Tarinoita lintumaailmasta: Haukka-aura

Kaksi hiirihaukkaa on pitänyt useana päivänä naukunaansa mökkituvan yllä kaarrellen. Ruvettiin sitten Ukon kanssa pohtimaan, onko hiirihaukka muuttolintu.

"Enpä tiedä", Uko tuumasi, "en ainakaan koskaan ole nähnyt haukka-auraa."

Ajatus oli niin hauska, että meitä alkoi naurattaa. Mistäpä sitä tietää. Josko ovat vaikka yömuuttajia ja haukka-aurat ovat jääneet tästä syystä näkemättä. Muuttavatko ne edes?

Kuuklettamallahan sitä taas viisastuttiin. Suurin osa hiirihaukoista muuttaa ja nämä näkemämme läntiset, tummat hiirihaukat lentävät talveksi Etelä-Eurooppaan. Ja muuttopuuhat alkavat elokuun puolessa välissä. Nämä kaksi haukkaa saattoivat olla siis muuttopuuhissa. Jättivät kenties hyvästejä kesänviettopaikalleen yläilmoista käsin tai kutsuivat koolle haukkakavereita auramuodostelmaan. Mistään ei tosin löytynyt tietoa siitä, lentävätkö haukat muodostelmassa etelän lämpöön vai tekevätkö matkaa pariskunnittain tai vaikka saman poikueen aikuistuneet linnut yhdessä.

Jotenkin nämä lintujen muuttopuuhat ovat hyvin koskettavia. Mistä ne tietävät milloin on aika lähteä ja minne päin pitää mennä. Tuntevatko ne lähtemisen riemua vai surua. Onko Suomi niiden mielestä kotimaa vai se toinen paikka jonne lähtevät. Miten ihmeessä tällainen muuttoliikenne on alunperin syntynyt. Miksi ne tulevat juuri Suomeen lisääntymään. Luin myös surukseni siitä, kuinka hiirihaukka alkaa olla vaarantunut laji Suomessa metsähakkuiden vuoksi. Saattaa siis käydä niin, että haukkojen muuttoreitti ja pesimispaikka tulevina vuosina muuttuvat, niinkuin eläinmaailmassa moni muukin asia ihmisen takia.

Oheisesta linkistä voit kuunnella hiirihaukan ääntä:

Hiirihaukka

Lue toinenkin juttumme hiirihaukan kohtaamisesta.


Kuva: Pixabay

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty

Tarinoita lintumaailmasta: Hiirihaukka

Hiirihaukka ( Buteo buteo)

On aurinkoinen keskikesän sunnuntaipäivä. Keskipäivän aurinko on korkealla, taivas on sininen ja vain pieniä pilvenhattaroita leijailee korkeuksissa.

Istun terassin reunalla perhosia ja sudenkorentoja bongaillen. Kaikki kauneimmat päiväperhoset ovat liikkeellä sankoin joukoin. Ne liihottelevat, leijailevat, kisailevat ja kiitävät kukasta kukkaan. Ja koska istun aivan paikallani keltaisessa kesämekossani, muutama perhosystävä erehtyy pitämään minuakin kukkasena.

Yhtäkkiä suoraan eteeni lentää talon takaa tumma hahmo. Tuhat kertaa suurempi kuin suruvaippa ja paljon suurempi kuin palokärki, joka on vieraillut pihallamme useana päivänä. Tumma, suuri lintu, joka lentää niin äänettömästi ja niin matalalla ja on tulossa minua päin. Katsomme toisiamme hetken silmästä silmään. Kunnes se tajuaa minut ja kääntyy äkkiä ja nousee ylemmäs. Näen sen keltaisen nokan ja koivet ja siipien alapuolen vaaleat  laikut.

Lähden haukan perässä maantietä pitkin, kun se nousee aina vain ylemmäs ympyräkuviota lentäen ja kadoten hetkeksi pilven sisään. Hetken kuluttua se alkaa liidellen laskeutua kuin ilmavirroista nautiskellen ja kuin toiveeni aavistaen laskeutuu kaukaisen kelon yläoksalle. Hetken istahtaa ja lähtee taas eteenpäin.

