Viitisen vuotta sitten Nymma asioi Tri Kumman luona vatsavaivoineen. Tri Kumma osasikin joidenkin vaiheiden jälkeen paikallistaa asian keliakiaksi. Postauksen lopusta löytyy myös linkki juttuun kohtaamisesta Tri Kumman kanssa. Nämä nimet ovat siis tietenkin keksittyjä ja emme käytä niitä millään pahalla kyseisistä henkilöistä. Henkilöt ovat kuitenkin ihan todellisia, mutta heidän oikeita nimiään ei voi paljastaa. Jotakin nämä salanimet kuitenkin kertovat heidän persoonistaan.
Aamuyöllä Erikoinen Asiantuntija heräsi viiltävään kipuun. Kolmet särkylääkkeet ja kahdesti sivelty Voltaren-geeli eivät vaikuttaneet yhtään mitään. Lopulta yritin kaivella kivun lievitykseen keittiön pakastimesta jotain jäätävän kylmää ja onnistuinkin löytämään kolme tortillalettua. Ne olivat siihen tarkoitukseen vähän tönkköjä ja taipumattomia. Autotallin pakastimesta kävin sitten louhimassa kylmägeelipussin, josta oli parempi apu ja saatoin aamuhämärissä ehkä vähän torkahtaakin.
Jo ennen ylösnousemusta chattailin lääkärikeskuksen sairaanhoitajan kanssa ja sain päivystysajan jo samaksi aamuksi. Nettivarauksen mukaan seuraavat vapaat ajat olisivat menneet seuraavalle viikolle.
Jossain aikaisemmassa postauksessani olen ylistänyt luottavani eniten vanhempiin mieslääkäreihin, mutta tämän kokemuksen perusteella täytyy sittenkin alkaa luottamaan nuoriin (<40v) naislääkäreihinkin. Tämänkertainen ainakin antoi itsestään hyvin vakuuttavan kuvan. Hänellä oli niin suloinen nimikin. Tässä blogissa nimettäköön hänet vaikka Tri Höpöttäjäksi, koska hän oli melko kova puhumaan.
Jatkotapaamiseen ensi viikolla pääsen Tri Oudon vastaanotolle, koska hänellä on jatkotutkimusten tilaamiseen valtuudet, joita ei Höpöttäjällä ollut. Sitä tapaamista jään odottelemaan malttamattomana.
Eikä tässä vielä kaikki: Elettiin siivouspäivän aamua ja viikonlopun pyykkivuori odotti kotona. Lääkäri sanoi: "Ei sitten mitään siivoamisia eikä pyykkien ripustamisia. Eikä mitään painavan kantamista." Isäntä olisi halunnut tämän vielä kirjallisena ;D
Potentiaalinen paloittelumurhaaja
Tosiblogisarjamme sairauksista ja niiden toteamisesta
Kuvat: Pixabay
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen on kielletty ilman lupaa.
Minä olen ollut leikkauspöydällä 6 kertaa 3x nukutuksessa ja loput selkäydin puudutuksella, yhdellä kertaa olisin ehkä voinut kuolla komblikaatioihin, nopeasti uusi leikkaus, vatsan jonnekkin onkaloihin oli jäänyt verisuoni vuotamaan, oli hilkulla ettei tullut vernmyrkytys, tai mitä verilammikko sisuksissa olisikaan aiheuttanut en tiedä.?
VastaaPoista2 leikkausta peräkkäin, teki minusta todella heikon, sydän tietysti oli vahva silloin, niin piti elämässä kiinni.
Viimeisin leikkaus oli suonikohjut viime vuonna, kaikki leikkaukset mitkä on tehty mulle kaulasta alaspäin, ei pelota, mutta jos mentäisiin aivo osastolle, se saattaisi pelottaa, mutta suomessa on huippu kirurgit, heihin voi luottaa.
Ei tiedä vieläkö tulevaisuudessa joutuu leikkauspöydälle, onneksi sitä ei tiedä.
Toi 6x on vielä vähän siihen verrattuna, miten joku voi joutua kymmeniä kertoja leikattavaksi.
Kiitos kommentistasi. Aika monesti olet silti joutunut veitsen alle. Toivotaan, ettei enempää tai ettei aivo-osastoon tarvitsisi koskea. Jos kymmeniä kertojakin nukutetaan, luulisi sen jo olevan sinällään haitallista. Minä olen ollut leikkauksessa yhden kerran, kolmivuotiaana ja niin ollen en muista siitä itse mitään. Se liittyi yhteen tapaturmaan, jonka seurauksena ei (tietääkseni) jäänyt mitään vaivoja tai ainakaan näkyvää vammaa.
PoistaEn ymmärtänyt yhtään mitään, mutta jotenkin tajusin kuitenkin tilanteet ja naurattaa niin että vesi valuu silmistä.
VastaaPoistaElämä on ihanaa <3
Kiitos kommentistasi. Nämä ovat tarinoita ihan elävästä elämästä ;DD Saa nähdä kuinka minun käy, kun keskiviikkona tapaan Tri Oudon.
PoistaVaikuttaa oikein mielenkiintoiselta sarjalta. Minä olen etupäässä tavannut hyviä ja rehtejä lääkäreitä. Kyllä sinne mahtuu myös opiskeluaikojeni mies gynekologi, joka tutkimuksen lisäksi siveli aina reittäni. Olin niin nuori ja tietämätön, että annoin sen aina tapahtua. Nyt en antaisi.
VastaaPoistaMielenkiinnolla odotan, miten keskiviikon vastaanotto sujuu.
VastaaPoista