Mökkipäiväkirja 2021 kausi 2 jakso 4

Mökkiviikko Mikkelin kupeessa Lomarenkaan mökillä on nyt puolivälissä. Ostin Haukkulille kelluntaliivin ennen tänne tuloa, jotta päästään veneilemään koko porukalla. Ihmisille onkin varattuna kelluntaliivit ”talon puolesta”. Aika pieniä ne olivat kuitenkin. Hyvä, että henki kulki, kun vedin vetoketjun ylös asti ja vyötärönauhan kiinni. 

Lähdettiin maanantai-iltana 28.6. lammelle soutelemaan. Lampi on siis niin iso, että melkein sanoisin sitä järveksi. Pituus 500m, leveys 150m. Sen pinta-ala on 75 000 m2, eli 7,5 ha. 

Maanmittauslaitoksen johtajan haastattelustakaan ei oikein pääse käsitykseen, ratkaiseeko lätäkön koko sen, onko se lampi vai järvi. Vai joku muu asiako sen määrittää liittyen veden virtaamiseen tai veden syvyyteen. Ohessa linkki. Kun klikkaat sitä, niin linkki MML:n juttuun aukeaa uuteen ikkunaan 

Lampi vai järvi?

Kartan mukaan tähän lampeen/järveen ei laske mikään oja tai joki. Sen sijaan täältä virtaa vähän poispäin vettä toiseen isompaan lampeen/järveen suopitoisessa maastossa olevaa ojaa pitkin. Veden täytyy tähän siis tulla pohjassa olevista lähteistä. 

Haukkuli tykkäsi veneilystä ihan ”sikana”. Siinä oli pitelemistä, että se pysyi veneessä. No, ei se olisi veteen hypännyt, mutta olisi voinut pudota vahingossa. Veden pinta oli tyyni. 

Vesilintuja ei juuri näkynyt, paitsi yksi yksinäinen naaraspuolinen sorsa, joka piileskeli kaislikossa. Olikohan se sinkku vai oliko sen parille käynyt joku onnettomuus? Käki kukkui jossain kaukana ja korppikin raakkui. Myöhemmin illalla järvellä huusi kuikka, jonka olin jo aikaisemmin kiikaroinut uiskentelemassa n. 300m:n päässä ja todennut kuikaksi. Kuikan äänestä tulee aina jotenkin ”alkukantainen” olo. 

Ilmansuunta kaakko on saanut nimensä tästä kaakkolinnusta eli kuikasta ja sen pienemmästä alalajista kaakkurista. Ohessa linkki Wikipediaan.

Kaakko

Sekä linkki aikaisempaan postaukseemme, jossa oli puhetta ilmansuuntien nimeämisestä. 

ilmansuunnat-uusiksi

Kun yritämme pärjätä mökkiviikon yhden kauppareissun taktiikalla, niin se näyttäisi nyt toteutuvan. Kauppareissulta tullessa piti vähän jarrutella, kun naaraspuolinen teeri kipitteli kaikessa rauhassa tien yli.

Kompassin mukaan ilmansuunnat ovat mökkiin nähden sellaiset, että jo varhainen aamuaurinko paistaa laiturille ja sieltä se kääntyy puolen päivän maissa tontilla olevien puiden taakse. Kuitenkin koko ajan johonkin kohtaan tontille osuu sekä aurinkoa että varjoa. 

Meillä on ollut tapana istuskella aamupäivisin laiturilla aurinkoa ottamassa ja uimassa sekä vesijuoksemassa. Veden ja maan yhtymäkohta on sellainen, että siitä on pienen koiran hankalaa mennä veteen. Aikansa kierreltyään ja etsittyään se löysikin sopivan kohdan veneen takaa ja alkoi pikkuhiljaa tutustua vesielämään.

Hetken kuluttua se siitä sitten lähti uida porskuttamaan. Seuraava uintireissu meinasi päätyä onnettomasti laiturin alle. Siellä on hyvin vähän tilaa veden ja laiturin välissä ja niinpä Isäntä loikkasi veteen ja pelasti jo pinnan allakin käyneen perheenjäsenen ja minä nostin sen laiturille yskimään ja ravistelemaan vettä turkistaan. Voi pientä uimaria. 

Sitten päätettiinkin pitää sillä kelluntaliivi päällä tästä lähtien, kun oleskellaan veden äärellä. Uimisten jälkeen kävelin Haukkulin kanssa rantametsikössä ja syötiin siellä metsämansikoita.

Kauppareissulla hankittiin tarvikkeet mansikkakakkuun. Gluteeniton pohja (2kpl) ostettiin tällä kertaa valmiina. Näyttää vähän siltä, että loppuviikolla ei juuri muuta tarvitsekaan syödä. 

Ohessa linkki postaukseen viime kesältä, jossa on kakun ohje. Tällä kertaa käytin välissä mangososetta mansikoiden kanssa, mutta kyllä trooppinen sose sopii tähän paremmin. 

kesan-paras-gluteeniton-ja-laktoositon.html 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä. 

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.