...perinteiseen tapaamme?
Monet asiat ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana yhteiskunnassamme kansalaisen näkökulmasta sallivampaan suuntaan.
Viinanmyynti vapautui ja kansa karkeloitsi kossupullon kanssa. Ei tarvitse enää korpikuusen kyyneltä heruttaa, vaan voi lampsia lähimpään monopoliliikkeeseen tai laimeamman juoman perässä lähimpään markettiin.
Naisten seksuaalisuus vapautettiin ehkäisypillerin myötä. Itsemääräämisoikeus helpottui esimerkiksi perheen lapsiluvusta päätettäessä.
Nainen vapautui aviopuolisonsa ikeestä, sai mennä yksin ravintolaankin.
Avioliitto vapautui eron mahdollisuudelle, kun laki salli avioerot ilman sen kummempia selittelyitä tai perusteluja.
Samansukupuolisten liitot ja elämä on helpottunut pääsääntöisesti sallivan yhteiskunnan taholta.
Tänä päivänä julistetaan isoon ääneen, että hyväksytään eriväriset, eri uskoiset, toisin ajattelevat, vapaa- ja umpimieliset, kaikenlaiset ihmiset. Hyvä juttu!
Luulisi, että nyt olisi kaikilla hyvä olla.
Eikö mitä!
Tällainen tavallinen maatiainen, joka on hyvinkin avarakatseinen ja hyväuskoinen, sinisilmäinenkin, ei oikein uskalla olla mitään mieltä tai ainakaan sanoa sitä ääneen. Ettei vaan kukaan loukkaannu. Paitsi minä itse, kun en uskalla tai saa olla omaa keskimäärin suomalaista mieltä.
Mutta nyt on pakko älähtää. Koulujen joulujuhlaa ei saisi enää viettää kirkossa. Ei saisi katsoa perinteistä jouluevankeliumia. Ei kuunnella saati laulaa jouluvirsiä. Ei hyvää päivää sentään.
Sallitteko, jos kyseenalaistan tässä tapauksessa tällaisia mielipiteitä omaavien henkilöiden jouluvapaat töistä joulunpyhien aikaan? Töihin vaan, kun ei kerran maamme jouluperinteet kiinnosta. Ja perheen lapset kouluun, tavalla tai toisella. Jouluaikainen koulu uskonnottomille. Mitä sitä pyhiäkään viettämään, kun juhlat jätetään väliin. Juhlille (joulu, pääsiäinen, juhannus) ja lomille kun on ihan sama peruste.
Huomaamattamme salliva yhteiskunta onkin alkanut muuttua suvaitsemattomampaan suuntaan. Tavalliset asiat alkavat olla kiellettyjen listalla. Jos et kuulu mielipiteinesi ääripäihin, et ole oikein mistään kotoisin.
Kuitenkin perinteemme tekevät meistä kansana yhtenäisen. Ne asettavat elämämme tuttuihin raameihin ja antavat parhaimmillaan voimia vaikeinakin aikoina. Ajat ja tavat muuttuvat väkisinkin yhteiskunnassa. Voisiko ajatella, että juuri siksi perinteiden aseman tulisikin vahvistua. Että olisi jotakin pysyvää, yhteistä ja ikiaikaista.
Kuvat: Pixabay
Kuvien ja tekstin luvaton kopiointi on kielletty.
Huomaamattamme salliva yhteiskunta onkin alkanut muuttua suvaitsemattomampaan suuntaan. Tavalliset asiat alkavat olla kiellettyjen listalla. Jos et kuulu mielipiteinesi ääripäihin, et ole oikein mistään kotoisin.
Kuitenkin perinteemme tekevät meistä kansana yhtenäisen. Ne asettavat elämämme tuttuihin raameihin ja antavat parhaimmillaan voimia vaikeinakin aikoina. Ajat ja tavat muuttuvat väkisinkin yhteiskunnassa. Voisiko ajatella, että juuri siksi perinteiden aseman tulisikin vahvistua. Että olisi jotakin pysyvää, yhteistä ja ikiaikaista.
Kuvat: Pixabay
Kuvien ja tekstin luvaton kopiointi on kielletty.
Niiin samaa mieltä! Jos ei tunnusteta kristinuskoa, ei tarvitse viettää siihen kuuluvia juhliakaan eikä vapaapäiviä. Toimiihan se toisinkin päin. En minäkään tunnusta islaminuskoa ja niin ollen en vietä ramadania. Niin helppoa se on. Mutta eihän tätä mieltä saa olla. Eikä varsinkaan ääneen sanoa.
