Nymman ja Nytten joulutonttuovi

                     24 faktaa tontuista

Tonttuovi on auennut jo 12 kertaa ja olette kuulleet suomalaisen ja eurooppalaisen tontun historiasta, elämästä, tavoista ja sen sellaisesta. Jouluaatto on 12 tonttuoven avauksen päässä ja nyt keskitytään aattoon saakka kuulemaan tarinoita ja totuuksia joulutontusta.

Aikaisemmat tonttuovitarinat 1 - 12 voit lukea postauksesta:

Nymman ja Nytten tonttuovi

13.12.2019

Joulutonttu ilmaantui Suomen joulunviettoon Norjan ja Ruotsin kautta. Ihan ensimmäisenä Pohjoismaista joulutonttu on esiintynyt Tanskassa 1800-luvun alkupuolella. Joulutontut jakoivat alunperin lahjoja, kun tänä päivänä lahjojen jako on siirtynyt joulupukille. Tontut valmistavat joululahjoja pukin pajassa ja hoitavat tärkeän vakoilutehtävän. Ketkä ovat olleet niin kilttejä, että ansaitsevat aattona oman pakettinsa. Lahjojen jakamisen perinne lienee peräisin suojelupyhimykseltä, Pyhältä Nikolaukselta, joka suomettuneena ja maallistuneena seikkailee jouluelokuvassa nimeltä Joulutarina. Elokuva kertoo joulupukin elämän- ja syntytarinan. Tonttuja ei tässä elokuvassa nähdä, mutta ihana joulutarina se on silti.

 

14.12.2019

Tänä päivänä tunnetuin tonttu on joulutonttu, jonka esikuvana ovat olleet vanhemmat tontut, kotitontut ja kumppanit. Suomalainen joulutonttu on saanut suurimmat ulkoasunsa vaikutteet Ruotsista. Yksi merkittävimmistä lienee Jenny Nyströmin (1854-1946) kuvittamat joulutarinat ja joulukortit. Nyström teki joulukortteja useita kymmeniä vuosia ja hänen tonttunsa muuttuivat ajan myötä maailman mukana. Korteissa tontut puuhastelevat arkisissa askareissa, ajavat myös autoa ja soittavat lankapuhelimella. Nyströmin tonttumallina on ollut hänen oma isänsä, lappalaisukko. Myös hänen omat lapsensa saivat istua mallin pallilla tonttuaiheille. Yksi tunnetuimmista Nyströmin kuvittamista runoista on ruotsalaisen kirjalija Viktor Rydbergin (1828-1895) kirjoittama Tonttu, jossa tonttu ei vaan saa unta. Runon suomensi Valter Juva vuonna 1906 ja myöhemmin Yrjö Jylhä. Runon sävelsi lauluksi Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi. Runossa ei puhuta lainkaan, että kyseessä olisi juuri joulutonttu, mutta laulu on kuitenkin vakiintunut yhdeksi rakkaimmista joululauluistamme. Tänäkin päivänä joulukorttien joulutontut muistuttavat hyvin paljon juuri Jenny Nyströmin korteissa seikkailevia tonttuja.

15.12.2019

Joulutonttu jäljitteli pitkään muiden tonttujen pukeutumista. Tonttujen asusteet ovat tavallisimmin harmaita, mutta myös vihreitä ja ruskeitakin vaatteita tavataan tonttujen päällä. Joulutontun harmaa asu alkoi punertua luultavimmin amerikanpukin, Santa Clausin vaikutuksesta. Puna-asuinen pukki levisi koko maailman tietoon vuonna 1931, kun Haddon Sundblom (1899-1676) maalasi Coca-Colan tilaamaan joulumainokseen joulupukille punaiset vaatteet valkoisilla turkisreunuksilla. Suomalainen pukki, joka aiemmin oli pukeutunut harmaisiin, vaihtoi asunsa punaisiin toisen maailman sodan jälkeen. Tällöin luultavasti, myös suomalaiset joulutontut alkoivat pukeutua samanväriseen, punaiseen kuosiin. Eikä muoti ole sen koommin muuksi muuttunut.

