Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiuru. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiuru. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. syyskuuta 2021

Mökkitiellä osa VII



Kuljimme taas tutulla mökkitiellä aamulla anivarhain. Muutama kuukausi sitten olisi ilma ollut täynnä solinaa, pulinaa, piipitystä, liverrystä, vihellystä, puhallusta ja muuta linnunkielistä pälpätystä. Nyt kuului vain muutamia linnunääniä. Surumielinen tiltaltti ja äkäiseltä kuulostava tiainen äännähtivät kuin ohimennen.

Jatkoimme matkaa vaitonaisina. Silloin niitä ajatuksia aina putkahtelee mieleen. Ja samaan aikaan närhi krähähti lentäessään ylitsemme.

"Närhi on kyllä syyslintu", sanoin kuin tietäen asian varmaksi, vaikka kyseessä on mielikuvajuttu.

"Jahas!" Uko tokaisi eikä edes yrittänyt vaikuttaa kiinnostuneelta.

"Varis taas on kevättalven lintu", mietiskelin ääneen ja jatkoin: "Jos kuukausilla olisi omat lintunsa, niin maaliskuu saisi variksen.

"No, pääsky olisi sitten heinäkuun lintu", Uko osallistuikin keskusteluun omalla ehdotuksellaan, joka oli minun mielestäni väärä. Minun mielessäni pääsky on loppukevään eli toukokuun lintu. 

"Mietipäs nyt uudestaan ja maalaile mieleesi heinäkuinen hellepäivä ja niityn yllä lentelevä haarapääsky", Uko uneksi keskikesän ihanista päivistä.

Pakko oli myöntää, että hyvin perusteltu. Minun mielikuvani pääskyistä toukokuun lintuna liittyy niiden paluuseen ja ensimmäisiin taivaalta kuuluviin tirskahduksiin.

"Niin, eikä pääsky voi olla toukokuun lintu, kun toukokuu kuuluu kiurulle!" Uko valisti. Ja taas meni väärin minun lintubingossani - kiuru on tietysti huhtikuun lintu. 

Vaan siitä oltiin yhtä mieltä, että punatulkku on joulukuun lintu, lehtopöllö tammikuun, tiaiset helmikuun. Sitten tuli taas kinaa siitä, onko syyskuun lintu närhi vai kurki. Loka- ja marraskuulle ei ensin löytynyt mitään lintua, mutta sitten Uko töräytti: "Ilolintua ne kuukaudet kaipaisivat kyllä!" 

"Totta se on - kävisikö siihen sitten papukaija ja riikinkukko?" kysyin.

"Ei, vaan pulu", Uko jatkoi. Pulu, tuo autuaan onnelliselta ja tyytyväiseltä vaikuttava pullero, jota ei voi katsoa hymyilemättä. Samaa mieltä! 😊




Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat, Pixabay

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Siivekkäistä naapureista



Oletko koskaan seurannut ja laskenut kuinka monta eri lintulajia liikkuu pihapiirissäsi ja lähimaastossa? Asian havainnointi on toki hankalaa, jos on vaikka samantasoinen ornitologi kuin isävainajani. Hänen mielestään jokseenkin kaikki varista pienemmät linnut olivat varpusia.

Erikoiset Asiantuntijat alkoivat asiaa pohtimaan tarkemmin. Aiemmin on tullut ajateltua, että eihän siellä pihalla muita lintuja juuri näy kuin talitintit ja varikset.

Kun miettii ja muistelee kaikkia näkemiään lintulajeja koko tämän vuoden ajalta, kertyykin niitä loppujen lopuksi aikamoinen määrä. Asutaan kuitenkin muutaman kilometrin päässä suurehkon kaupungin keskustasta. Lukuun on laskettu pihamaalla nähdyt linnut sekä ne, joiden laulu on kuultu pihamaalla ollessa. Yli lentäviä muuttolintuja ei lasketa eikä pihalammen muovijoutsenta. 

Lintulajeja on kertynyt tähän astisen laskelman mukaan 31. Kaksi siivekästä livertäjää ovat vielä jääneet tuntemattomiksi. Vahva epäilys on kuitenkin siitä, että toinen on jonkin sortin kerttunen (pensas-?) ja toinen on kuhankeittäjä. "Viralliseksi" kokonaismääräksi sovitaan 31.



Tässä kaikki ”varmat” tapaukset:


Talitiainen
Kuusitiainen
Sinitiainen
Kirjosieppo
Västäräkki
Punarinta
Leppälintu
Peippo
Viherpeippo
Tiltaltti
Kivitasku
Räkättirastas
Mustarastas
Närhi
Jouhisorsa
Käpytikka
Palokärki
Korppi
Harakka
Varis
Naakka
Sepelkyyhky
Hiirihaukka
Kiuru
Punatulkku
Varpunen
Haarapääsky
Naurulokki
Käki
Tilhi
Keltasirkku

Kuvat: Pixabay

Näistä pihapiirissä olivat tänä kesänä pesimispuuhissa ainakin sinitiainen, kirjosieppo ja västäräkki. Kaksi ensin mainittua tekivät pesän ”näppäriin pikku yksiöihin”, jotka Isäntä on ripustanut tontin kahteen isoimpaan koivuun. Västäräkillä oli pesä ilmeisesti pihalla olevan lammen reunalla olevassa kivikossa. Kovasti se tuli ainakin näkyville hätäilemään aina, kun Haukkuli oli liikkeellä. Haukkuli taas ei piitannut västäräkistä mitään. Ei tainnut huomata koko tirppaa.

Mustarastas on sympaattinen ja yhtä aikaa utelias mutta arka. Se on kaikista ahkerin laulaja. Se aloittaa ensimmäisenä ja lopettaa viimeisenä. Tänäkin vuonna ekat sävelet kuultiin jo helmikuun lopulla. Mahtaa pyöräyttää parikin poikuetta kevään ja kesän mittaan. Sorsapariskunta käy säännöllisesti keväisin levähtämässä pihalammella päivänä tai parina. Sepelkyyhkyt ovat lisääntyneet näillä seuduilla. Jokunen vuosi sitten niitä ei vielä näkynyt. Käpytikka, palokärki, haukka ja korppi ovat kaikki aika vaikuttavia näkyjä. Tulee vähän sellainen olo, että seuraavaksi tulee varmaan korppikotka maisemiin. Tällä meidän käpytikalla on varmaan joku geenivirhe, kun se on koputellut katulampun kupua muutamana iltana. Ei tainnut toukkia löytyä kuitenkaan. 

Katso myös:
BirdLife Suomi ry on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. BirdLife Suomi on osa BirdLife International -järjestöä, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto www.birdlife.fi