Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab osallistuu lihakeskusteluun Uutissuomalaisen artikkelissa 20.10.2019/Ari Helminen. Artikkelissa viitataan muun muassa Helsingin yliopiston ravintoloiden päätökseen luopua naudanlihan käytöstä ensi vuoden helmikuussa.
Julkisuudessa vellova keskustelu maitotuotteiden ja naudanlihan rajoittamisesta tai kokonaan kieltämisestä harmittaa ravitsemusterapian professoria, ja ihan syystä. Miksi julkisuuteen mahtuu vain yksi näkemys ja keskustelu poukkoilee äärilaidasta toiseen, kysyy hän. Asioissa on harvoin vain yksi puoli, etenkään ravitsemuksessa ja terveydessä. Kultainen keskitie pitäisi löytää. Ihmisiä ei saisi luokitella sen mukaan, millaisia ruokavalintoja he tekevät.
Ikäihmisille maitotaloustuotteet sopivat hyvin tottumussyistä. Kasvisproteiininlähteet voisivat olla huonommin sulavia ikäihmisten elimistössä ja näin aiheuttaa vatsavaivoja. Runsas lihansyönti ei ole kenellekään hyväksi, mutta nytkin Helsingin päiväkotien ja koulujen ruokalistoilla on artikkelin mukaan vain 73 grammaa lihaa viikossa. Ilmeisesti per ruokailija. Se ei ole paljon. Marjoja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyvätuotteita käytetään liian vähän, mutta se ei tarkoita, että liha ja maito pitäisi kieltää. Monipuolinen ruokavalio on kuitenkin tunnetusti terveyden kannalta paras ja se sisältää myös erilaisia lihatuotteita.
Kieltolinjalle ei professorin mukaan pidä lähteä, koska se tietää yleensä aina ongelmia. Jos lisättäisiin esimerkiksi palkokasvien käyttöä proteiininlähteenä, allergikot kärsisivät ja erityisruokavalioiden tarve kasvaisi, koska palkokasviallergiat ovat hyvin tavallisia. Harvempi on kuitenkaan lihalle allerginen.
Edelliset kappaleet ovat lähes suoria lainauksia edellä mainitusta artikkelista.
Liha- ja maitorajoitukset kirvoittavat lausuntoja myös poliitikoilta. Muuan kansanedustaja on todennutkin osuvasti, että kyse on ideologisesta ratkaisusta ja ilmastonmuutoksen varjolla yritetään viedä toisilta ihmisiltä oikeus syödä mitä he itse haluavat. Onneksi lihan käyttöä ravintona ei kuitenkaan liene tarkoitus kokonaan kieltää. Eihän se tietenkään onnistuisikaan. Lihan syönti ei sentään ole välittömästi terveydelle vaarallista, kuten vaikka tupakonti tai viinanjuonti, eikä niitäkään ole vielä saatu kiellettyä.
Totta on, että yksittäisten ihmisten valinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta, mutta valintojen pitäisi lähteä ihmisestä itsestään, eikä muiden taholta ja toisten ihmisten ideologioiden perusteella pakottamalla. Valistusta lisäämällä ja ostokäyttäytymistä ohjaamalla voisi tähänkin asiaan vaikuttaa paremmin. Meidän A-luokan lihansyöjien tulisi kuitenkin tulla tietoisemmiksi siitä, että lihaa ostaessamme pitäisi välttää esimerkiksi brasilialaista naudanlihaa ja uusiseelantilaista lampaanlihaa. Näillä valinnoilla olisi jo yksistään merkitystä ilmastonmuutoksen ja kansantalouden kannalta. Kotimaistakin tuotetta on vielä toistaiseksi tarjolla. Jos kotimainen lihantuotanto loppuisi, häviäisi myös yksi tärkeä hiilinielu, nurmiviljely. Nurmi sitoo hiiltä ja estää vesistöjä rehevöitymästä.
Suomalaisen maidon- ja naudanlihantuotannon vainoamisen sijasta kannattaisi kaikin voimin ponnistella isompia voimia vastaan, kun asian taustalla kuitenkin on pelko ilmastonmuutoksesta. Merkittävämpiä asioita ilmastonmuutoksen kannalta ovat sademetsien tuhoaminen, laiva-, lento- ja autoliikenteen sekä teollisuuden päästöt sekä fossiilisten polttoaineiden käyttö. Valtavia ilmaston pilaajia ovat myös ympäri maailmaa riehuvat maastopalot, joita vastaan taistellaankin kaikin voimin. Ne lienevät jo ainakin osittain ilmastonmuutoksen seuraus ja pian myös sen syy.
Tasavaltamme presidentti näyttää esimerkkiä meille muille ja on julkisuudessa kertonut syövänsä lihaa vain kerran viikossa. Erikoinen Asiantuntija on ottanut tavaksi valita lounaakseen mahdollisimman usein jotain kalaruokaa. Ja jos suinkin mahdollista, lautaselle päätyy kaikkein mieluiten järvikalaa. Kalsiumia ja D-vitamiinia ei tarvitse talvellakaan syödä purkista. Pakotettuna en ruokailutottumuksiani muuta, vaan omasta tahdosta. Enkä vaadi pakkoa muiltakaan.
Mitä mieltä sinä olet lihan käytön vähentämisestä?
Seuraava tähän aiheeseen liittyvä postaus julkaistaan blogissamme 1.12.2019.
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat ja Pixabay