16.12.2019

Joulutonttu vaikuttaa poikkeavan muusta tonttuporukasta. Joulutontut, toisin kuin muut tontut, liikkuvat aina yhdessä, isonakin joukkona. Joulutonttua pääsee tuskin koskaan näkemään yksin liikkeellä. Siinä missä hyväntahtoinen kotitonttu hoitaa tehtäviään vakavasti ja antaumuksella, joulutontut ilakovat ja kujeilevat. Joulutontut kuvaillaan usein myös lapsellisiksi, usein lapsen hahmoisiksikin, kun taas koti- ja muut tontut nähdään useimmiten vanhan ukon tai akan hahmossa. Kotitonttu ei koskaan suostuisi olemaan kenenkään apulaisena tai palkollisena, kuten joulutontut. Nehän toimivat joulupukin apulaisina sekä lahjanvalmistuspuuhissa sekä ikkunoidemme takana tarkkailutehtävissä.

17.12.2019

Jäitkö lapsena koskaan jouluna ilman joululahjoja uhkailuiden johdosta. "Jos et ole kiltisti, tonttu kertoo pukille, etkä saa lahjoja tai pukki tuo risuja". Joulukuun alkupuolelta lähtien tällä uhkauksella teetätetään lapsilla edelleenkin pientä askaretta ja saadaan joku pieni kitinä talttumaan. Kun tontusta alkoi muodostua joulutonttu, se muuttui huomattavasti edeltäjiään kiltimmäksi. Vaikka joulutonttua käytetään uhkailuun ja kiristelyyn, se kumminkin vie joulupukille viestiä kilteistä lapsista ja kuusen alusta pullottelee joka joulu lahjapaketeista. Kotitonttu taas saattaa suututettuna ja väärinkohdeltuna polttaa koko talon tai saunan taikka häiriköidä talonväkeä uuvuksiin asti. Suomalainen joulutonttu alkoi yleistyä 1800-luvun loppupuolella kaupungistumisen myötä, jolloin joulun vietosta tuli varsinkin porvarisperheiden juhla lahjoineen. Joulutonttujen esiinmarssia vahvisti voimakkaasti kuvakirjat, kortit ja juhlat, joissa tontut esiintyivät keskeisissä rooleissa. Kansakoulun joulujuhlissa lahjoja jakavat tontut alkoivat olla tuttu näky 1900-luvulle saavuttaessa.

Näetkö tontun varjoa? En minäkään.

18.12.2019

Suomalaisen perimätiedon mukaan joulutontuilla ei ole napaa eivätkä ne jätä jälkeensä varjoa - tiedätkö miksi? Siksi, koska tontut ovat syntyneet ruusuntuhkasta, unelmakuteesta, naavajauhosta, kuusenkerppusista, rakkaudesta, ilosta ja riemusta. Joulutontut hiippailevat hiljaa hissukseen, mutta jos olet tarkkana, voit haistaa vienon tuoksun, joka on sekoitus havua, steariinia, neilikkaa ja siirappia. Jos olet tarkkaakin tarkempi, huomaat kyllä tontun käynnin - ne levittävät ympärilleen hyvänolon tunnetta ja kodikkuutta. No, toki ikkunaruudussakin voit nähdä pieniä jälkiä nenänpäistä ja lumihangella pikkuruisia jalanjälkiä. Tonttulakista on voinut jäädä pensaanoksaan kiinni pieni haiven punaista huopaa. Näet kyllä, kun tonttu on vieraillut. Mutta se vaatii oikeanlaista joulutonttuasennetta!

