Kolmeen vuoteen en ole käynyt tarkistuttamassa purukalustoani, koska uusia reikiä ei ole ollut vuosikymmeniin. Jostain syystä hammaslääkäriin meno ei ole ihan ykkösvaihtoehtona, kun vapaa-ajan toimintaansa suunnittelee. Mistähän sekin johtuu, että nuoremmalla iällä hampaat reikiintyivät enemmän, vaikka niitä silloinkin pestiin kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja koulussa purskuteltiin suussa pahanmakuista fluoriliuosta kerran viikossa? Tässä vasta vanhemmalla iällä on tullut varmasti syötyä karkkiakin enemmän kuin lapsena. Jo ihan siitä syystä, että sitä on niin paljon enemmän tarjolla nyt kuin joskus sata vuotta sitten ”lasna ollessa”.
Nyt hampaat tarkastettiin ja saldoksi tuli tarve uusia kaksi vanhaa poskihampaiden amalgaamipaikkaa, jotka olivat alkaneet vanhuuttaan irvistelemään ja niiden alle oli röntgenkuvien mukaan päässyt pöpö. Ainakin toinen paikoista on kulkenut mukanani elämän iloissa ja suruissa jo noin 45-50 vuotta ja kohdannut kaikki ne herkut, näkkileivät, porkkanat ja muut purtavat, joita se on päässyt pilkkomaan sulavampaan muotoon.
Lapsuuden ja nuoruuden hammashoitokokemukset olivat melko painajaismaisia. Käsittely oli kovakouraista. Paikkaamisen ja poraamisen vuoksi ei hampaita puudutettu. Varmaankin kustannusten vuoksi. Jouduin käymään myös oikomishoidossa noin kymmenvuotiaana, koska olin saanut niin kapeat leukaluut, ettei kaikki hampaat mahtuneet riviin, vaan sekä ylhäältä että alhaalta piti poistaa kaksi pysyvää hammasta. Onneksi hampaanpoistoa varten kuitenkin sain puudutuspiikin. Hammasrautoja en tarvinnut.
Ei ole montaakaan vuotta siitä, kun pelkkä hammastarkastus oli vielä hyvin epämiellyttävää. Ikeniä ja vanhoja paikkoja rassattiin oikein huolella. Tuntui, että hammaslääkäri yrittää väkisin työllistää itsensä ja hammashoitajansa. Esikoista odottaessani osui kohdalleni hammaslääkäri, jonka erityinen intohimo oli kuulemma viisaudenhampaiden poisto. Niinpä hän välttämättä halusi poistaa jäljellä olevat kaksi viisuriani, vaikka ne eivät edes mitenkään vaivanneet. Jälkeenpäin luin jostain, että sen aikaisilla puudutusaineilla oli lievä riski aiheuttaa keskenmeno. No, ehkä hammaslääkäri tiesi riskit paremmin tai sitten ei vaan voinut hillitä himoaan, kun oli mehukasta poistettavaa näköpiirissä.
Evoluutio on mennyt eteenpäin hammashoidossa jättiloikkauksin. Jo kolmen vuoden takainen tarkastus ja varsinkin tämänkertainen olivat huomattavan hellävaraisia. Olisin voinut nukahtaa tuoliin valmiiksi suu avoinna. Nuori hammaslääkäri vähän peilaili hampaitani ja puhalteli niihin ilmaa. Rassausvekottimen näin hänen kädessään ja kylmä hiki meinasi tulla, mutta ei hän sitä sitten juurikaan käyttänyt. Tummennettujen suojalasien läpi sain katsella hammaslääkärin irtoripsiä. Hän on hädin tuskin omien tytärteni ikäinen. Pidän siitä, että hammaslääkäri on nuori nainen. Työterveyslääkärini pitää olla itseäni vanhempi mies. Asenteellista tai ei, mutta näistä on parhaat kokemukset. Aiemmin olemme postanneet työterveyslääkäreistä Tri Kumma ja Tri Outo, jotka eivät täyttäneet edellä mainittua kriteeriä.
Hampaiden ja suun terveys on hyvin tärkeää muun terveyden kannalta. Hampaissa tai ikenissä piilevä tulehdus voi aiheuttaa kipuja tai tulehduksia muualla kropassa tai hidastaa tai jopa estää hoitoon pääsyn kokonaan jossain muussa vaivassa. Näistä on lähipiirissä tai -ympäristössä havaintoja neljän olennon osalta, joista yksi on koira.
Erityisen tärkeää on hoidattaa hampaat kuntoon ennen leikkaukseen tai muuhun isompaan toimenpiteeseen joutumista, koska huono hammasterveys voi siirtää välttämätöntä toimenpidettä hamaan tulevaisuuteen ja sitä odotellessa voi aika ajaa ohi kokonaan. Tai sitten voi olla toisaalla kropassa kolotus, jonka todellista syytä ei löydy ja kaikki lopulta johtuukin tulehtuneesta hampaasta. Paras keino on tietysti käydä tarkastuttamassa hampaansa vuosittain. Julkisessa terveydenhoidossa lienee kuitenkin niin pitkät jonot, että voi joutua asettumaan jonon hännille uudelleen heti kun on edellisestä tarkastuksesta tai hoidosta päässyt.
Käytin tällä kertaa yksityistä hammaslääkäripalvelua ja pääsin tarkastukseen alle viikossa. Nopeamminkin olisin päässyt, jos aikataulu olisi sopinut ja jos olisin kelpuuttanut jonkun muun hammaslääkärin kuin Millan.
Itse paikan uusimiseen sain puudutuksen jo ennestään sovitun mukaisesti. Vanhan, ison poskihampaan amalgaamipaikan purkaminen ja uuden paikan tekeminen olikin aika iso urakka. Meni siinä reilu puoli tuntia.
Toisen amalgaamipaikan purku tehtiin viikon kuluttua ensimmäisestä ja se osoittautuikin vähintään yhtä suureksi hommaksi kuin ensimmäinen, vaikka piti olla pienempi. Reikä oli paikan alla päässyt etenemään yllättävän syvälle ja pian olisi hammas kuulemma ollut juurihoidon tarpeessa.
Kuvat: Pixabay
Ei kaupallista yhteistyötä
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
