Maapallon pahin vieraslaji

Suomessa yritetään kitkeä pihoista ja puutarhoista ympäristöön levinneitä useita kasvikuntamme vieraslajeja. Pahimpia näistä ovat kurtturuusu, japanintatar, palsami, lupiini ja jättiputki. Vieraslajit ovat sitkeitä ja nopeita leviämään. Levittäytyessään ne valtaavat kasvualaa kotoperäisiltä kasveiltamme. Ihmisiä kehoitetaan välttämään, piakkoin kielletään, kasvattamasta kyseisiä kasveja puutarhassaan ja hävittämään kasvustoja mistä tahansa kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Hävitystyötä voi tehdä niittämällä kasvustot ennen siementämistä tai, vielä parempi, vetämällä kasvit maasta juurineen ennen kuin siemenet syntyvät. Venäjällä on käynyt huonosti jättiputken kanssa. Kasvi on vallanut maata hehtaarikaupalla ja nämä alueet ovat käytännössä käyttökelvottomia.

Eläinkunnan vieraslajeja Suomessa ovat ainakin minkki, espanjansiruetana, kanadanhanhi, supi ja uutena kultasakaali, joka näillä näkymin ei pärjää Suomen talvessa. Villisika on tuontitavaraa, samoin kuin fasaani. 

Eikä citykania ilman ihmisen "avustusta" olisi olemassakaan. Eikä koirasutta.

Vieraslajit yrittävät vallata tilaa kotoperäisten kustannuksella eikä kotoperäisillä ole välttämättä keinoja taistella vieraslajien yliotetta vastaan. Ihminen on sotkenut luonnon tasapainoa tuomalla luontoon sinne kuulumattomia kasveja ja asukkeja.

Normaalitilanteessa luonnolla on tasapainonsa ylläpitämiseen omat keinonsa. Kun tulee esimerkiksi hyvä myyrävuosi, saavat pöllöt enemmän poikasia, jotka napsivat "ylimääräiset" parempiin suihinsa. Kun jokin eläinpopulaatio kasvaa liian suureksi, iskee määrän tasoittava tauti ja taas ollaan tasapainossa. Suomessa tunnetaan ilmiö "sopulivuosi" kun kanta kasvaa räjähdyksenomaisesti, mutta laskee taas ns. normitasolle, kun ruoka loppuu ja sopulit lähtevät massoittain vaeltamaan ja osa menehtyy vaelluksen aikana. Eläinlaumassa heikoimmat hylätään. Se kuulostaa inhimillisestä ihmisestä julmalta, mutta se toimii niin kuin se on aina toiminut. Luonnon laki.

Maapallon kantokyky on ylittynyt jo kauan sitten. Ihmisiä on liikaa. Kaikille ei pian riitä puhdasta vettä ja ruokaa. Ei puhdasta ilmaa, koska liikakansoittuminen saastuttaa. Pahin saastuttaja on lihakarjan kasvatus, ihmisen luoma ruoanvalmistusprosessi.

Mitä on luonto tehnyt yrittäessään tasapainottaa ihmismäärää oikealle tasolle suhteessa maapallon kantokykyyn. On ollut mustaa ruttoa, tuberkuloosia, hinkuyskää, espanjantautia, malariaa, lepraa. Tappavia kulkutauteja, jotka levisivät maailmanlaajuisesti ja totta totisesti niittivät ihmiskuntaa isolla viikatteella. 

Mitä tekee ihminen. Taistelee vastaan, tottakai. Ja onnistuu. Keksitään ennaltaehkäisyyn rokotteet ja parantamiseen antibiootit ja penisilliinit. Mitä sitten tapahtuu. Luonto iskee takaisin. Bakteerit ja virukset muuntuvat. Kehittyy vastustuskykyisempiä taudinaiheuttajia ja uusia sairauksia. Ebola, SARS, aids, sika- ja lintuinfluenssat. Nykypäivän kulkutaudit.

Olisiko taudeilla se merkitys, että luonto yrittää pitää ihmispopulaation määrää tasapainossa. Että meitä olisi vähemmän kuluttamassa luonnonvaroja. Pitäisikö sairastuneet jättää ilman hoitoa ja parantamatta, koska se olisi luonnollista ja luonnonvalintaa. Ei tietenkään, koska se olisi epäinhimillistä. Mutta onko ihmiskunnan hidas kuolema inhimillisempää.

Onko ihmisestä kehittynyt maapallon pahin vieraslaji, joka levittäytyessään tuhoaa ensin elinympäristönsä, elinkumppaninsa ja lopulta itsensä.

Lisätietoa vieraslajeista http://vieraslajit.fi/fi

Kuvat: Pixabay