Lähde: Suomalainen joulu

🎵 Tip-tap-tip-tap 🎶

19.12.2019

Joulutontuista on kirjoitettu kivoja joululauluja vaikka kuinka paljon. Muistatko nämä:

🎶 Arvaas kuinka tonttu-ukko 🎵 Hei tonttu-ukot hyppikää 🎶 Käy tonttuja hiljaa kymmenen 🎵 Nisse-polkka 🎶 Sinivuorten yö 🎵 Tonttu 🎶  Tonttujen joulukiireet 🎵 Tonttujen joulupolkka 🎶 Tonttujen jouluyö 🎵 Tonttuparaati 🎶 Tonttu Torvinen 🎵 Tontut ja keijut 🎶

Mutta oletkos kuullut tällaista Anni Swanin kirjoittamaa joulurunoa:

"Tontut pyörivät ja hyörivät heillä kiire mahdoton,

sillä ihan kohta jouluaatto taas jo kerran on,

kilke ja kalke kaikuu pukin pajasta yötä päivää näin,

rientää itse joulupukkikin jo tuolta tänne päin.

Tovin katselee pukki tuimanakin tonttujaan,

jaellen sinne tänne määräyksiään ja ohjeitaan,

lahjavuoret kasvavat jo ihan kohta kattoon asti,

onpa kohta vedettävänä porolla taas aikamoinen lasti.

Mutta kas, kun aatto saa niin kaikki valmista on juuri,

rauha ja odottava hiljaisuus on Korvatunturilla suuri,

ja kun tähdet taivahalla kirkkaimpana leimahtaa, 

niin joulupukki tonttuinensa taas matkaan saa."

20.12.2019

Joulupukki ja tontut asuvat Korvatunturilla, senhän tietävät kaikki. Mutta milloin tämä tuli ilmi ja miten ja miksi? Tarton rauhassa vuonna 1920 Korvatunturin laelle pystytettiin rajapyykki, josta suorana viivana kohti Kalastajasaarentoa kulki uusi itärajamme. Tuolloin Petsamo saatiin maamme rajojen sisäpuolelle. Tämän johdosta Korvatunturi tuli kaikille tutuksi.Yleisradion lastentunnilla vuonna 1927 Markus-setä (Markus Rautio) kertoi kuulijoille, että Korvatunturilla asustaa Joulupukki tonttuineen. Tapahtuiko tuolloin v. 1927 muutto Korvatunturille vai paljastuiko tuo asuinpaikka - sitä ei tarina kerro. Korvatunturi on siitä erikoinen, että verrattuna muihin tuntureihin, sen huiput ovat terävät ja ne näyttävätkin kaukaa katsottuna ketun korvilta. Sopii mainiosti tonttujen asuinpaikaksi, tunturikin kuulee korvillaan viestit kaikilta maailman lapsilta. Tunturin korviin kantautuu kylläkin myös kaikki turhat kiukuttelut ja natinat. Korvatunturi on ihan oikeasti siis olemassa ja se sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla, Savukoskella, Urho Kekkosen kansallispuistossa. Tunturi on 486 metriä korkea. Korvatunturin koordinaatit ovat: 68°04′25″N, 029°18′55″E.

21.12.2019

Tultaessa 1900-luvulle joulunviettomme alkoi saada monenlaista kuorrutetta. Jos jonkilanlaisia koristeteita alkoi ilmaantua koteihin ja kuusenoksille. Joulutontut seikkailivat kirjojen sivuilla ja korteissa. Tunnetuimpia suomalaisia joulutonttujen piirtäjiä oli Rudolf Koivu (1890-1946), jonka tonttukuvat tänäkin päivänä koristavat aika-ajoin joulukorttejamme. Martta Wendelinin (1893-1986) tonttupiirrokset koristivat usean vuosikymmenen ajan sekä joulukortteja että joulupostimerkkejä. Molempien taiteilijoiden joulukorttityyliä voisi kuvata kansallisromanttiseksi ja lempeän kotoisaksi. Se on varmasti yksi syy, miksi joulutonttu on heidänkin vaikutuksestaan saanut sympaattisen hahmon muodon.

