maanantai 2. maaliskuuta 2020

Maaliskuun tähtitaivas


Maaliskuun tähtitaivaan valtiatar on Venus. Se on niin kirkas, että se näkyy jopa päivällä, kun osaa vain katsoa oikeaan suuntaan. Varmimmin Venuksen kuitenkin löytää, kun ilta alkaa hämärtää ja Venus loistaa kirkkaana. Maaliskuun ajan (4.3. - 30.3.) Venuksen löytää Oinaan tähdistöstä ja se näkyy taivaalla monta tuntia Auringon laskun jälkeen. Tähtitaivaallamme on yhteensä 88 erilaista tähtikuviota ja Oinas on yksi eläinradan kuvioista. Oinaan tähtikuvio sijaitsee taivaanpallon pohjoispuoliskolla, Kalojen ja Härän tähtikuvioiden välissä - niinkuin se sijaitsee horoskoopeissakin näiden kahden merkin välissä. Oinas näkyy Suomesta käsin parhaiten elo-helmikuun välisenä aikana.


Muinaisille kreikkalaisille Oinas (latinaksi Aries) oli tärkeä tähtikuvio, se sijaitsee kunniapaikalla ekliptikalla. Ekliptika tarkoittaa Maasta käsin katsottuna sitä rataa, jossa Kuu ja planeetat näyttävät näennäisesti kulkevan. Oinaan tähtikuvion uskotaan kuvaavan urheaa kultaturkkista lentävää oinasta, joka syöksyi pelastamaan pilvien jumalatar Nefelen kaksosia varmalta kuolemalta. Oinas ehti ajoissa hätiin ja kaksoset pelastuivat, kun oinas nappasi heidät selkäänsä ja lensi turvaan. Kesken lentomatkan toinen kaksosista kuitenkin putosi meren yllä oinaan selästä ja hukkui. Sankarioinas uhrattiin myöhemmin Zeukselle ja sen kultainen talja luovutettiin kuningas Aieteelle pelastuneen kaksosen toimesta Aieteen otettua tämän suojelukseensa. Oinaan kultainen talja ripustettiin Areksen (Zeuksen ja Heran poika) puutarhaan suuren tammen oksille ja sen vartijaksi asetettiin hirmulisko, joka ei koskaan nukkunut.

Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna  20.3. klo 5.50 Suomen aikaa. Aurinko on silloin Kalojen tähdistössä ja siirtyy ekvaattorin yli taivaanpallon pohjoiselle puoliskolle. Yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen saman pituiset.

Sunnuntaina 29.3. siirrytään kesäaikaan, kun kelloja siirretään tunnilla eteenpäin klo 03:00  => 04:00.


Oinaan tähtikuviossa oleva Venus näkyy Auringon laskettua kevätpäiväntasauksen iltana. Tuolloin Helsingissä Aurinko laskee klo 18:36, hämärä kestää 41 minuuttia ennenkuin on pimeää. Kuvassa näkyy Venuksen sijainti Oinaan tähtikuviossa 20.3. klo 20:00 Helsingistä katsottuna. Ei se paljon heitä, katsoitpa sitä mistä päin Suomea tahansa.



Maaliskuun tähtitaivaalta löytyy helposti iltayöllä etelätaivaan selkein tähtikuvio, Leijona.
Leijonan kirkkain tähti on Regulus. Leijonan länsipuolella on himmeämpi Kravun tähdistö. Tuttu Otava, joka on osa Ison Karhun tähdistöä, on maaliskuussa lähes taivaanlaella. Otava näkyy tähtitaivaallamme aina, kun vain on riittävän pimeää. Kun Otavan häntää tai kauhan vartta pitkin edetään kohti horisonttia, tulee vastaan Karhunvartija-tähtikuvion kirkkain tähti Arcturus, jonka näkee helposti paljain silmin. Arcturus löytyy siis seuraamalla Otavan kauhan vartta horisonttia kohti. Arcturus on tähtitaivaan neljänneksi kirkkain ja Suomessa näkyvistä tähdistä toiseksi kirkkain Siriuksen jälkeen.

