Näytetään tekstit, joissa on tunniste brittikirjailija. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste brittikirjailija. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. toukokuuta 2021

Pahan oma

 

Peter James: Pahan oma
Julkaistu aiemmin suomeksi v. 1989 nimellä Kylmä kosketus

Peter James on brittikirjailija, joka tunnetaan parhaiten rikoskirjoistaan, joissa ylikomisario Roy Grace ratkoo sattuneita ja tapahtuneita. Peter James on kirjoittanut myös kauhua. Luin häneltä v. 2015 ilmestyneen Kirotun talon jo aiemmin ja nyt kuuntelin BookBeatin valikoimista tämän Pahan Oman.

Pahan oma -romaani edustaa perinteistä, osin ennalta-arvattavia käänteitä sisältävää kauhutarinaa. Elokuvana tämä tarina sisältäisi salamyhkäisiä katseita ja kuvakulmia, hämäriä huoneita ja sateisia iltahämäriä, hiljaisia hetkiä, jotka yhtäkkinen räsähdys keskeyttäisi. Päähenkilöinä on kolmihenkinen ex-perhe. Vanhemmat ovat eronneet ja poika Fabian kuolee auto-onnettomuudessa. Fabian-nimessä on muuten jokin pahaenteisen pirullinen enteellisyys, vähän niinkuin Ennustus (The Omen) -elokuvan kauhealla pikkupojalla Damienilla. Jos kauhutarinan jonkun henkilön nimi on Fabian tai Damien, voi jo alkuun päätellä kuka on riivaaja.

Takaisin tarinaan. Fabian, joka kohtaa äkkikuoleman onnettomuudessa ilmaantuu kuolinhetkellään äidilleen ja isälleen. Jonka jälkeen alkaa tapahtua yhtä ja toista. Fabian ilmaantuu valituille eläville erilaisin keinoin, turvautuupa äiti spiritistiseen istuntoon ja manaajaankin. Tarinan edetessä Fabianin ja muidenkin lähipiiriläisten menneisyydestä nousee esiin salaisuuksia ja syitä Fabianin näyttäytymisille. Jysäyttelyt ja yllätyskäänteet ennen loppuratkaisua kuuluvat asiaan tässäkin tarinassa. 
Ihan kelpo kauhutarina tämä on!

Paljon on päiviä kulunut siitä, kun tämä tarina on kirjoitettu. Kuolleiden henkien esiintymiset, manaamiset ja riivattujen raivoamiset ovat tarinoiden aiheita, jotka ovat ja pysyvät. Kertoohan ja Raamattukin aiheesta. Kuinka itse Perkele koetteli Jeesusta erämaassa ja että Juudaskin kavaltaessaan Jeesuksen olisi rahanahneuksissaan avannut sydämensä pahuuden astua sisään.

Mikä näissä tarinoissa kiehtoo. Ehkä lopulta on kyse ihmisessä itsessään olevasta hyvän ja pahan loputtomasta taistelusta. Eihän kukaan meistä ole täysin hyvä, jos ei täysin pahakaan. Ihmisessä oleva pahuus ja sen syöverit kaiketi kiinnostavat pääosin hyvänä esiintyvää ihmistä.

Peter James on kirjoittanut enimmäkseen dekkareita, joista en ole vielä lukenut ainuttakaan. Ehkäpä pian luenkin!


Kuva: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.



sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Löysin sinut


Suositun brittiläisen viihdekirjailija Lisa Jewellin järjestyksessään toinen ja samalla uusin psykologinen jännäri Löysin sinut. 

Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka luin kyseiseltä kirjailijalta ja heti laitoin lukulistalle hänen esikoisjännärinsä Sitten hän oli poissa.

Jewelliä on aika vähän käännetty suomeksi, vaikka hän on julkaissut tätä ennen jo parikymmentä viihderomaania. En pidä käännöskirjallisuudesta enkä mistään lailahietamiehistä, joten tämä(kin) kirjailija on sen vuoksi jäänyt huomaamatta. Tämä kirja oli koukuttava. Teksti on sujuvaa ja juoni etenee. Kirjassa ei ole liikaa hahmoja eikä hankalia nimiä muistettavaksi.

Kertomus on huikea, osin liikutaan parinkymmenen vuoden takaisissa ajoissa, ja kirjassa viedään tarinaa eteenpäin kolmelta eri kantilta. Ruumiita tuli kaksi, joista toinen oli tarinan kannalta olennainen. Tarina alkaa siitä, kun meren rannalla asuva kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti löytää sateesta rannalta istumasta muistinsa menettäneen miehen. Vastoin perheensä tahtoa hän vie miehen kotiinsa ja huolehtii tästä, kunnes miehen muisti alkaa pikkuhiljaa palailla.

Toisaalla parikymppinen ukrainalaissyntyinen nainen on kadottanut oudolla tavalla vastavihityn aviomiehensä. Miten nämä miehet kytkeytyvät toisiinsa vai onko kyseessä yksi ja sama mies? Ikä ainakin täsmäisi. Parikymmentä vuotta aikaisemmin on tapahtunut asioita, jotka ovat kaiken takana.
Psykopaatti on aiheuttanut kahden ihmisen kuoleman, mikä on pilannut useamman ihmisen elämän.

Kirja ei ole synkkä eikä pelottava eikä siinä mässäillä väkivallalla. Arvaatte varmaan, mihin yh-äiti päätyi löytömiehen kanssa. Se oli perin inhimillistä ja hiukan romanttistakin, eikä silläkään asialla liikaa mässäilty. Tässä kirjassa on sivuja 437, joten ei sitä ihan yhdessä illassa lue, mutta ehkäpä viikonlopussa.

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat / kirjan kansi
Ei kaupallista yhteistyötä.