22.12.2019

Meillä ihmisillä on nykyisin tapana joulun alla heittäytyä tonttuilemaan. Lapset ja aikuiset pukevat tonttulakin päähänsä ja innostuvat juhlimaan tonttujen iloiseen tapaan. Aikuisten pikkujouluissakin usein puetaan tonttulakki päähän ja työpaikoilla saatetaan viettää joulunaluspäivät punaisiin pukeutuneena. Näin tontut ovat sujahtaneet mukaan monenlaisiin jouluperinteisiin. Mutta tiedätkö, milloin ensimmäinen tonttuleikki leikittiin 12 lapsen voimin? Se tapahtui vuonna 1881 Helsingin ylioppilastalolla. Tonttutyttösten joukossa olivat tuolloin Aino Järnefelt, myöhemmin kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen vaimo ja Helmi Krohn, joka myöhemmin kirjailijanurallaan kirjoitti kymmeniä teoksia, mm. muistelmia, elämäkertoja sekä satuja ja tarinoita lapsille, joista tunnetuimpia ovat mukaellen suomennetut Hipsuvarvas-hiiren seikkailuihin perustuvat kirjat. Liekö saduissa ollut mukana yhtään tonttutarinaa?

23.12.2019

Suomalainen tonttu on lennähtänyt lukijoiden tietoisuuteen ympäri maailmaa kirjojen muodossa. Mauri Kunnaksen Suomalainen tonttukirja oli jättimenestys ilmestyessään vuonna 1979.  Siitä otettiinkin lukuisia painoksia ja kirja löytyy varmasti monesta perheestä tänäkin päivänä. Kunnakselta on ilmestynyt tämän jälkeen useita muitakin kirjoja, joissa tontut seikkailevat. Muun muassa vuonna 1981 julkaistiin Joulupukki-kirja ja vuonna 1995 Joulupukki ja noitarumpu -kirja. Jälkimmäisestä tehtiin elokuva vuonna 1996 ja julkaisupäivä tuolloin oli 24.12. Kunnaksen tontut ovat jo vuosia seikkailleet myös joulukorteissa ja Erikoinen Asiantuntija sai tänänkin vuonna kaksi hänen piirtämästään kuvasta tehtyä korttia. Varsinkin lentokonekortissa Kunnakselle tyypilliseen tapaan kuvassa sattuu ja tapahtuu monenmoista.

Mauri Kunnaksen kuvittamat joulukortit

24.12.2019

Muistetaan kattaa tontuille puurolautanen, niin he huolehtivat kodeistamme, pihoistamme, elinpiireistämme, lemmikeistämme ensi vuonnakin. Eikä saunota niin myöhään, että tonttu joutuu turhaan vartomaan omaa vuoroaan. Ole tarkkana,  niin voit tuntea raikkaan talvi-ilman tuulahduksen poskellasi ja kanelin tuoksun nenässäsi - tonttuhan se siinä vain mennä vilahtaa ohitsesi.

                 Hyvää joulua!

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin luvaton kopiointi on kielletty.

Lähteet:
Heikki Saure: Tonttu TARUA & TOTTA
Rien Poortvliet - Wil Huygen: Suuri Tonttukirja
Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto
Wikipedia

Nymman ja Nytten tonttuovi

24 faktaa tontuista

1.12.2019 

Tonttujen historia ulottuu satojen, jopa tuhansien vuosien taakse. Ensimmäisiä kirjallisia mainintoja tontuista Pohjoismaissa löytyy 1300-luvulta alkaen. Tiedä sitten vaikka tonttujen historia olisi yhtä pitkä kuin ihmisenkin tai pidempikin. Joulutonttu on ilmaantunut joulunajan kuvioihimme vasta 1800-luvun loppupuolella, mutta vanhimmat maininnat suomalaisista tontuista löytyvät paljon kauempaa. Ruotsalaiset ehtivät tässäkin ensin asialle, kun 1300-luvulla elänyt Pyhä Birgitta vannoi tavanneensa ja tutustuneesta tonttuun henkilökohtaisesti. Tonttu-sana onkin tullut käyttöömme ruotsin sanasta tomte eli tonttu tai tomtegubbe eli tonttiukko. Alun perin tonttu on tarkoittanut kodinhaltiaa. Suomessa ensimmäinen kirjallinen maininta tontusta löytyy Mikael Acricolan kirjasta Davidin Psaltari vuodelta 1551. Mainintoja löytyy tämän jälkeen useiden oppineiden, kuten pappien ja tähtitieteilijoiden julkaisuista, jopa professoritason, kouluttautunut henkilö mainitsi kotitontun julkaisussaan. Kansanperinteemme tutkijat alkoivat antaa kovasti huomiota tontuille 1700-luvulla ja varsinkin Kristfrid Ganander (1741-1790) vallan intaantui tontuista. Teoksessaan Mythologia Fennica (julkaistiin v. 1789) hän tosin mainitsee tontuista myös näin:"Vaaditaan hyvää mielikuvitusta ja taikauskoa, jotta niitä näkisi, tai sitten kunnon viinahumalan tai kuumehoureita." Kansanperinteenä säilyneet tiedot tonttuhavainnoista ovat kuitenkin niin runsaat, ettei tonttujen olemassaoloa voi kyseenalaistaa. Joten ei olla moksiskaan Gananderin mielipiteistä, vaan lähdetään hiippailemaan kohti joulua tonttujen keralla.

