Tarttuiko ruoto emättimeen?

Eikö lähtenyt yskimällä? Pitikö mennä lääkäriin ja siellä se nypittiin pinseteillä pois? Minulla ei ole kokemusta asiasta, mutta olen kuullut, että jollekulle on näin päässyt käymään.

Sana emä kuuluu keskeisiin vanhoihin suomen kielen sanoihin, jotka on aikoinaan jostain syystä korvattu muista kielistä lainatuilla sanoilla. Nykykielessä emä ja emo tarkoittavat lähinnä eläimen äitiä.

Äidin nimityksenä emä on painottunut lähinnä kaakkoismurteisiin ja Pohjois-Karjalaan.

Emällä on ollut murteissa muitakin merkityksiä. Sanaa on usein käytetty jonkin esineen pääosasta tai rungosta tai esimerkiksi veneen kölistä. Myös jalkineen pohjan ja syrjät muodostava nahkakappale on ollut nimeltään emä. 

Äidin tärkeys on vaikuttanut siihen, että sanalle on muodostunut adjektiivinen merkitys. Nykykielessä tuttuja sanoja ovat emävale tai emämunaus. Adjektiivisia merkityksiä löytyy eniten Savosta: 

Lapselle: Emä mies ko kehtaa itkiä! (Vahviala). Se (veneeseen noussut orava) alako pittee emä rapinata. (Jäppilä). Näkkyypä olevan pakastummaan päen, uamulla suottaa olla jo emä pakkane. (Suonenjoki). Nyt on emä puutev voesta ja lihasta. (Siilinjärvi). Antakaapa oekee emä lähtö niille lampaelle! ( Vaala). 

Suomen kielessä on muitakin samakantaisia johdoksia samasta sanasta. Esimerkiksi emakko, emi, emäs, emäntä ja emintimä (äitipuoli). Yksi tällainen johdos on myös emätin. Sitä on osissa Pohjanmaata, Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Savoa, Kainuuta ja Peräpohjolaa käytetty kurkkutorven nimityksenä. Kurkkutorven voi ajatella kuuluvan ihmisen runkoon samaan tapaan kuin emä eli köli muodostaa veneen rungon. 

Koska nykykielessä sanalla emätin tunnetaan vain yksi merkitys, sitä ei siis tunneta kurkkutorvena, kuulostavat alla olevat murteiden sanakirjasta peräisin olevat sanonnat aika hirmuisilta.

Kun eijjou hampaeta niin pitää (ruoka) niin karkeena nieltäj jotta emätin repijää.(Pielisjärvi)
Ruoto mäni emättimeen, millähän sen saesi poes. (Pielisjärvi)
Toista uhataan: Minä jos emättimestäs otan (kiinni) niin et huuvva! (Nilsiä)
Peruna jää helposti lehmän kurkkuun: Se ei pääsem menehen emättimestä alas.(Himanka)
Siällä (karilla) sai laulaal loikastan niim palijo kun emättimestä lähti. (Hailuoto)
Ko mie tartuin sitä emättimhen kiini, kyllä sen silimät alako iankaikkista mulinaa pitämhän. (Rovaniemi)

Ohessa linkki aikaisempaan postaukseemme, joka ohuesti sivuaa tätä samaa aihetta, mutta näkökulma on aivan erilainen.

Kala toosassa

Lähde: Kielikello -lehti nro 1/2022

Kuvat: kielikello.fi ja Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.