Kunta-alan lakko on täysin oikeutettu. Kaikki naisvaltaiset alat ovat jo liian pitkään kärsineet työnsä aliarvostuksesta ja palkkojen jälkeenjääneisyydestä. Nyt sitten kärsimme kaikki siitä, ettei muun muassa hoitajien välttämätöntä työtä ole ajoissa ymmärretty arvostaa tarpeeksi.
Kas, kun hoivatyö ei tuota niin paljoa uutta, kuin esimerkiksi teollisuus, minkä voisi ajatella rahassa. No tuottaa se sikäli, että sairaat ihmiset saadaan takaisin terveiden riviin ja työelämään. Paperimiesten ja -naisten työ tuottaa uutta rahaa kansantalouden rattaisiin, sen vuoksi perinteisesti heillä on ollut voimaa sanella omia palkkavaatimuksiaan.
Opettajien työ tuottaa uusia työkykyisiä ja -haluisia, luku- ja laskutaitoisia kansalaisia työelämän ja kansantalouden rattaisiin. Mutta tällä hetkellä peruskoulua käyvät eivät ole työelämässä vielä tällä hallituskaudella eivätkä vielä seuraavallakaan.
Aika hirveiltä kuulostavat uutiset siitä, että jo satoja hoitajia on irtisanoutunut ja poistanut ammattioikeutensa Valvirasta. Nyt kun on työntekijän markkinat, monikin uskaltaa sen tehdä, koska töitä löytyy tekevälle varmasti aina.
Kyllä niin hyvin ymmärrän hoitajia, opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Ja mitä kaikkia niitä onkaan. Monella on takanaan pitkä ja vaativa koulutus ja bruttopalkka monen vuoden kokemuksen jälkeenkin on surkea. Kaikista syvimmässä palkkakuopassa koulutuksen tasoon nähden lienevät korkeakoulutetut sosiaalityöntekijät. Hesarista saimme lukea hoitajien vähyyteen liittyen, että jossain hoitokodissa vanhukset jo välttelevät veden juomista, ettei tarvitsisi pyytää vessaan pääsyä. Kun sinne ei kukaan kuitenkaan ehdi tulla auttamaan. Ihan järjettömän surullista ja suorastaan hävytöntä, että asiat on päästetty tähän pisteeseen.
Yksinhuoltajana toimiva työssäkäyvä ihminen on suurissa vaikeuksissa lakon aikana, jos ei läheisistä koostuvaa turvaverkkoa ole, joka voisi huolehtia päiväkoti-ikäisistä tai alakouluikäisistä lapsista lakon aikana. Ja vaikka turvaverkkoa olisikin, ei niitä isovanhempia voi loputtomiin rasittaa lapsenhoidolla. Toisen lapsi on kuitenkin aina toisen lapsi, vaikka olisikin oman lapsen lapsi.
Miten lienee päivähoitomaksujen laita, pitääkö nekin maksaa lakon ajalta, vaikka lapsi ei voi olla päivähoidossa? Eihän lakon ajalta makseta hoitajille palkkaakaan. Luulisi, ettei päivähoidostakaan tarvitsisi maksaa?
Päivähoitomaksu on perheissä suuri rahareikä ja se voi kurittaa yksinhuoltajan taloutta kovastikin. Paitsi että tulojen mukaanhan se määritellään.
Turvaverkoista puheen ollen, eipä ollut meilläkään kummoisia turvaverkkoja silloin kun lapset olivat pieniä. Isovanhemmista oli 1/4 osa kuolleita ja loput olisivat olleet ennemminkin itse avun tarpeessa, kuten Helsingin Sanomien jutussa 30.4. haastatellun yksinhuoltajankin vanhemmat.
Ainoastaan anoppi kykeni tulemaan kesäisin yhdeksi viikoksi lasten seuraksi, jotta saimme kulumaan kesän ilman väliaikaiseen päiväkotiin menoa, se olisi lapsille ollut luultavasti stressaavaa. Lapset tietysti tykkäsivät ja saivat mummunsa huomion viikon ajaksi vain itselleen, mikä oli harvinaista herkkua heille. Ja saimme perheen kanssa edes yhden yhteisen lomaviikon. Noin muuten pidimme Isännän kanssa kesälomat aina peräkkäin, jotta lapset tulivat hoidettua ja jotta hekin saivat ”kesälomaa” normaalista arkirutiinista päiväkodissa.
Nykyään vanhemmat uskaltavat työelämässä vaatia lomien suhteen joustavampia järjestelyjä. Päivähoitoon saa viedä isomman sisaruksen/t, jos kotona on vauva. Silloin ei ollut sellaista oikeutta, ei siitä ainakaan kerrottu. Ei tullut edes mieleen, enkä olisi isompaa päivähoitoon vienytkään.
Kaikki lapsiperheiden jaksamista lisäävät toimet niin sanotusti satavat myöhemmin meidän kaikkien laariin.
Kuvat: Pixabay
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