2.12.2019

Tonttu on pieni, ihmismäinen olento. Pituus noin 15 senttimetriä. Aikuinen tonttumies painaa 300 grammaa ja aikuinen tonttunainen noin 250 - 275 grammaa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että täysikasvuisen oravan pituus on ilman häntää on 19 - 28 senttimetriä ja paino noin 200 - 480 grammaa käpyvuodesta riippuen. Ihmismäisyydestään huolimatta tonttu muistuttaa yhdessä asiassa eläimiä. Tonttu, hämärässä kulkijana, näkee maailman parhaiten nenällään, tuoksujen kautta. Hajuaisti on 20 kertaa parempi kuin ihmisen. Tontuilla on myös aisteja, jotka ihmiseltä puuttuvat: kyky tiedottaa telepaattisesti, sään ennustaminen (ihminen kuvittelee taitavansa tämän), taikavarvun hallinta sekä samanlainen suuntavaisto kuin muuttolinnuilla. Tontut voivat elää jopa 400 vuoden ikäisiksi, tätä korkeamman iän saavuttaminen on hyvin harvinaista. 

3.12.2019

Suomalaisessa kansanperinteessämme on suuria ja mahtavia sankareita. Ylijumala Ukko, ilman ja ukkosen jumala, on suomalaisen muinaisuskon yksi tärkeimmistä hahmoista. Yhtä tärkeä on metsän kuningas Tapio. Kalevalaisen runouden sankarit Ilmarinen, Joukahainen ja Väinämöinen ovat olleet lähes jumalan asemassa. Uskomukset kietoutuivat toisiinsa ja samaan aikaan uskottiin myös haltioihin (kirjoitusmuoto voi olla myös haltija), joilla oli omat tärkeät tehtävänsä tuvassa, pihapiirissä, saunassa. Myös karjaa tai peltoa hallitsi haltia. Haltioita tuli kohdella hyvin, jotteivat ne ruvenneet ikäviksi talonväkeä kohtaan tai vaikkapa sairastuttaneet torpan ainoaa lehmää. Ilmeisimmin näitä ihmisen elinpiirissä asuneita haltioita alettiin kutsua tontuiksi. Kodinhaltiasta tuli kotitonttu ja saunanhaltiasta saunatonttu. Hyvinkohdeltuina tontut olivat talolle, tilalle ja sen asukeille suureksi avuksi.

4.12.2019

Tonttulajeja on useita, vähän niinkuin meitä ihmisiäkin. Tontut lajitellaan elinpaikkansa ja tehtävänsä mukaisesti seuraaviin Euroopassa esiintyviin lajeihin: metsätontut, särkkätontut, puutarhatontut, tallitontut, kotitontut, myllytontut ja eritoten Suomessa esiintyvät sauna-ja riihitontut. Siperiassa esiintyy oma tonttulajinsa. Tämä laji on kookkaampi kuin Euroopan tonttu ja muista tontuista poiketen he veljeilevät peikkojen kanssa ja aiheuttavat ehkä juuri tästä syystä pelkkää harmia ihmisille, joten jätetään heidät omaan rauhaansa. Mistä ja miten kotitonttu sitten ilmeistyi taloon?  Kotitontuksi on saattanut ilmaantua talon väestä ensimmäisenä kuollut henkilö. Toinen teoria on, että talon tulentekijä on kuoltuaan palannut entiseen elinpiiriinsä kotitonttuna. Tulisijat olivatkin entisaikoina tuvan tärkein paikka ja kotitonttu usein pitää majapaikkaansa juuri lieden tai uunin kupeessa.