Onpa se tumma, tuumin ja kuuklaan hiirihaukan. Ja löydän tiedon, että Suomessa esiintyy hiirihaukasta kahta alalajia ja olen nyt päässyt näkemään tumman, läntisen hiirihaukan. Luultavasti naaraan, koska se on niin kookas. Saa nähdä, onko sen elinpiiri mökkimme ympäristössä, jolloin tulemme luultavasti kohtaamaan uudestaan. Jos se on vain läpikulkumatkalla, olen onnekas, kun osuin sen kulkureitille.

Lue myös toisesta jännittävästä kohtaamisesta.


Kuva: Pixabay

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

Siivekkäistä naapureista

Oletko koskaan seurannut ja laskenut kuinka monta eri lintulajia liikkuu pihapiirissäsi ja lähimaastossa? Asian havainnointi on toki hankalaa, jos on vaikka samantasoinen ornitologi kuin isävainajani. Hänen mielestään jokseenkin kaikki varista pienemmät linnut olivat varpusia.

Erikoiset Asiantuntijat alkoivat asiaa pohtimaan tarkemmin. Aiemmin on tullut ajateltua, että eihän siellä pihalla muita lintuja juuri näy kuin talitintit ja varikset.

Kun miettii ja muistelee kaikkia näkemiään lintulajeja koko tämän vuoden ajalta, kertyykin niitä loppujen lopuksi aikamoinen määrä. Asutaan kuitenkin muutaman kilometrin päässä suurehkon kaupungin keskustasta. Lukuun on laskettu pihamaalla nähdyt linnut sekä ne, joiden laulu on kuultu pihamaalla ollessa. Yli lentäviä muuttolintuja ei lasketa eikä pihalammen muovijoutsenta. 

Lintulajeja on kertynyt tähän astisen laskelman mukaan 31. Kaksi siivekästä livertäjää ovat vielä jääneet tuntemattomiksi. Vahva epäilys on kuitenkin siitä, että toinen on jonkin sortin kerttunen (pensas-?) ja toinen on kuhankeittäjä. "Viralliseksi" kokonaismääräksi sovitaan 31.

Tässä kaikki ”varmat” tapaukset:

Talitiainen

Kuusitiainen

Sinitiainen

Kirjosieppo

Västäräkki

Punarinta

Leppälintu

Peippo

Viherpeippo

Tiltaltti

Kivitasku

Räkättirastas

Mustarastas

Närhi

Jouhisorsa

Käpytikka

Palokärki

Korppi

Harakka

Varis

Naakka

Sepelkyyhky

Hiirihaukka

Kiuru

Punatulkku

Varpunen

Haarapääsky

Naurulokki

Käki

Tilhi

Keltasirkku

Kuvat: Pixabay

Näistä pihapiirissä olivat tänä kesänä pesimispuuhissa ainakin sinitiainen, kirjosieppo ja västäräkki. Kaksi ensin mainittua tekivät pesän ”näppäriin pikku yksiöihin”, jotka Isäntä on ripustanut tontin kahteen isoimpaan koivuun. Västäräkillä oli pesä ilmeisesti pihalla olevan lammen reunalla olevassa kivikossa. Kovasti se tuli ainakin näkyville hätäilemään aina, kun Haukkuli oli liikkeellä. Haukkuli taas ei piitannut västäräkistä mitään. Ei tainnut huomata koko tirppaa.

Mustarastas on sympaattinen ja yhtä aikaa utelias mutta arka. Se on kaikista ahkerin laulaja. Se aloittaa ensimmäisenä ja lopettaa viimeisenä. Tänäkin vuonna ekat sävelet kuultiin jo helmikuun lopulla. Mahtaa pyöräyttää parikin poikuetta kevään ja kesän mittaan. Sorsapariskunta käy säännöllisesti keväisin levähtämässä pihalammella päivänä tai parina. Sepelkyyhkyt ovat lisääntyneet näillä seuduilla. Jokunen vuosi sitten niitä ei vielä näkynyt. Käpytikka, palokärki, haukka ja korppi ovat kaikki aika vaikuttavia näkyjä. Tulee vähän sellainen olo, että seuraavaksi tulee varmaan korppikotka maisemiin. Tällä meidän käpytikalla on varmaan joku geenivirhe, kun se on koputellut katulampun kupua muutamana iltana. Ei tainnut toukkia löytyä kuitenkaan. 

Katso myös:

BirdLife Suomi ry on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. BirdLife Suomi on osa BirdLife International -järjestöä, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto www.birdlife.fi