On se vaan hurja mies tuo toimittaja Rauli Virtanen. Kirjastossa osui ohimennen käteeni hänen kirjoittamansa ja vuonna WSOYn 2014 jukaisema kirja Reissukirja, matkalla kaikissa maailman maissa. Hän on todellakin käynyt kaikissa maailman maissa, niissä uudemmissakin, joita on silloin tällöin putkahtanut maailmankartalle, kuten vaikka Montenegrossa, Kroatiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa, näitä tutumpia mainitakseni. On tietysti muitakin ihmisiä, jotka ovat käyneet kaikissa maailman maissa, joitakin on kirjassa lueteltukin, mutta kaikki eivät ole kirjoittaneet reissustaan suomenkielistä kirjaa. Viisas ihminen kun on, Virtanen on kirjoittanut matkoiltaan päiväkirjaa jo heti Porin Mäntyluodosta lähtiessään 22-vuotiaana rahtilaivan kyydissä kohti Etelä-Amerikkaa ja Rio de Janeiroa, jonka hän mainitsee maailman kauneimmaksi kaupungiksi.
Maanosaa kiertäen ja sieltä suomalaisiin lehtiin raportoiden hän vietti aikaa kymmenen kuukautta tällä ensimmäisellä ulkomaan työmatkallaan. 1970-luvulla oli kaikessa vähän toisenlaiset fasiliteetit kuin nykyään rahaliikenteestä ja muusta liikenteestä lähtien ruokailumahdollisuuksiin ja karttapalveluihin. Ei ollut digikameroita eikä internettiä eikä kuuklemapsia. Kaikki matkustukseen liittyvä oli monin verroin hankalampaa kuin nykyään. Niin se miekkonen vain paineli menemään vähissä rahoissa ja parit vaihtovaatteet repussa pitkin ja poikin sademetsiä ja aroja ja selvitti tiensä välillä todella hankalista olosuhteista ihmisten ilmoille ja piti itsensä hengissä, vaikka välillä pukkasi malariaa ja ties mitä viidakon ylläreitä.
Jokaiselle suomalaisellekin kermaperseelle, jollaiseksi myös itseni lasken, tekee hyvää lukea tämä kirja. Se on täynnä uskomattomia tarinoita Virtasen yli 50 vuotta kestäneeltä toimittajan uralta. Sen aikana hän on työskennellyt monilla kriisi- ja sota-alueilla Vietnamin sodasta lähtien. Hänen oma henkensä ja terveytensä on ollut vaarassa ja hiuskarvan varassa monet kerrat. Täytyy ihmetellä, että hän on ylipäätään enää hengissä ja tiettävästi kohtalaisen terveenäkin pysynyt. Postauksen alussa mainittu kaikissa maailman maissa käyminen on toimittaja Virtaseen liittyen ihmeellinen asia pienemmästä päästä.
Sen enempää kirjan tarinoita paljastamatta uskallan sanoa, että tämän kirjan jälkeen fiktiiviset jännityskirjat eivät tunnu enää kovin kiehtovilta. Virtanen on kirjoittanut kuusi muutakin kirjaa ja taidanpa lukea jonkin niistä seuraavaksi. Jokin aika sitten postasin Lasse Lehtisen kirjoittamasta uudesta kirjasta Salakapakoita ja tappaiskeittoa. Sekin oli mielenkiintoinen ruokapainotteisuutensa ja historiatietoutensa vuoksi, mutta tässä Virtasen kirjassa on vielä paljon enemmän ja monipuolisempaa tietoa ja kertomuksia "kulissien" takaa ja ympäri maailman. Lehtisen kirja on tähän verrattuna ihan satukirja.
Koska Virtasen kirjoitustyötä mikään matkailuun liittyvä taho ei ole ollut sponsoroimassa, Virtanen uskaltaa jakaa omia mielipiteitään hyvistä matkailukohteista eri kriteerein. Ne ovat tietysti makuasioita, mutta näin pajon maailmaa nähneen ihmisen kertomana ottaisin niitä huomioon seuraavaa ulkomaanmatkaa suunnitellessani. Maailman parhaaksi kaupungiksi hän mainitsee New Yorkin ja kertoo itse viihtyvänsä parhaiten Euroopan ulkopuolella. Suomen hän mainitsee olevan "täysin desinfioitu" maa. 😁
Ohessa linkki Salakapakoita ja tappaiskeittoa -kirjaa käsittelevään postaukseen, joka julkaistiin blogissamme 26.2.2020.
https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2020/02/salakapakoita-ja-tappaiskeittoa.html
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat/ Reissukirjan kansi, Pixabay
Ei kaupallista yhteistyötä.
