Maa kutsuu, kuuleeko ISS

Tähtitaivasta tiiraillessasi et ole voinut välttyä huomaamasta tasaiseen tahtiin taivaankantta halkovia valopisteitä. Satelliitteja. Ne etenevät radoillaan melkoista vauhtia. Alimmillaan satelliittien rata kulkee 200 kilometrin korkeudessa ja kaukaisimmat ovat noin 36.000 kilometrin etäisyydellä.  Mitä lähempänä Maata rata kulkee, sitä kovempi on satelliitin vauhdin oltava - muuten käy huonosti, kun Maa kutsuu, konkreettisesti. Paljain silmin nähtävät satelliitit kulkevat kaikki alle 1.000 kilometrin korkeudessa,

Maata kiertää hurja määrä kaikenlaista ihmisen avaruuteen tavalla tai toisella sinkoamaa roinaa. Varsinaisia toimivia satelliitteja on tuhatkunta, mutta niiden lisäksi valtava määrä toimintansa lopettaneita satelliitteja, monenlaista törmäysromua, kantoraketteja ja niiden osia.

Isoveli valvoo, sanotaan. Tottahan se on. Monen laitteemme ja toimintamme kautta olemme tarkkailun alaisina. Satelliitit paikantavat meitä useammin kuin arvaammekaan. Piiloon emme pääse, mutta mitäpä jos iskisikin takaisin samalla mitalla.

Se on nimittäin ihan mahdollista. Kenelle tahansa. Oman älylaitteen avulla voi paikallistaa lähes kaikki Maata kiertävät satelliitit ja niiden tehtävät.

Hyvä sovellus tarkoitukseen on esimerkiksi Androidin Play-kaupasta ladattava Heavens-Above -sovellus, jonka avulla voi tunnistaa juuri nyt ylilentävän satelliitin. Sovellus kertoo myös satelliitin etäisyyden maasta ja vauhdin. Sovelluksesta voi myös hakea tähtitaivaan yöllisiä tapahtumia, vähän niinkuin maanpäällisiä menomestoja muista tietolähteistä. Myös kansainvälisen avaruusaseman ISS:n voi hakea sovelluksen avulla, mutta sille löytyy myös monta omaa sovellusta. Itse latasin ISS Live Now:n, joka lähettää livekuvaa aseman kameroilla. Karttakuva kertoo, missä ISS kulloinkin posottelee. ISS:n ratakorkeus on keskimäärin hieman päälle 400 kilometrissä ja vauhtia on noin 27.500 kilometriä tunnissa.

Heavens Above näyttää ylilentävät satelliitit virtuaalisen kompassin avulla

Öisiä tapahtumia luvassa.

Hetkinen, kun tsekkaan missä ISS nyt viilettää...näyttää tavoittavan kohta Saudi-Arabian ja  rata kulkee pikapuoliin kohti Saksaa. Tämä kierros ei yltä Suomeen saakka, jotta voisi kurkata yläilmoista ISS:n silmin mitä kotimaahan kuuluu. Sen sijaan voi katsoa tallennetta avaruuskävelystä tai miltä ISS:n sisällä näyttää. Kun laittaa livelähetykseen äänen päälle, voi kuulla mitä miehistö siellä puhelee.

Sovelluksesta näkyy Iss:n sijainti ja näkymät Maahan.

Auringonlaskua ja revontulia Euroopassa

ISS koostuu moduuleista, joista ensimmäinen laukaistiin avaruuteen vuonna 1998. Tämän jälkeen useat eri maat ovat lähettäneet ensimmäisen moduulin jatkoksi omansa, joilla jokaisella on oma tehtävänsä ja koko rakennelma on tätä nykyä noin jalkapallokentän suuruinen. Avaruusasemalle viedään tarvikkeita ja ruoka-aineita rahtialuksilla ja paluumatkalle takaisin maanpinnalle pakataan mukaan jätekuorma. Muun muassa Elon Muskin luotsaaman SpaceX:n Dragon-rahtialus on yksi näistä maan ja ISS:n välillä kulkevista aluksista. Eikä henkilökunnan sinne asemalle tarvitse työvuoroonsa millään omalla kulkuvälineellä lähteä. Miehistön kuljetuksen hoitaa avaruustaksi Sojuz. Taksitolppa sijaitsee Kazakstanissa. Taksikyydin taksa taitaa vain olla melkoinen, jos kyytiin pyrkisi.

"Terveisiä Maahan", toivottelee ISS:n miehistön jäsen avaruuskävelyltään.

Maankamara auringonlaskun aikaan ISS:stä katsottuna.

Satavuotiaan Suomen kunniaksi laukaistiin viimein 3.12.2018 radalleen Suomi100-satelliitti.
Lisätietoa Suomen omasta satelliitista löytyy sivulta: http://www.suomi100satelliitti.fi

SpaceX Dragon liikennöi Maan ja ISS:n väliä.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat ja Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä jutussa mainittujen tahojen kanssa. Elon Muskin kanssa yhteistyötä voisi hieroa, jos olisi tällöin mahdollista päästä Maata kiertävälle radalle Dragonin kyydissä.

Ohessa linkki toiseen juttuumme, jossa myös seurataan liikennettä taivaalla.

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/09/sisainen-lennonjohtaja-calling.html