VastaaPoistaYmmärrän älähdyksesi, mutta kristinuskon liittäminen suomalaiseksi perinteeksi, jonka on pakko kuulua kaikille, ei minusta ole tätä päivää enää. Luin tästä äskettäin Hesarista silmiä avaavan mielipiteen entisen uskovaisen isän näkökulmasta. Myös uskonnottomilla ja ateisteilla on oikeus viettää jouluunsa - vaikkapa sen perinteistä perinteisemmän mallin mukaan, jossa ei Jeesuksesta vielä tiedetty mitään. Tiedättehän, aika ennen kristinuskon tuloa, sekin on ollut olemassa, eikä siitä ole pitkä aika. Erikoiset asiantuntijat, olette valppaita ja avarakatseisia, uteliaita ja tiedonhaluisia ihmisiä, te varmaankin voitte avartaa näkemyksiänne myös näissä perinneasioissa. Kristukseen uskominen ei ole mikään velvoite, meillä on uskonvapaus, ihan oikeasti, joten ei lainmukaisia ja työehtosopimusten mukaisia vapaapäiviäkään voi siihen sitoa.
VastaaPoistaPahoittelen, jos tämä kommenttini on ärtyisä, mutta niin on tämä teidän postauksennekin provosoiva. Hyvää joulunodotusaikaa kuitenkin, Jeesuksella tai ilman.
Kiitos kommentistasi! Kirjoitus oli tarkoituksella provosoiva, koska tässäkin aiheessa tuntuu vallitsevan joko tai -asetelma. Ikäänkuin kaikki joulukirkkoa kannattavat olisivat Jeesuksen joukoissa ja vastustajat uskonnottomia. En näe mitään syytä pakottaa ketään kristinuskoon, mutta soisin kaikille mahdollisuuden päästä jouluna kirkkoon. Monissa perheissä käydään koko perheen voimin joulukirkossa, joissain ei lainkaan, mutta suurimmalla osalla (mutu) tuskin on mitään sitä vastaan, että koulun joulujuhlaa vietetään kirkossa. Se on kuitenkin yksi sivistyneen aikamme vanhimpia perinteitä. Joulun vietto ennen Jeesuksen syntymää perustuu pakanauskontoihin (siis myös uskontoihin), joissa mm. uhrattiin jumalille ja palvottiin aurinkoa. Voihan sitä joulua viettää niinkin. Mutta asiaan: koululaisten joulukirkossa käyminen ei edellytä kristinuskoon pakottamista, ei ole aivopesua kristityksi kääntymiseksi. Suomalaiset oppilaat valitsevat opiskelevansa joko uskontoa tai elämäntapatietoa. Käsitykseni mukaan suurin osa edelleen valitsee uskonnon opetuksen. Uskonnon opetuksen luonteva lisä on tutustua maassamme vallitsevan pääuskonnon tarjoamaan joulukirkkoon ja kristilliseen joulunviettotapaan. Mitä se haittaa? Eikö se ole avarakatseisuutta parhaasta päästä. Ei se Jeesus siellä kirkossa iholle pakolla tartu. Jokainen kuitenkin saa valita mihin uskoo ja miten joulunsa viettää.
PoistaKoulun ja päiväkodinkin tehtävänä on tapakulttuuriin kasvattaminen – esimerkiksi Suvivirsi ja jouluevankeliumi ovat luonteva osa useimpien koulujen ja päiväkotien kevät- ja joulujuhlia. Juhlat eivät ole uskonnon harjoittamista, vaikka ne sisältäisivät yksittäisiä uskonnollisia elementtejä. Tekeekö kirkko sitten paikkana asiasta jotenkin paheksuttavan?
Hyvää joulun odotusta ihan jokaiselle sen viettotavasta riippumatta ja talven jatkoa joulua viettämättömille!
Ahaa. Käsitin niin, ettei meillä ole kukaan joulukirkkoa kieltänyt, vaan on haluttu täysi uskonnonvapaus siihen, että joulukirkko ei kuuluisi koulun ohjelmaan. Jokainen perhe voi käydä tietysti kirkossa miten paljon vaan, tai uskontotunnillakin sinne voi retkiä järjestää. Oikeastaan olisi hyvä, jos vanhemmat huolehtivat näistä uskontoon liittyvistä perinteistä, samoin uskonnon opetus kouluissa, mutta ei se ole kaikkien velvollisuus nykyään enää. Uskonnollinen elementti on osa uskontoa, et sinäkään varmaan mielelläsi Allahia lattian pintaan asti kumartaisi minkäänlaisessa tilaisuudessa. Minusta paras on kuunnella, mitä uskonnottomat itse näistä rituaaleista ja virsistä ajattelevat. Emme me muut voi heidän puolestaan sanoa, miltä näiden uskontoon liittyvien tapojen pitää tuntua. On hienoa, että meillä todella on uskonvapaus. Se koskee kaikkia.
