Luin uutisen perinteisten Hymy-veistosten eli hymytyttö- ja hymypoikapatsaiden rinnalle kehitetystä sukupuolineutraalista hymyhenkilöpatsaasta. Tarve patsaalle on noussut vanhemmilta, huoltajilta ja lapsilta itseltään. Jarmo Vellosen suunnittelema Hymy-patsas näyttää toiselta kantilta katsottuna tytöltä, toiselta kantilta pojalta.
Patsaat jaetaan koulusta riippuen alakoulun joka vuosiluokalla tai esimerkiksi kuudennen luokan kevätjuhlan yhteydessä oppilaalle, joka
- - toimii luotettavasti ja reilusti.
- - tekee rakentavaa yhteistyötä kaikkien kanssa.
- - noudattaa sovittuja käytäntöjä.
- - kohtelee kaikkia ystävällisesti.
- - ei kiusaa koskaan.
- - edistää koulunsa ja opiskeluryhmänsä hyvää yhteishenkeä.
- - ottaa muut huomioon ja antaa työrauhan.
Omassa koulussani aikanaan patsas jaettiin kevätjuhlassa viidennen luokan päättyessä. Silloiset kriteerit saattoivat olla toiset, mutta mielestäni ystäväni, joka luokaltani sen tyttöpatsaan sai, oli sen ansainnut. Poikapatsaan saajaa en muista.
Palkinnon saaja voi nykyään valita minkä patsaan haluaa. Tyttönä voisi siis ottaa myös poikapatsaan. Ja jos tuolloin jo, ihan ekaluokkalaisena tietäisi tai ei tietäisi sukupuoliolemustaan, voisi valita myös tuon hymyhenkilö-patsaan. Olen varmaan ihan tosi vanhanaikainen ja yksinkertainen, kun ajattelen, että toivottavasti näille pikkuihmisille ei asetettaisi tätä kysymystä edes tarjolle. Täytyykö jo alakoululaisen pohtia sukupuoli-identiteettiään ennenkuin mikään esivarhaisteini-ikä on edes orastamassa.
Yritän peilata asiaa omiin muistikuviin itsestäni alakoululaisena. No, jo ekaluokkalaisena ihastuin ensin Pasiin, ja sitten Markoon. Molemmat rakkaudet hyytyivät alkumetreillä, kun pojista ei ollut unelmien prinssiksi, kiusasivat vain. Tykkäsin myös parhaasta ystäväsi Tarjasta niin paljon, että tunsin rakastavani häntä. En minä tietoisesti koskaan ajatellut sen syvemmin mikä minä olen sukupuoleltani. Tai kyseenalaistanut tyttö-olemustani. Olin vain - ja biologia ohjasi luonnollisesti ja aikanaan eteenpäin. Ja sen soisin kaikille lapsille.
Samaan hengenvetoon mietin, että jokainen pikkukoululainen ja isompikin, on palkinnon arvoinen. Jokainen on hyvä jossain. Moni hieno juttu jää vain vaille huomiota.
Intersukupuolisuus on oma lukunsa enkä tarkoita peilata kirjoituksellani mitenkään heidän kokemuksia omasta sukupuolestaan.
Lähde: Iltalehti 28.1.2022
Kuva: Pixabay
Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi!
PoistaMitähän näemme ja kuulemme seuraavaksi?
Samaa mieltä olen Pipsan kanssa siitä, että turhaan sitä patsasta mentiin muuttamaan. Kun kaikesta nykyään pahoitetaan mieltä, niin että kaikkea pitää muuttaa.
VastaaPoistaps. Aloitin uuden blogin jossa vastaisuudessa esittelen lukemiani kirjoja sitä mukaa kuin niitä luen. Näin Kristiina K-blogi ei rönsyile ihan joka suuntaan. Kirjablogi löytyy osoitteesta https://kirjatoukanblogi.blogspot.com
Kiitos kommentistasi!
PoistaMe kaikki ihmiset koemme eriarvoisuutta jokainen tahollaan jossakin elämän vaiheessa! Sellaista se on ja sitä joutuu vain kestämään. Tasa-arvoisesti kaikkia kohtelevaksi tätä maata tai maapalloa ei saa. Tavallaan tällaiset "helposti" tehdyt ratkaisut tuntuvat ihan hölmöiltä eivätkä juuri tai ollenkaan edes edistä tasa-arvoista kohtelua. Mielestäni!
Uusi blogisi lisätty meidän luettavien blogien listalle! Ja käyty vierailulla! Kiitos vinkistä!
PoistaMeidän lasten kouluissa luokkatoverit ovat äänestäneet patsaiden saajat.
VastaaPoistaHassuksi on mennyt tämä maailma, kun hymytyttö ja hymypoika eivät enää riitä.
Kiitos kommentistasi ja sanos muuta!
PoistaMitähän seuraavaksi?
Arviointi tulisi koulussa suhteuttaa oppilaaseen itseensä. Siten on hullua, että kaunis hymy tai kiltteys olisi kriteerinä erityiselle huomioinnille. Mitä jos tuon patsaan saisikin joku, joka on tsempannut tosi paljon edelliseen vuoteen nähden? Voisiko sen saada sellainen, joka on ollut ennen kiusaaja ja parantanut käytöksensä tai joku, jolla on ollut vaikeuksia oppia vaikka lukemaan? Saako hymypatsasta koskaan introvertti lapsi? Esimerkkejä voisi olla monia. Palkitsemisissa sukupuolen pitäisi olla sivuseikka, mutta hyvä, että huolehditaan tasa-arvosta.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi!
PoistaSamaa mieltä, lasten ei tulisi joutua kilpailemaan keskenään ominaisuuksiensa perusteella.
Toisaalta tämän pystin jakamisen voisi hyvinkin myös lopettaa, vaikka sillä on pitkä perinne. Toteutuuko sen jakamisen ansiosta hyvän eleen lisäksi myös paljon mielipahaa - todennäköisesti.
Alunperin jo olisi voinut olla yksi sukupuolineutraali patsas. Tosin, silloin 1950-luvulla, kun patsasta alettiin jakaa, ei vielä pohdittu sukupuoliolemusta niinkuin nyt.