Mummon elämää: tupakka, viina ja villit henkilöt?

Rötväsikö mummosi tupakan ja viinan kanssa jo nuorena? Ja vietti muutenkin epäterveellistä elämää ahmien läskiä ja sokeria? Vai näkikö hän kenties nälkää syystä tai toisesta? Nämä ovat voineet vaikuttaa sinunkin terveysongelmiisi. 

Sikiöajan heikolla ravitsemuksella on todettu yhteys myöhempiin sydänsairauksiin, kolesteroliongelmiin, sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, elimistön tulehdusvasteen hillitsemiseen ja kasvun säätelyyn. Sikiö aloittaa jo kohdussa sopeutumisen tulevaan ympäristöönsä. Se saa istukan kautta viestejä, jotka auttavat valmistautumaan niihin oloihin, joihin se tulee syntymään. Tästä on hyötyä silloin, jos nälänhätä jatkuu syntymän jälkeenkin. Mutta jos ruokaa onkin yllin kyllin syntymän jälkeen, nälänhätään sikiöaikana valmistautunut elimistö joutuu ongelmiin.

Tunnettu esimerkki tästä on Hollannista, jossa oli nälänhätää talvella 1944-1945 saksalaisjoukkojen estettyä ruoan viennin Hollantiin. Nälkätalven aikana raskaana olleiden naisten lapsilla esiintyi myöhemmin normaalia enemmän terveysongelmia. Samansuuntaisia havaintoja on tehty Leningradin vuosien 1941-1944 piirityksen ja Kiinan vuosien 1959-1961 suuren nälähädän jälkivaikutuksista. Vastaavia tutkimustuloksia on saatu myös Suomessa. Muillakin ympäristötekijöillä on vastaavanlaisia vaikutuksia. Homemyrkyillä, ilmansaasteilla ja tupakansavulla on havaittu olevan vaikutuksia perimän toimintaan. 

Ja miksi juuri mummo? Jos odottava äiti tupakoi, nikotiinin vaikutukset ulottuvat sikiöön ja edelleen sen kehittymässä oleviin sukusoluihin, mikä voi vaikuttaa aikanaan lapsenlapsenkin terveydentilaan. Tällä tavalla muun muassa syövän kasvua edistävät geenit pääsevät ilmentymään tavanomaista helpommin. Odottavat äidit käyttivät alkoholia ja tupakoivat tietämättöminä päihteiden vaikutuksista omaan ja sikiön terveyteen aina 1900-luvun puoliväliin asti. Vasta talidomidi-katastrofi 1960-luvulla muutti käsityksiä. Raskauspahoinvointiin yleisesti Suomessakin käytetty lääke aiheutti sikiöille vaikeita kehityshäiriöitä.

Tupakointi ja muut ympäristötekijät vaikuttavat miehenkin sukusoluihin ja sitä kautta tulevaan lapseen, mutta ei enää hänen sukusoluihinsa. Koska isäni tupakoi ja siten altistuin lapsena passiiviselle tupakoinnille sekä äitini kohdussa että sen ulkopuolella, on se voinut vaikuttaa omiin kehittymässä oleviin sukusoluihini ja sitä kautta vaikutus saattaa ulottua omiinkin lapsiini.

Tupakoitsijalla nikotiini voi vaikuttaa perimän toimintaan vielä 30 vuotta tupakoinnin lopettamisen jälkeenkin.

Nämä epigeneettiset tekijät voivat heijastua myös psyykkiseen terveyteen. Rotanpoikasilla ja rottaemoilla tehdyillä tutkimuksilla on todettu, että emon huolenpidon puute on heikentänyt poikasten stressinsietokykyä. Yhdysvaltalaistutkijat ovat tehneet samansuuntaisia havaintoja myös ihmisillä. On vertailtu terveitä pulloruokinnassa olleita vauvoja rintaruokittuihin ja havaittu, että viiden kuukauden iässä jälkimmäisillä oli vähemmän huonoja muutoksia stressinsietoon liittyvissä geeneissä. 

Alkaa näyttää yhä vahvemmin siltä, että elämän aikana kertyvät kokemukset muokkaavat perimän toimintaa ja jotkin muutokset saattavat periytyä jälkeläiselle. 

Epigeneettisten tekijöiden vaikutusta sairastuvuuteen tutkitaan syöpien lisäksi myös Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa, reumassa, astmassa ja riippuvuussairauksissa. Lasta odottavien äitien on toivottu jo pitkään kiinnittävän huomiotaan terveyskäyttäytymiseensä. Myös lasta toivovien miesten kannattaisi tehdä niin. 

Ohessa linkki aikaisempaan postaukseemme, jossa kerrotaan tupakoinnin haitoista.

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/10/tupakointi-tappaa.html

Ja toinen linkki aikaisempaan postaukseemme, jossa kerrotaan naapurin mummosta 1960-luvulta 1990-luvulle. 

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/06/mummo-lapsuudenkodin-naapurista.html

Lähde: Tiede-lehti, nro 12/2020

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.