Näytetään tekstit, joissa on tunniste Delia Owens. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Delia Owens. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. helmikuuta 2022

Suon villi laulu osa2


Minäkin yritin lukea tätä kirjaa heti uutena, mutta en silloin saanut sitä käyntiin. Sitten kun olin lukenut siitä paljon arvosteluja ja Nytten kirjoittaman postauksen täältä, varasin sen uudelleen kirjastosta ja sitäpä saikin jonottaa aika pitkään. En lähde tässä juonta enempää selvittämään, monihan on sen jo lukenutkin. 

Lieneekö tarinalla minkäänlaista todellisuuspohjaa vai ei, mutta hieno tarina se on joka tapauksessa. Mielenkiintoinen yhdistelmä murhamysteeriä ja rakkaustarinaa. Hahmoja ja potentiaalisia murhaajia kirjassa oli niin vähän, että lopputulos ei yllättänyt. Onnettomuus tai itsemurha olisivat olleet myös varteenotettavat vaihtoehdot. Ja lopulta koko murha oli tässä vain yksi osa koko tarinaa, ei ihan keskiössä. 

Tarinaa vietiin eteenpäin kahdessa aikatasossa, jotka lähenivät ajallisesti toisiaan ja yhdistyivät lopussa. Kirjan lukemisesta jäi sellainen ”hyvä olo”, vaikka siinä olikin murhamysteeri, mutta kuten sanottua, se oli tavallaan sivuosassa. Ja tavallaan ei kuitenkaan ollut.

Kirja on romaani, rakkaustarina, murhamysteeri, huikea luontokuvaus, kasvutarina, kertomus pyyteettömästä ystävyydestä, häikäilemättömästä hyväksikäytöstä, perheväkivallasta, epäoikeudenmukaisuudesta, ennakkoluuloisuudesta, ulkopuolisuudesta, ulkopuolelle jättämisestä ja jäämisestä, laumasieluisuudesta, leimaamisesta, rasismista, sukupuolten epätasa-arvosta, yksinäisyydestä, luonnonvoimien armottomuudesta, ihmisen julmuudesta, oikeudenkäynnistä, vankilaolojen epäinhimillisistä sekä inhimillisistä piirteistä, ylpeydestä, itsensä ylentämisestä, köyhyydestä, alkoholismista, äidinrakkaudesta, irtiotosta, pakenemisesta, taiteellisuudesta, keräilystä, koskemattoman luonnon monimuotoisuudesta ja julmuudesta.  

”Oikea mies itkee häpeilemättä, aistii runouden ja oopperan sydämellään ja tekee kaikkensa naista puolustaakseen. ” 

Sama pätee tietysti naiseen.

”Rakkauden eteen saattaa olla valmis vaikka rämpimään mudassa.”

Kuva: Adlibris

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Suon villi laulu

Delia Owens: Suon villi laulu

 

Delia Owens on ottanut romaanissaan sen henkilöt haltuunsa, valinnut oikeat sanat ja luonut näiden avulla sellaisen tarinan, joka lumoaa minut kertaheitolla. Kansien välistä löytyy maailma, joka vetää puoleensa ilta toisensa perään. Herättää eloon rämemaisemat ja sitä ympäröivän luonnon eläimineen. Näyttää minulle, lukijalleen elämän julman puolen ja sinkauttaa kaiken keskelle ihmeellisen, elossa pitävän ja eteenpäin vievän voiman. 

Taianomainen tarina, joka on taitavasti rakennettu kahteen aikatasoon. Nykyhetkeen ja nykyhetkeä kohti kulkevaan aikaan. Kirjaa lukiessani haluaisin hetken pysähtyvän ja silti juoksevan eteenpäin. "Mitä seuraavaksi tapahtuu?" sykkii mielessäni. 

Kirjan päähenkilö Kya selviytyy hänen eteensä asettuvista vastoinkäymisistä yksi toisensa perään. Hän oppii luottamaan itseensä, mutta luottamus muihin ihmisiin karisee usean pettymyksen jälkeen. Ympäröivästä luonnosta tulee koti ja ystävä. Kya on kuin luonto itse, osa sitä. Luonnossa vallitsevat luonnon lait ja lopulta asiat menevät niin kuin niiden pitääkin, oikein.

Kirjan muhkeat luontokuvaukset avaavat kuin ikkunan marskimaahan. Kirja on tulvillaan aistinautintoja, hienolla taajuudella värähteleviä tunnelman kuvauksia. Tunnen, kuinka valpastun kuulemaan ja sieraimeni värähtävät aistimaan tuoksuja. Silmät sirrillään tähyilen lintuparvia yhdessä Kyan kanssa. 

Kirja puhuu viisaita sanoja myös yhteisön ulkopuolelle jättämisestä ja jäämisestä. Kumpi tulee silloin ensin, ulkopuolisuus vai oudon leima. Miksi yksin viihtyvä ihminen tuomitaan miltei automaattisesti joukkoon kuulumattomaksi. Kuin olisi jotenkin sopimatonta olla erilainen. Ja niinhän se on. On oltava niinkuin muutkin tai tulee syrjityksi, loukatuksi, jää yksin.



Miksi ihminen, kaikessa viisaudessaan, on niin irtaantunut ystävästään luonnosta? Lähtisin milloin tahansa kirjan maisemiin, mielellään Rämelikan matkassa.


Tämä kirja on parhaita lukemiani romaaneja.
Suosittelen lämpimästi lukemaan! 


Kuva: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.