”Kun ruokavalio muuttuu, se vaikuttaa myös suoliston bakteeristoon. Tästä syystä syömistottumusten vaihtamien trendien mukaan ei tee suolistolle hyvää”, sanoo ravitsemustieteilijä.
”... siitä esimerkiksi on tutkimustietoa, että gluteeniton ruokavalio muuttaa paksusuolen bakteeristoa epäoptimaaliseen suuntaan. Bakteeristo siis muuttuu pitkäaikaisten ruokailutottumusten mukana, eli huvikseen ruokavaliotrendejä, kuten gluteenitonta ruokavaliota, ei kannata noudattaa. Keliakia ja muut sairaudet ovat tietenkin asia erikseen.”
”Karppaamista tutkiessa kävi ilmi, että karppauksen myötä ulostenäytteissä oli aineenvaihduntatuotteita, jotka on yhdistetty paksu- ja peräsuolisyöpään, Schwab kertoo.
Hän lisää, että tutkimusnäytön mukaan myös ketoilua muistuttava, vähäkuituinen ja runsaslihainen ruokavalio altistaa samoille syöville.
Kun puhutaan tavallisesta laihduttamisesta, jossa kaikkea terveellistä syödään, mutta vain hillitysti, en näe mitään ongelmaa. Ongelmat syntyvät todella rajoitetuista ja erikoisista ruokavalioista.
Ravitsemussuositusten mukaan mitään ruoka-ainetta ei ole syytä jättää pois, ellei se selkeästi aiheuta oireita.
Esimerkiksi terveelliseksi mielletyt proteiinipatukat ja -lisät saattavat usein sisältää tunnettuja vatsavaivojen aiheuttajia.”
Ravitsemusterapian professori varoittaa myös niin sanottujen personal trainereiden laatimista dieeteistä, jotka ovat yleensä aivan liian tiukkoja. Personal trainereilla saattaa olla vain muutaman tunnin koulutus ravitsemusasioihin, jos sitäkään. Yliopistossa viisi vuotta ravitsemustiedettä opiskelleella ravitsemusterapeutilla on paljon perusteellisempi koulutus ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Suolistohan on tunnetusti ihmisen toiset aivot ja se mitä suolistossa tapahtuu ja millainen mikrobisto siellä pitää valta-asemaa, vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin eikä vähiten aivojen.
Viisi vuotta keliakiaa ja melkein yhtä kauan fibromyalgiaa sairastaneena sanoisin, että syökää nyt hyvät ihmiset mitä (terveellistä) haluatte ja kohtuudella, tietenkin. Älkää alkako vapaaehtoisesti rajoittamaan ruokavaliotanne, ellei ole sairauden tai muun hyvinvoinnin vuoksi oikeasti pakko. Tai jokainenhan tekee niin kuin hyväksi näkee.
Fibromyalgian vuoksi olen vähentänyt tiettyjä ruoka-aineita, mutta en ole ryhtynyt totaalikieltäytyjäksi missään. Esimerkiksi sokeria ja tietynlaisia hiilihydraatteja sekä maitotuotteita olen vähentänyt noin puolen vuoden ajan. Ja lisännyt joitain toisia, esimerkiksi kasviksia. Se on auttanut fibrokipuihin. Mielestäni tämä liittyy juuri siihen suolistomikrobiston koostumukseen.
Tätä asiaa (ruokavaliomuutosten vaikutusta fibroon) ei joku uskonut, kun kerroin asiasta eräässä facebook-ryhmässä, johon kuuluu samaa oireyhtymää potevia ihmisiä. Omien ruokavaliomuutosten vaikutuksia saa odotella muutaman kuukauden verran. Ne eivät tapahdu yhden aterian jälkeen eikä vielä muutamassa viikossakaan. Fibro on kylläkin joidenkin lääkärien mielestä vaan yksi roskakoridiagnoosi. Kun ei mitään muuta syytä keksitä selittämättömille kivuille, se tuupataan helposti fibromyalgian piikkiin.
Keliakian vuoksi gluteenin määrä ruokavaliossani täytyy olla tasan nolla. En voi käyttää edes kauraa, joka on tuotettu ”normaaleissa” tuotantoprosesseissa, jolloin samoissa tuotantotiloissa on käsitelty gluteenia sisältäviä viljoja.
Näistä kun kerroin eräälle lääkärille, hän ihmetteli, että ”Mitäs te enää sitten syötte?” No se onkin hyvä kysymys.
Niiiiin söisin oikeaa ruisleipää, jos voisin, kaksin käsin vetäisin. Paksusti voita päälle. Söisin mämmiä ja laittaisin vaniljakastiketta päälle. Söisin kalakukkoa ja lihakukkoa. Mannapuuroa. Jätskitötteröitä. Joisin sahtia ja tavallista olutta. Söisin tavallista täytekakkua enkä niitä iänikuisia juustokakkuja. Täytekakku on tehtävä itse, jos gluteenittoman haluaa. Monista edellä mainituista voi hyvin luopua ja korvata ne jollain toisella, mutta ruisleivän ja mämmin voittanutta vaan ei ole. Mutta edelleen, kohtuus kaikessa. En silti söisi mämmiä ”neljäkymmentä ropehellista” pääsiäisen aikaan, kuten eräs isokokoinen ex-urheilija Kurikasta.
Keliakian ainoa tiedossa oleva "lääke" ja hoitokeino on loppuelämän mittainen gluteeniton ruokavalio. Gluteenittomat tuotteet ovat tunnetusti kalliimpia kuin tavalliset. Lisäksi gluteenittoman ruokavalion noudattaminen vaikuttaa koko perheen ruokahuoltoon ja vapaa-ajan viettoon. Esimerkiksi matkoilla, juhlissa ja uusissa paikoissa ruokaillessa on aina varmistettava etukäteen, että saa edes jotain syödäkseen.
Tämän vuoksi menee yli tukan niiden wannabe-keliaakikkojen logiikka, jotka huvikseen tekeytyvät välillä sopivalla hetkellä keliaakikoiksi. Tai milloin millekin ruoka-aineelle allergisiksi, mikä kulloinkin sattuu sopimaan omaan mielentilaan tai tarjolla oleviin tuotteisiin tai niiden puuttumiseen. Näen ja koen sen tietämättömyydestä, tyhmyydestä ja itsekkyydestä johtuvana halveksimisena niitä ihmisiä kohtaan, joilla on oikeita, terveydestä johtuvia ruoka-ainerajoitteita. Keliakiaankin voi kuolla, jos tarpeeksi kauan syö gluteenia. Mutta tämä asia on taas kokonaan toisen messun väärti ja menee ohi alkuperäisestä otsikosta.
Ohessa pari linkkiä aikaisempiin postauksiimme, jotka liittyvät ravitsemusaiheeseen:
Taas yksi hyvä syy ostaa lähiruokaa
Lähde: Me Naiset -lehti 24.2.2021 / Ilta-Sanomat
Ei kaupallista yhteistyötä
Kuvat: Pixabay
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
