kiinalaisten huipputuotteiden ja -osaamisen brändääminen Applen, Adidaksen, Coca-Colan, Teslan, Niken kaltaisten mielikuvia tuottavien merkkien tasolle vaatisi jotain sellaista Kiinassa, jota ei ole siellä olemassa.

Kiinan kielen leviämistä maailmankieleksi englannin tapaan joudumme siis odottamaan, vaikka kiinaa puhuvia onkin yhtä paljon kuin englantia jorisevia. Ja omalta osaltani sanon, että jääköön odotukseksi. "Ei varmasti tule kiinasta pääkieli" toteaa HS:n artikkelissa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi. Kiitos, Janne!

Sen sijaan pitäisi vahvistaa suomen kielen asemaa. Vaikka maailma muuttuu, oma kieli on se, jolla voi selvimmin käsitellä ja ilmaista tunteitaan. Se yhdistää kansakuntaa ja luo parhaan alustan kulttuurille, tarinoille, muistille ja muistoille.

Lähde: HS Viikko 38/2020, julk.18.09.2020, artikkeli "Englannin kielen valta kontrolloi ajattelua", kirj. Sonja Parkkinen ja Elsa Osipova

Kuva: Pixabay

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.