Maanantai 21.2.: ”Jätkän humppaa laulava” oravankarkotin ei ohjeen mukaankaan tehoa välittömästi kohteeseen. Eli sitä pitää soittaa muutama päivä ennen kuin oravalla menee siihen hermo ja se muuttaa majaa.
Silti aamuvirkku Isäntä oli maanantaiaamuna jo ennen kuin olin ehtinyt herätä (lomaviikko), käynyt Puuilosta hakemassa pieneläinpyydyksen oravaa varten. Oli varmaan myös googlettanut, että orava tykkää maapähkinävoista. Sitä hän oli käynyt ostamassa purkillisen ja kävi virittämässä pyydyksen vintille.
Samalla päätettiin, että jos ja toivottavasti kun orava jää pyydykseen, kyörätään se naapurikunnan puolelle ainakin 10 kilometrin päähän ja päästetään siellä vapaaksi.
Tiistai 22.2. klo 9.48: Oravankarkotin on tietenkin ollut kytkettynä pois päältä, koska vintillä on nyt se pieneläinpyydys maapähkinävoin kanssa odottamassa herkkupeppuoravaa. Eihän olisi mitään järkeä virittää pyydystä ja samaan aikaan karkotinta. Aamulla Isäntä kävi ”kokemassa” pyydyksen. Maapähkinävoi oli syöty, pyydys oli lauennut, mutta ketään ei ollut jäänyt kiikkiin. Mitä ihmettä?
Pyydys on sellainen, että sitä ei fiksuinkaan orava saa auki sisältä päin. Hyvä, kun itse saadaan se auki ulkoapäin. Tapahtumaan voi olla kaksi selitystä. Oravan häntä on jäänyt luukun väliin ja se on pakittanut pois pyydyksestä. Jos orava olisi kääntynyt häkin sisällä ympäri, se olisi ainakin jäänyt kiipeliin. Tämä skenaario vaikuttaa epätodennäköiseltä. Todennäköisempää on, että maapähkinävoin onkin käynyt syömässä hiiri, joka on päässyt pois häkin neliönmuotoisesta reiästä vaivattomasti. Kenties jopa rotta. En ole mitannut, onko väli sen 13 mm esimerkiksi kulmasta kulmaan, jolloin sieltä pääsee rottakin pois. Nyt on uusi syötti viritettynä ja tilannetta tarkastellaan uudelleen illalla.
Klo 16.50: Pyydys ja syötti ovat tukevasti paikoillaan. Pyydys tietysti herkimmilleen viritettynä ja tolppaan köytettynä, ettei mahdollinen uhri pääse sitä liikuttamaan minnekään.
Klo 20.00: Pyydys laukesi, sen ääni kuului olkkariin saakka. Isäntä kiipesi vintille tarkastamaan tilannetta. Pyydyksessä oli hiiri, mutta se oli tällä kertaa päässyt pakoon pyydyksen reiästä.
Nyt lopetan raportoinnin tästä aiheesta tähän, koska olen eläinten ystävänä irtisanoutunut hankkeesta, enkä halua edes tietää mikä/kuka sinne loukkuun jää ja mitä sitten tapahtuu. Isäntä saa ”perheen päänä” hoitaa asian loppuun.
Kuvat: Pixabay
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAika monet linnut ja muutkin eläimet viihtyvät ihmisen lähellä. Ihan umpimettässä ei ole niin vilkasta lintuelämää kuin asutuksen liepeillä, olen huomannut. Jos orava kiinni saadaan, niin ei sitä ihan korpeen viedä, paikka on jo mietittynä.
Poista