Lapsena ajattelin, että kun kasvan aikuiseksi, en pelkää mitään enkä ketään. Mitä vielä. Aika on näyttänyt, että pelon kohteet ovat vain muuttuneet. Sängynalusmöröistä on tullut mielenmörköjä, jotka saavat voimansa pimeässä samalla lailla kuin lapsuuden pelon kohteetkin. Yöllä kaikki tuntuu kamalammalta kuin päivänvalossa ja ihmisten keskellä. Yöllä yksin valvoessa pelot muuttuvat helposti kauhunsekaisiksi.
Aikuisen pelot ovat konkreettisia ja todellisia. Lapsena mörön karkoitukseen riitti, kun sai yöllä kipaista äidin viereen nukkumaan. Pelko kertoo huolesta, tapahtuneista asioista tai itseä tai läheisiä uhkaavista. Pelot saavat voimansa epätietoisuudesta tai asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Pelko voi ottaa ihmisestä ylivallan.
Tietämättömyys lisää pelkoa. Pelon suuruutta ja voimaa voi yrittää taltuttaa hankkimalla tietoa asiasta, joka pelottaa. Nymma kysyi minulta tänään, pelottaako korona minua? Ei minua korona pelota, tauti itsessään. Mutta se, mitä se voi saada aikaan ihmisille, lapsille ja omille läheisilleni. Se kyllä vähän pelottaa.
Lapsena on oikeus saada turvaa ja huolenpitoa. Lapsella on alkuun vähän velvollisuuksia, mutta kun tulee ikää, vastuita ja velvollisuuksia asetetaan lisää pienille harteille. Se on tärkeää, koska aikuisena elämä on täynnä vastuuta ja velvollisuuksia. Vasta näiden jälkeen tulee oikeuksia. Kun hoitaa ensin vaateet, voi vaatia oikeuksia itselleen. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, mutta tänä päivänä kuulostaa välillä siltä, että ihmiset ovat unohtaneet vanhat hyveet, esimerkiksi yhteen hiileen puhaltamisen, vaatiessaan itselleen kaikki-mulle-heti -tyyliin oikeuksiaan. Sitten ei kuitenkaan siedetä toisten oikeuksia esimerkiksi sanan- tai mielipiteenvapauteen, vaan ollaan itse aina oikeassa ja vaaditaan muilta siihen hyväksyntää.
Tänä aikana, kun kaikkia koskettava pandemia jyllää meillä ja maailmalla, tulee muistaa, että meillä kaikilla on silti samat oikeudet ja velvollisuudet toisiimme ja itseemme nähden. On etuoikeus kuulua joukkoon, joka huolehtii velvollisuuksistaan ja kantaa vastuunsa. Aikuisten tehtävä on opastaa lapsia ymmärtämään tämä velvollisuuksien ja oikeuksien viidakko.
Pelon siementä ei pidä kylvää vaikeinakaan aikoina, vaan yrittää rakentaa luottamusta siihen, että ihminen hoitaa tämänkin asian kuntoon. Möröt katoavat, kun uskaltaa luottaa ihmisiin, jotka tekevät parhaansa pelon kohteena olevien asioiden tiimoilta.
Minun sänkyni alla on pieniä mörköjä silloin tällöin muistuttamassa siitä, että mikään elämässä ei itsestään selvää ja ihmisten, siis minunkin, tulee kantaa korteni yhteiseen kekoon. Aikuisena voi yrittää käsitellä pelkoja järjen kanssa ja tehdä voitavansa pelon valjastamiseksi siedettävään muotoon. Pelko on ihmisen luonnollinen tunne ja on kautta aikojen edistänyt ihmisen eloonjäämistä. Pelätessään ihminen välttää riskejä, pakenee paikalta vaaran uhatessa ja oppii suojautumaan. Pelko pitää ihmisen tarkkana ja virkeänä - vai oletko joskus onnistunut nukahtamaan peloissasi? Yltiöpäinen rohkeus ja pelottomuus, joka uhmaa omia suojaavia pelkoja saattaa johtaa onnettomuuksiin.
Jokaisen ihmisen tulisi saada elää ilman suuria, elämää haittaavia pelkoja. Mutta pelotonta elämää ei ole, ei edes aikuisena.
Kuva: Erikoiset Asiantuntijat
Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