5.12.2019

Kansanperinteen mukaan jokaisella saunalla on oma saunatonttu. Kuvauksen mukaan saunatonttu on ihan musta tai tummanoloinen, koska entisaikaan oli vain savusaunoja eikä pukukoodi ole sen koommin vaihtunut. Saunatonttu on hyvin tarkka, miten ihmisen tulee saunassa käyttäytyä. Saunassa ei saa kirota, meluta tai päästellä suolikaasuja eikä nauttia humalatilaan johtavia virvokkeita. Puolille öihin kestävä saunominen saattaa suututtaa saunatontun, koska tonttu saunoo aina viimeisenä ja joutuu odottelemaan muutenkin omaa vuoroaan. Saunatonttua on hyvä tervehtiä saunaan saapuessa ja viimeisen saunojan tulee jättää tontulle oma saunavihta, jos muukin väki on saunassa vihtonut. Pohjimmiltaan saunatonttu on kiltti, mutta saattaa heittäytyä hankalaksi, jos nämä edellä mainitut toiveet eivät toteudu. Tällöin saattaa käydä niin, että tonttu harmistuneena paukuttaa saunan ovea koko seuraavan yön ja häiritsee näin talonväen yöunia. Kerrostalon sähkösaunoissa on myös omat tonttunsa. Olettehan kuulleet, kuinka kiukaan takana napsaa ja paukkuu. Tonttu se siellä koputtelee. Ja siitä ei tonttu muuten myöskään pidä, jos saunaa käytetään tavaroiden säilytykseen tai pyykkien kuivaukseen. Siitä sopii saunatontun suuttuakin.

6.12.2019 

Metsätontuilla on hyvät suhteet kaikkiin metsän eläimiin. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Oletteko koskaan miettineet, miten metsän eläin karistaa turkistaan siihen takertuneet risut tai punkit (yäks). Tai eksynyt jänönen löytää emonsa luokse. Tai pesästään pudonnut linnunpoikanen pääsee sinne takaisin. Orava, joka keräilee käpyjä kätköihinsä, ei pakkasilla muista piilojaan. Tonttuhan se on, joka tulee apuun. Tontut jopa antavat pienille jyrsijöille syötävää omista varastoistaan kovimman talven aikana. Lintujen soidinaikaan tontuilla on tärkeä tehtävä olla erotuomarina taisteleville metsälinnuille. Vastavuoroisesti tonttu saa monenlaista apua eläimiltä. Tärkein vastapalvelus on kyyditys paikasta toiseen. Tontun matka taittuu reippaasti hanhen tai metsäpeuran selässä. Saukko voi viedä tontun järven yli vastarannalle. Tiesittekö muuten, että tuttu leppäkertun lennätyslaulu: "Lennä, lennä, leppälerttu, ison kiven juureen...", on peräisin tonttulapsilta.

7.12.2019

Kotitontun oma paikka tuvassa on usein lieden tai uunin ääressä. Tontun paikka saattaa olla myös tuvan rauhallisin nurkkaus. Mutta aina ei tämä tontulle riitä, vaan hänelle pyhitetään omaan käyttöön kokonainen huone. Huone on aivan tavallinen huone eikä sitä asuta kukaan muu. Tontulle on huoneeseen varattu oma sänkykin. Joku rohkea saattaa joskus yrittää nukkua tontun sängyssä. Huonostihan siinä käy, tonttu viskaa tunkeilijan välittömästi lattialle. Ruokapuolesta on pidettävä huolta, jotta tonttu pysyy tyytyväisenä. Tuoretta leipää, voita, viiliä ja lihaa - näillä pidetään tonttu kylläisenä. Tontun tyytyväisyyttä varmistetaan myös antamalla sille oma paikka ruokapöydän päädystä, kunniapaikka. Kaltoin kohtelusta seuraa tontun taholta jatkuvaa häiriköintiä. Suuttuessaan tonttu meluaa, aukoo ikkunoita ja paiskoo ovia. Kuka sitä tahtoo, ei kukaan.