PoistaTässä asiassa on ainakin somessa mennyt puurot ja vellit sekaisin, osin mediassakin. Jossain yhteydessä on selvästikin ymmärretty asia niin, että kyse on koululaisten jumalanpalveluksesta, joka sekin on ollut maassamme perinteenä joskus aikaisemmin. Siitähän tässä nimenomaan ei ole kyse.
VastaaPoistaApulaisoikeusasiamies on tarkoittanut kannanotossaan koulun yhteisen, perusopetusasetuksen 3§:n 5 momentin mukaisen päättäjäisjuhlan korvaamisesta kirkossa järjestetyllä juhlalla. Monilla paikkakunnilla ollaan suurissa vaikeuksissa, kun ei löydy niin suurta tilaa, mihin kaikki koulun oppilaat, henkilökunta ja mukaan tahtovat vanhemmat ja muut läheiset mahtuisivat.
Onko se kirkko niin kovin vahingollinen ja vastenmielinen ympäristö uskonnottomille, jos siellä pidetään koulun juhla, joka ohjelmassa ei ole uskonnollisia aineksia? Kirkkoympäristön hyväksyminen juhlapaikaksi olisi juuri sitä suvaitsevaisuutta, jota odottaisimme, myös uskonnottomilta Suomen valtakulttuuria ja valtauskontoa kohtaan. Mutta ns. suvaitsevaisuuden vaatimus tuntuu usein toimivan vain toisin päin.
Vai onko kyse sitten loppujen lopuksi siitä, että kun joulu nyt väistämättä on kristinuskoon vahvasti liittyvä juhla, on uskonnottomille "liikaa" siinä, jos koulun juhlakin vielä järjestetään kirkossa?
Hyvä ratkaisu voisi olla järjestää erillinen koulun juhla uskonnottomille eri tiloissa ja siellä ei olisi mitään vivahdettakaan (kristillisestä) joulusta. Ilmeisesti näin on jossain päin tehtykin. Se vaan ei kokonaan poista tuota edellä mainittua tilaongelmaa, koska suurin osa koululaisista kykenee viettämään juhlan kirkkotiloissa.
Täysin samaa mieltä. Olen itsekin joskus ajatellut näistä kristinuskoon liittyvistä juhlapyhistä täysin uskonnottomille. Ehkä heidän paikka olisi töissä, koska kielletään uskonnon merkitys juhlapyhän pohjalla. Heitä sanotaan kuitenkin kulttuurikristityiksi. Eli he hyväksyvät vain kulttuuriperäisen juhlan, ei uskontoa. Kulttuurikristityn käsite on kyllä hankala ja monisyinen. Kristinusko on taatusti jättänyt Euroopan kulttuuriperintöön suuren jäljen. Muun muassa monet nimet ja nimipäivät (alkujaan pyhimysten muistopäivät), juhlat, kalenterin ja monet tavat. Juhlitaan vaan joulua! Itse ajattelen, että se tuo valoa pimeyden keskelle.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Euroopan kulttuuriperinne ja elämäntavat ovat vahvasti sidoksissa kristinuskoon, niin kuin totesit. Emme usein edes itsekään ymmärrä, kun pidämme monia asioita niin itsestäänselvyyksinä. Miksi muualta tulevat vaikutteet pääsevät horjuttamaan omaa kulttuuriperintöämme näin helposti? Suomalaisilla ei ole niin vahvaa omaa identiteettiä kuin esimerkiksi vaikka ranskalaisilla. Välillä tuntuu, että tämä kansa on siinä suhteessa ihan sekaisin ja ns. talvisodan henki on jo vuosia ollut kokonaan kadoksissa. Ja välillä tuntuu myös siltä, että edellä mainittu horjuttaminen on jotenkin ”järjestettyä” ja tarkoitushakuista. Vai olenko vain vainoharhainen. Joka tapauksessa on selvää, että kaikki eivät aina ole ihan kartalla siitä, mistä kulloinkin on lopulta kysymys. Vouhotetaan mitä milloinkin.
Poista