Koko kesän puuhia osa 1

Kuten olen jo aiemminkin maininnut, pihassamme on kohtalaisen kokoinen pihalampi, jota ilmankin tulisimme hyvin toimeen. Sen on siihen edellinen omistaja tehnyt / teettänyt.  Se on sikäli väärin tehty, että vesi ei siinä vaihdu eikä virtaa muulla tavoin, kuin että taivaalta sataa vettä ja ylimääräinen menee ”pakoputkesta” tonttiojaan. Tällainen lampi pitäisi olla luonnon puron jatkeena, jolloin uutta vettä tulisi koko ajan purosta ja sitä poistuisi pakoputkesta. Nyt vesi on aivan liian seisovaa ja liikkumatonta. Siihen pitäisi virittää vielä jotakin, jolla vesi hapettuisi paremmin ja liikkuisi enemmän. Pakoputken suulle asti siihen mahtuu 8,5 kuutiometriä vettä eli 8500 litraa. 

Kun olimme yli 20 vuotta sitten ostamassa tätä taloa, oli maaliskuu ja runsasluminen talvi. Kiinteistövälittäjä mainitsi vain ohimennen, että: ”Niin ja tuolla takapihalla on sitten semmoinen pieni lampi.” Olisi pitänyt itse kiinnostua aiheesta enemmän, koska lunta oli niin paljon, ettei lammen koosta ikkunan läpi katsoen saanut mitään käsitystä. Minusta tuo ei ole mikään pieni lampi vaan ihan helvetin iso ainakin tämän kokoiselle tontille. Jos tontti olisi 2-5 hehtaaria, niin sitten tuokin olisi siihen nähden pieni.

Tähän asti meillä ei ole oikein ollut halua eikä kiinnostusta eikä osaamistakaan hoitaa sitä asianmukaisesti. Sen vuoksi lammen vesi on ollut milloin minkäkin näköistä, enimmäkseen ruman näköistä. Jos kaukaa katsoo, niin se on ihan ok. Jonain helteisenä kesänä se on muistuttanut enemmän hernekeittoa kuin vettä. 

Vesihän on väriltään ruskehtavaa, koska se on koko ajan taivasalla ja lammen reunoilta kivien välistä sinne päätyy sadeveden mukana humusta. Eli se on ”luonnonvettä”. Täysin kirkasta ja väritöntä sen vedestä ei saa koskaan eikä ole tarpeellista edes yrittää. Keväisin lampi toimii kulmakunnan sammakoiden lemmenpesänä. Kurnutus on kuulunut joskus sisälle asti. Sammakonkutua on lammessa lauttoina ja varikset käyvät sitä syömässä 🤮.

Muutaman kerran olemme tyhjentäneet lammen vedestä ja pesseet kivet ja tyhjentäneet likaveden ja liejun sieltä pois. Se on se pas*in pihahomma ikinä. Se on yleensä voitu tehdä vasta juhannuksen jälkeen, kun läheisen linnunpöntön asukkaat ovat päässeet siivilleen.

Aiempina kesinä lampi on tyhjennetty puhdistusta varten lapolla. Siinä on vierähtänyt aikaa useampikin päivä. Tänä keväänä tilasin netistä uppopumpun, jolla tuo 8,5 kuution vesimäärä tyhjenee noin kolmessa vartissa. 

Sen jälkeen päästiin pesemään lammen kiviä ja niiden välejä painepesurilla. Ja taas tyhjentämään likavettä uppopumpulla. Näin kuivana kesänä olisi luonnonvettä taivaalta saanutkin odotella elokuulle asti. Täytimme lammen hanavedellä, joka on koostumukseltaan eri asia kuin sadevesi, koska hanavesi on käsiteltyä. 

Saman tien viritimme lammen laitaan uuden suodattimen ja lammen pohjaan pumpun, joka nostaa vettä suodattimeen ja saa sen menemään paineella kyseisen laitteen läpi. Siinä on mekaaninen ja biologinen suodatus sekä UVC-lamppu, joka tuhoaa haitalliset bakteerit ja levät vedestä, joka kulkee suodattimien läpi. Kaikki tämä tapahtui kuumimpien helteiden aikaan heinäkuun alussa. Ja uutta vettäkään ei satanut.

UVC-lamppua ei ole pakollista käyttää ja ohjeissa suositeltiinkin, ettei sitä käytettäisi alkuun 6-8 viikkoon sen takia, että suodattimeen ehtisi muodostua sopiva bakteerikanta. No höh. Hetihän me laitettiin lamppu käyttöön. Muutenkin ohjeissa sanottiin, että vesi kirkastuu vasta n. 6-8 viikon käytön jälkeen. Näin on kyllä tapahtunut. Vesi on ruskeansävyistä, mutta melko kirkasta. Pohjakivet näkyvät syvimmässäkin kohdassa. Oma osansa on tietysti sillä, että ilman lämpötila on enää noin puolet siitä, mitä se oli silloin, kun laite otettiin käyttöön. 

