Työnjako on sellainen, että Isäntä poimii ja minä keitän marjat mehuksi Mehu-Maijalla. Tai se taitaakin olla tarkemmin ottaen Mehu-Liisa. Poimimisen hän hoiti yhden työpäivän päätteeksi muutamassa tunnissa. Minulla meni seuraavana päivänä koko päivä niitä keitellessä.
Kolme vuotta sitten oltiin ongelmissa, kun kyseinen marjakeitin ei sitten ollutkaan yhteensopiva uuden induktiolieden kanssa. Sain selville, että on olemassa lieden ja kattilan väliin laitettavia adaptereita, joilla keittäminen onnistuu. No niitähän ei sitten ollut missään kodinkoneliikkeessä eikä nettikaupoissa. Muutama muukin oli nähtävästi joutunut kohtaamaan saman pulman. Kattilan sopivuuden induktiolieden kanssa voi testata vaikka jääkaappimagneetilla. Jos magneetti tarttuu kattilan pohjaan, kattila toimii induktioliedellä.
Yleensä meidän huushollissa parhaat ideat syntyvät minun päässäni (vaikka niitä ei aina kelpuuteta), mutta tällä kertaa Isäntä löysi loistavan ja yksinkertaisen ratkaisun kattilan ja lieden yhteensopimattomuuspulmaan.
Hän osti erillisen keittolevyn, jolla pystyy marjat keittelemään varsin hyvin.
Vajaasta neljästä ämpärillisestä irtosi mehua noin 14 litraa ja ne pakastettiin muovisiin ”littanoihin” pakastuspulloihin.
Ennen pullottamista piti alkaa tyypilliseen tapaan ”säätämään” liikaa. Toisessa ämpärissä oli enemmän mustaherukkapitoista mehua ja toisessa punaherukkapitoista. Pidin ajatuksesta, että kaikki mehu olisi suunnilleen samanlaista ja aloin sekoittamaan niitä kaatamalla mehua ämpäristä toiseen.
No eikös siinä sitten vähän ote lipsahtanut ja hetken päästä oli mehua pitkin poikin keittiössä ja eteisessä lattialla, oven pielissä sekä eteisen tapetoidussa seinässä. Mehun menetys oli vähäinen, mutta jälki sitäkin karmeampaa. Välitön puhdistus tietysti vähän auttoi, mutta jäljethän siihen seinään jäi. Tietystä kulmasta ja sopivassa valossa niitä ei huomaa, mutta jossain toisessa taas huomaa hyvinkin. Seuraava projekti taitaakin sitten liittyä näiden ns. elämisen jälkien peittämiseen tapetoimalla tai maalaamalla.
Tapetin päällekin voi netistä saatujen tietojen mukaan maalata, jos tapetti on hyvin seinässä kiinni. Tuossa seinän kaistaleessa on vähän muutenkin peitettäviä paikkoja ilmalämpöpumpun sisäyksikön vaiheilla, kun se on joskus tiputtanut vettä sisälle. Tähän tarkoitukseen on olemassa omia erikoismaalejakin. Onneksi toinen vävyistä on ”alan mies”, jolta voi kysyä neuvoja.
Mehujen kanssa on tullut sotkettua aikaisemminkin, mutta taas tuli mieleen, että valmista mehua ei kannata liikutella yhtään enempää kuin on välttämätöntä ja sekin mahdollisimman lähellä tiskiallasta ja pienillä astioilla.