8.12.2019 

Taloon asettunut, hyvin viihtyvä kotitonttu on syytä saada mukaan uuteen tupaan muutettaessa. Mutta miten ihmeessä tontun saa mukaan muuttokuormaan. Eri puolelta Suomea on varmaa tietoa asiasta. Tulisijalla on tässä keskeinen rooli. Yksi tapa saada tonttu mukaan uuteen kotiin, on tuoda vanhan talon tulisijasta tuhkaa mukana uuden kodin tulisijaan. Tuhkaa saatetaan ripotella ympäriinsä pitkin taloa ja talon ulkopuolelle porrasten alle tontun viihtymisen varmistamiseksi ja että se tuntisi olonsa kotoisaksi. Joskus viedään uuteen kotiin multaa vanhan kodin lattian alta ja toivotaan, että tonttu seuraa muuttokuormassa matkaavaa multakasaa. Myös muuttokivistä puhutaan. Kivi otetaan uunin suusta ja asetetaan se uudessa kodissa uunin suulle täsmälleen vastaavaan paikkaan. Uskomus on, että kivi on tontun asuinpaikka ja se näin kuljetaan perheen mukana uuteen asuinpaikkaansa. Kotitonttu saattaa asustaa myös rakennuksen hirressä. Tässä tapauksessa hirsi tonttuineen viedään muun muuttokuorman mukana. Tavallisimmin kyseessä on kurkihirsi eli sisäkaton harjalla oleva tukihirsi. Sen irrottamisen ja uuden hirren tilalle asentamisen kanssa tuleekin olla tarkkana, ettei katto tule niskaan. Jatkuvaa muuttamista kannattaa siis tarkoin harkita, ettei suututa omaa kotitonttuaan, se saattaa nimittäin herkästi jäädä kyydistä.

9.12.2019

Tonttu ja hiippalakki kuuluvat yhteen niinkuin kuningas ja kruunu. Päähine kruunaa kummankin kokonaisuuden. Tonttu ei ole mitään ilman huovasta valmistettua lakkiaan ja siitä syystä lakista pidetään hyvää huolta. Jos lakki pääsisi hävimäään, olisi se ennenkuulumattoman kauhea paikka tontun elämässä. Näin ei onneksi ole tiettävästi vielä koskaan käynyt. Tontut saavat lakkinsa jo lapsena ja sitä mukaa, kun tonttu kasvaa, lakki kuluu sisäpuolelta ja mahtuu aina vain päähän. Kulunutta huopaa paikataan päältäpäin uusilla huopakerroksilla ja tästä syystä lakki on aina uudenveroinen.Tonttu riisuu lakkinsa vain nukkumaan mennessään, juuri ennen kuin painaa päänsä tyynyyn ja aamulla ensimäinen tehtävä on laittaa lakki takaisin päähän. Varmaa tietoa ei ole, mutta näin puhutaan, että kylpiessä tonttu saattaa riisua lakkinsa. Jos näin tapahtuu, niin korkeintaan pieneksi hetkeksi. Hiippalakin väri vaihtelee harmaasta ruskeaan ja vihreään. Joulutontun lakki on punainen. Sen lisäksi, että lakki kuuluu aina tontun asusteeseen, se myös suojaa kylmältä, puusta putoavilta risuilta ja kävyiltä.

