lauantai 27. kesäkuuta 2020

Lempirunoilijani, oikee ykköne

Osa minun omista Heli Laaksosen kirjoittamista kirjoista

En enää muista miten löysin Heli Laaksosen murrerunojen äärelle. Eikä sen ole niin väliäkään - pääasia, että löysin. Ensimmäinen lukemani teos oli joka tapauksessa hänen ensimmäinen runokokoelmansa Pulu uis.

Helin runous aukesi itselleni aikanaan parhaiten, kun kävin kuuntelemassa hänen runonlausuntaansa (lue: lumoavaa tarinointiaan) livenä. Sen jälkeen aloin lukiessanikin kuulla runot ääneen pääni sisällä, Helin äänellä.

Hänen runoissaan on oivalluksia, jotka ihastuttavat minua. Näkemistä katsomisen sijaan, kuuntelemista enemmän kuin pelkkää kuulemista. Aistinautintoja ja herkullisia huomioita poimittuna arkisista asioista. 

Joissakin runoissa seikkailevat inhimillistetyt eläimet, esimerkiksi linnut ja lehmät. Joissain runoissa kertojaminä voisi olla lukija itse, kummastelemassa ja pohtimassa ääneen maailmanmenoa. Helin tapa katsoa ympäröivää maailmaa on ihmettelevä ja kunnioittava. Hän runoilee vaikeistakin asioista, mutta ei sorru osoitteluun tai paatokseen. Lukija saa itse oivaltaa. 

Viimeksi kuuntelin Ykköne-runoteoksen Bookbeatin kautta. Lukijana on Heli itse ja jos totta puhutaan, kukaan muu ei runoja voisikaan lukea. Heli itse on osa sitä juttua, joka tekee runoista niin hersyvän ihania.

Jos innostut lukemaan tai kuuntelemaan Helin runoja, kehoitan sinua antamaan asialle oman aikansa. Vie hetken päästä murremaailmaan sisälle. Jos luet runoja kirjasta, voit myös lukea itse niitä itsellesi ääneen.

Yksi monista lempirunoistani teoksesta Sulavoi teille maistiaisiksi:



Avioehto
Ehto o ehrotoine.
Eräpäivän mennä mettä.
Määl tarkoteta munt ja sääl sunt.
Sopimukse saa purkka, jos ossa koota kans.


1. Jos sää lähret, mää saan pittä kaik.
2. Jos mää lähren, otan sunt mukka.





Allekirjotus tähä _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _





Helin nimmari 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä jutussa mainittujen tahojen kanssa.

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

2 kommenttia:

  1. Heli Laaksosen murre on siitä vähän tuttua, että asuin kymmenen vuotta Turussa. Ei se ihan sitä ole, mutta sinnepäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Ainakin hämäläisen korvaan molemmat murteet kuulostavat samantyyppisiltä, mutta joku turkulainen voi olla eri mieltä! 😀

      Poista

Kiitos kommentistasi!