  

Suodattimen voisi myös upottaa maahan, pois näkyvistä, mutta se on vasta ensi kesän homma. Tai sitten ”upotetaan” se tuohon viereiseen angervopuskaan.

Itse suodatin on 15 litran vetoinen ämpärin mallinen musta astia, jossa on liitin sisään tulevan veden letkulle sekä puhdistetun veden palautusletkulle. Kolmantena on liitin likavedelle, joka poistuu suodattimesta, kun se käännetään nappulasta ”puhdistus” -asentoon eli suodattimen itsensä puhdistamiseksi. Tämä toimenpide tarvitsee tehdä yllättävän harvoin. Laitteessa on oranssi ilmaisin, joka pomppaa ylös ja siten kertoo puhdistuksen tarpeesta, jos vesi on ollut todella likaista. Mutta se ei ole liikkunut vielä mihinkään, vaikka suodatin on ollut käynnissä jo yli kuusi viikkoa. Vesi ei siis ole kovinkaan likaista, vaikka se on ruskehtavaa väriltään. Uimiseen lampea ei voi käyttää eikä ole sitä varten tehtykään.

Näiden suodatinlaitteiden lisäksi lammen pinnalla kelluu skimmeri, joka kerää roskia pintavedestä. Tuulisella ilmalla roskia onkin veden pinnalla ollut paljon. Läheisestä koivusta irtoaa lehtiä sekä pientä roskaa, jotka ovat ilmeisesti koivun siemeniä. On ihan järjetöntä pitää täysikasvuista koivua lammen rannalla lampea roskaamassa, mutta koivu on Isännän silmäterä. Ja jos alkaa miettiä, kummasta luopuisi, lammesta vai koivusta ja että kummasta olisi teknisesti helpompi luopua ( koivusta), niin melkeinpä luopuisin ennemmin lammesta. 

Lammen pohjassa on allassubstraattia sekä zeoliittia, joiden on tarkoitus ylläpitää hyviä bakteereja ja poistaa huonoja bakteereja ja myrkyllisiä aineita, joita bakteerit tuottavat. Zeoliitti on pienissä pusseissa ja se on tarkoitus poistaa ja vaihtaa keväällä uutta tilalle. Allassubstraatti on huokoista kiviainesta, joka saa jäädä lampeen.

Ylläolevassa kuvassa on skimmeri. Vesi on kirkastunut paljon tämän kuvan ottamisen jälkeen. Tänään 3.9. voi sanoa, että vesi on aivan kirkasta, vaikkakin ruskeaa. Harmi, että lampi joudutaan ensi viikolla tyhjentämään vedestä. Ensi tiistaina 7.9. tulee täyteen se käyttöohjeen mukainen 8 viikkoa, jolloin veden tulisi viimeistään olla kirkasta. 

Tyynellä ilmalla skimmeriä ei tarvitse puhdistaa joka päiväkään, mutta roskaisempana päivänä se täytyy puhdistaa parikin kertaa päivässä. Skimmerissä on kaksi erillistä mekaanista suodatinta ja pieni pumppu, joka pumppaa vettä suodattimien läpi ylhäältä alas päin. Näin se saa aikaan ympärilleen kierrettä ja imua ja roskat jäävät suodattimiin. Skimmeri on siitä outo, että se pyrkii koko ajan rantaa kohti yhteen tiettyyn suuntaan. Johtuu varmaan siitä, että lammen pinta on kalteva tai siitä, että maapallo on vinossa? 👌😆

Kun lehdet alkavat tippumaan puista, täytyy suodattimelle tehdä puhdistusoperaatio ja laittaa se talviteloille. Sama tehdään skimmerille. Puhdistimen käytössä oleva pohjapumppu ohjeistetaan säilyttämään lämpimässä tilassa ja vedellä täytetyssä astiassa. Kaikissa vedenpinnan alla olleiden laitteiden pesemisessä on kova työ. Yritin skimmeriä pestä vähän tarkemmin. Sen pinnassa oli vihreää töhnää, joka ei ainakaan pelkällä vedellä lähtenyt mihinkään. 

Suodattimen ja muun koneiston poiston jälkeen vesi tyhjennetään taas uppopumpulla ja lammen päälle asetetaan 12m x 12m kokoinen tiheäsilmäinen verkko, jonka tarkoitus on estää lehtiä päätymästä lampeen. Keväällä verkko taas poistetaan ja ”lehtisaalis” on tarkoitus kipata kompostiin. Tämän jälkeen ei välttämättä ole tarvetta pestä lammen pohjakiviä painepesurilla, mikä voikin olla hyvä asia lammen oman bakteerikannan kannalta.

Jos olet suunnittelemassa omakotitalon rakentamista ja/tai pihalampea, niin en kovin lämpimästi suosittele. PAITSI jos tontin läpi virtaa luonnon puro, johon lammen voi tehdä ikään kuin suvannoksi, johon vesi tulee ja virtaa toisen reitin kautta pois. 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.