10.12.2019

Moni varmasti toivoo pääsevänsä näkemään tontun, mutta itse asiassa on parempi, että tonttu pysyy piilosilla. Hoitelee vain omassa rauhassa tehtäviään ja saa toimistaan talon väeltä evästä ja makuusijan, saunapäivänä illan viimeiset löylyt. Tasapaino säilyy ja tuvassa rauha. On nimittäin niin, että tontun näkeminen saattaa enteillä onnettomuutta, jopa kuolemaa. Tämä käsitys on yleinen koko Suomessa. Tontun uskotaan ilmaantuvan, kun jotain erikoista on tapahtumaisillaan, muutoin sillä ei ole tarvetta näyttäytyä. Tontun ilmaantuminen näkösälle voi ennakoida tapaturmaa ja sairastumisista. Kuolemaa enteilevä tonttu saattaa toisinaan ottaa valkoisiin pukeutuneen tytön hahmon. Todetaan tässä vaiheessa, että ikkunan takana kurkkivat joulutontut ovat asia erikseen. Ne ovat joulupukin asialla kurkkimassa, mitä lapset ja aikuisetkin puuhailevat. Tämä on tuttu juttu. Jos hyvin käy, voit joskus voit päästä näkemään joulutontusta vilauksen tai ainakin lumelle jääneet pienet jalanjäljet.

11.12.2019

Tontuilla on oma kielensä, jota ihminen ei ole koskaan päässyt kuulemaan. On nimittäin niin, että jos tontun pääsee näkemään, niin vain yhden tontun kerrallaan, eikä silloinkaan tonttu jää rupattelemaan. Varmaa on kuitenkin se, että tontut osaavat omalla kielellään keskustella eläinten kanssa. Nurinkurista taas on se, että tontut ymmärtävät meidän ihmisten puhetta. Ovathan he eläneet niin kauan meidän parissamme ja joutuneet ikäänkuin kielikylpyyn. Koska tonttukielen sanoja ei ole kerrottavana, kerrottakoon sen sijaan tonttujen nimityksiä eri kielillä.

irlanti - gnome                                                      

puola - gnom                                                          

englanti - gnome                                                   

flaami - kleinmanneken                                       

hollanti - kabouter                                                 

saksa - Heinzelmännchen                                   

tanska - nisse          

norja - tomte, nisse

ruotsi - tomte, tomtegubbe

venäjä - domovoi

serbokroatia - kippec, patuljak 

bulgaria - djudjè

tsekki - skritek

unkari - manó

 

12.12.2019

Tontun elinikä on pitkä, jopa yli 400 vuotta. Tonttujen ajanlaskutapa on sama kuin ihmisten, mutta elinikä lasketaan toisella tapaa. Kun tonttulapsi syntyy, kylvetään maahan tammenterho, josta kasvaa puu. Tontun elinikä määritellään puun iän mukaan. Tontut käyvät katsomassa syntymäpäiväpuutaan joka vuosi talvipäivänseisauksen aikaan ja hämmästelevät puun juurella ihmisten tapaan, että taas on tullut yksi vuosirengas lisää ja mihin se aika taas oikein vilahti. Muutoin tontut eivät vietä syntymäpäiviään. Kun tontun elinikä lähestyy 400 vuotta, alkaa tonttuvanhus käydä hidasliikkeiseksi ja muistamattomaksi. Vanhus muuttuu levottomaksi ja alkaa vaellella ympäriinsä, aina vain kauemmas kotipiiristään. Eräänä yönä tonttu ei enää palaa vaellukseltaan kotiinsa. Hän on aloittanut viimeisen matkansa kohti kuoleman vuoristoa. Samaan aikaan syntymäpäiväpuuhun alkaa ilmaantua kuolleita oksia. Siitä tiedetään, että tonttu on päässyt määränpäähänsä.

Tonttuovi aukeaa vielä 12 kertaa ja sitten onkin jouluaatto. Keskitymme aattoon saakka kertomaan joulutontuista. Kurkkaa joulutonttuoven tarinat 13.12. alkaen postauksesta:

Nymman ja Nytten joulutonttuovi






Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat
Kuvien ja tekstin luvaton kopiointi on kielletty.
Lähteet:
Heikki Saure: Tonttu TARUA & TOTTA
Rien Poortvliet - Wil Huygen: Suuri Tonttukirja
Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto
Wikipedia