Pimeän aika lyhenee kiihtyvällä vauhdilla, mutta maaliskuu on vielä hyvää aikaa tähtitaivaan tarkkailuun. Kevättä kohti mentäessä ilmakehän muitakin valoilmiöitä näkyy enemmän.
Helmiäispilviä voi nähdä auringon nousun ja laskun aikaan. Haloilmiöiden määrä lisääntyy maaliskuusta alkaen. Keväthankien jääkiteet voi muodostaa halorenkaita hangen pinnalle. Katuvalot voivat nostattaa mahtavia halopilareita kohti taivasta. Kuun ympärille voi muodostua upea halorengas sopivissa olosuhteissa. Halot syntyvät, kun ilmassa leijailee jääkiteitä. Tavallisimmin halot ovat väriltään valkoisia, mutta joskus ne voivat esiintyä spektrin väreissä, jolloin niitä voidaan sekoittaa sateenkaareen.

Lue lisää Helmiäispilvistä ja Haloista.

Tähtitaivasta voi katsella ja ihailla ilman, että tuntee yhtäkään kohdetta Kuun lisäksi. Mutta lisämausteen ihailulle antaa, kun löytää muutaman tutun kohteen ja opettelee silloin tällöin yhden tai kaksi lisää. Paljain silmin tarkkailulle voi antaa pienen extrasäväyksen tavallisilla kiikareilla, joilla voi erottaa Jupiterin neljä suurinta kuuta ihan helposti. Kiikari on hyvä tukea vaikka isoa kiveä tai puunoksaa vasten. Maalis-ja huhtikuussa Jupiter on liian alhaalla tarkkailuun, mutta toukokuussa se näkyy aamuyöstä ja 21.5. Jupiter on lähellä Kuuta aamuyön tunteina. Silloin se on helppo löytää.



Aikaisemminkin on pohdittu avaruusasioita ainakin seuraavissa postauksissa:

Tanssin tähtien kanssa

Viides teoria

Maa kuulee, kuuleeko ISS?

Pysy vaan kallellaan, Maa

Tuuleeko Kuussa?

Helmikuun tähtitaivas



Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat, Pixabay, Ursa.fi

Lähteet: Alison Davies Tähtitaivaan tarinoita, Ursa.fi

Tekstin ja kuvien luvaton kopioiminen on kielletty.








4 kommenttia:

  1. Olipas informatiivinen ja professionaalinen postaus. Minä olen jotenkin omituisesti koko ikäni pelännyt avaruutta, koen sen kylmäksi ja loputtomaksi. Toinen tyttäreni oli pienenä niin innostunut avaruudesta, että piti ostaa kaukoputki. Ja sitten monet illat mies ja tytär tuijottelivat taivaalle. Tytär vielä piirsi kirjan nimeltään ufoheppa ja se piti lähettää silloiselle presidentti Tarja Haloselle. Ihan hyvä kirja oli ja sai kiitosta. Minun pitäisi silmäillä ainakin noita haloilmiöitä, ne ehkä ovat minun omituisessa päässäni lähellä maata, ei pelota. Tähtitaivaallista uutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Viikonloppuna tulikin Venusta ja Orionin tähtikuviota sekä Siriusta taas tiirailtua. Tunnen aina huimausta tähtitaivaan äärellä - se on yhtäaikaa kiehtova ja vähän pelottavakin. Ja kylmä, tähtien välisessä tilassa, tyhjiössä on jatkuvasti -270°C. Sen kylmempää ei voi juuri ollakaan. Toivottavasti kohdallesi osuisi hieno halo. Tänä talvena niitä on ollut vähänlaisesti pakkaskelien puuttuessa. Mutta jospa onnistuisit näkemään Auringon ympärillä haloja, niitäkin on monia erilaisia. Täytyypä kehitellä niistäkin juttua! Mukavaa maaliskuun alkua!

      Poista
  2. Kiitos! Itsellä kuukalenteri käytössä ja vasta opettelen tuntemaan koko kuuta ja universumia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Universumissa riittäkin ihmettelemistä ja koko ajan saamme siitä lisää tietoa! Suosittelen tutustumaan Tähdet ja avaruus -lehteen. Siinä on upeita kuvia universumin eri kohteista sekä ilmakehän ilmiöistä sekä ajankohtaista tietoa uusista tutkimustuloksista. Lehti on ammattimaisesti tehty, mutta sopii hyvin maallikonkin luettavaksi, jutut on kirjoitettu ihan kansantajuisesti! Vielä riittää pimeitä iltoja tähtien tiirailuun ennen valoisia kesäöitä!

      Poista

Kiitos kommentistasi!